Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1857
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 20 osa. Helsingissä 1856–57. – Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på Finska äfvensom öfver några andra arbeten, innehållande någon uppsats på detta språk eller annars ledande till dess kännedom. – Luettelo suomeksi painetuista kirjoista – jne. H:fors 1856–57.   Kooltaan paksu (96 arkkia 4:o-kokoa) ja sisällöltään ja hyödyltään yhtä arvokas teos on entisen professorin ja yliopiston kirjastonhoitajan, valtioneuvos Fredr. Wilh. Pippingin monivuotisten vaivalloisten tutkimusten tuottama hedelmä. Julkaisijan nimi takaa äärimmäisen tarkkuuden...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Thomas Babington Macaulayn teoksesta ”History of England” on, sitten kun teos ensimmäisen kerran tässä lehdessä mainittiin, ilmestynyt vielä viisi osaa, siis yhteensä kahdeksan osaa. Silti nämä kahdeksan nidettä tai vihkosta käsittävät, jos ei oteta huomioon johdantokatsausta Englannin vanhempaan historiaan, vain 12 vuoden ajanjakson, Jaakko II:n valtaistuimelle noususta 1685 Ryswickin rauhaan 1697. Luulisi että niin pikkutarkalla ja perusteellisella historiankirjoituksella voisi kiinnostaa vain historiantutkijaa ex professo [asiantuntijana] ja sen ohella korkeintaan siihen maahan syvemmin ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Lause ja arvostelma

Päivämäärä: 
1.12.1857
Ne lukijat, joita tällaiset kysymykset jollain tapaa kiinnostavat, muistavat ehkä sen sanasodan, johon lehtemme joutui julkaistuaan moittivan arvostelun vasta ilmestyneestä ns. ”Yleisestä kieliopista”. Kirjaa ja sen määritelmiä ryhtyi kirjeenkirjoittaja B–r [E. J. W. af Brunér] innolla puolustamaan H:fors Tidningarissa. Puolustukseen, jossa olemme mieluusti jättäneet hra B–r:lle viimeisen sanan, meillä ei liioin ole muuta muistuttamista. Kyseisen kirjan laadusta ei voi olla muuta kuin yksi ajatus, kun myös maan koulumiehet tietääksemme lienevät täysin yhtä mieltä siitä, ettei kouluille sove...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Suomen heimon rodusta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Mr. d’Omalius Halloy on Belgian Akatemiassa julkaissut tutkimuksen joka koskee myös Suomen heimon luokittelua rotuerojen suhteen. Julkaisua selvitetään l’Institut-lehdessä. Hra d’Omalius lukee Cuvierin mukaan Suomen kansan kaukasialaiseen [valkoiseen] rotuun kuuluvaksi. Hän pitää hiusten ja silmien väriä vakiotunnusmerkkinä. Samoin hän pitää tosiasiana, että rodunsekoituksessa musta väri voittaa. Varsinaiset suomalaiset, kveenit (?), ostjakit ovat vaaleatukkaisia ja vaaleasilmäisiä. Lappalaiset ja samojedit mustatukkaisia ja tummasilmäisiä. Edellisiä hän pitää siksi sekoittumattomina ”kauka...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1858: 1858

Päivämäärä: 
2.1.1858
Uudenvuoden toivotus lehden kunnioitetuille lukijoille tulee vastoin tapaa myöhässä. Vuoden jokainen päivä on kuitenkin myös uudenvuodenpäivä, eikä paljon auttaisi, jos ihminen vain kerran vuodessa katuisi virheitään ja päättäisi tehdä parannuksen. Vain ihmiselämän väistämättömillä vaiheilla on määrätyt suuren ilon tai suuren surun vuosipäivänsä, joista ihminen pakotetaan ajoittamaan uusi aika. Juuri nämä surun aikaa jakavat päivät ihminen ymmärrettävää kyllä niin mielellään sysää luotaan; ja tavanmukaiset uudenvuodentervehdykset kai toivottavat onnea juuri siihen. Mutta toivotukset ovat vo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lukijaa ehkä hämmentävä otsikko saa selityksensä alempana. Kun saimme tässä numerossa julkaistut säkeet Nervanderin kuolinpäivänä, ensimmäisenä tunteena niitä lukiessamme oli luonnollisesti henkiin herännyt suru ja kaipaus. Siihen sekoittuivat mietteet siitä, miten vähän jopa lahjakkaimman yksilön elämällä ja pyrinnöillä on merkitystä siellä, minne Kaitselmus on sijoittanut hänen kehtonsa ja hautansa ja niiden väliin viitoittanut lyhyen uran maankamaralla, joka vielä kuuluu erämaahan, ja kansassa, jolle hengen työ on vielä lapsen heikkoa yritystä nousta omille jaloilleen, missä yleinen henk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: T*** Helsingfors Tidningarissa

Päivämäärä: 
10.2.1858
Täyttääksemme palstan, joka täytyy täyttää, puhumme asiasta, jossa tuskin on siihen aihetta. Hra T*** [C. W. Törnegren] valistaa ja sivistää yleisöä muutamilla vuodatuksilla jotka koskevat Litteraturbladia vuodelta 1857. Se ei ole kritiikkiä lehden ohjelmasta – mitään sellaista monitähtinen T. ei tunne – eikä mistään erityisestä artikkelista. Jos se olisikin kritiikkiä, meillä ei olisi mitään kirjoitettavaa sitä vastaan. Sitä vastoin tekijä pitää sopivana poimia muutaman ankaramman lausuntomme, jotka eivät ole moraalisesti halventavia vaan korkeintaan kiistävät ymmärryksen ja arvostelukyvyn...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1858: Suunnitelluista luottolaitoksista

Päivämäärä: 
1.3.1858
Kun pari vuotta sitten aloimme käsitellä tätä aihetta artikkelissa ”Yksityispankeista”, saattoi tuo kirjoitus lehden vaikeuksiin, joiden takia meidän oli mahdotonta jatkaa. Yleisistä pohdiskeluista ei nimittäin ole aikakauslehdessä juurikaan hyötyä, jos niitä ei voida millään tapaa soveltaa. Lukija voi tuskin uskoa sitä, mutta niin todella on, että olemme hyvin suuresti yllättyneinä nähneet lehtemme nyttemmin voivan puhua esimerkiksi rautateistä ja keinoista niiden rakentamiseksi ja jopa Suomen Pankista ja sen toiminnoista. Mainitun ajankohdan jälkeen ovat olot niin muuttuneet, että on jo n...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1858: Työ suomen kielen ja kirjallisuuden hyväksi yliopistossa

Päivämäärä: 
1.3.1858
Kirjoituksemme suomalaisten maastamuutosta Ruotsiin kosketteli lyhyesti yliopiston tunnettuja oloja ottaen huomioon suomalaiskansalliset intressit. Oli odotettavissa, että sellainen sytyttäisi tulen. Helsingfors Tidningarissa onkin ilmestynyt ns. ”protesti”. Se olisikin ollut kunnioitettavaa, huolimatta helposti ymmärrettävästä turhamaisuudestaan, jos sen tarkoituksena olisi ollut vain suojella toveria. Olisimme siinä tapauksessa jättäneet siihen vastaamatta ja antaneet sen vaikuttaa minkä voi. Mutta tuollaisena on toveri siinä sivuseikka ja protestoivien nuorten miesten omat kunnioitettava...
Paikat: