Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1857
On erityinen ilo voida jälleen esitellä tämän otsikon alla useampiakin numeroita, niiden joukossa myös teoksia, joiden arvo kotimaiselle kirjallisuudelle on pysyvä.   Ensinnä on kohtuudella mainittava: M. A. Castréns ethnologiska föreläsningar öfver altaiska folken samt samojediska och tatariska sagor. H:fors 1857. [M. A. Castrénin etnologiset luennot altailaisista kansoista sekä samojedien ja tataarien saduista. Helsinki 1857.]   Nämä luennot muodostavat neljännen niteen tekijän teoksesta ”Nordiska Resor och Forskningar” [Pohjoisia matkoja ja tutkimuksia]. Ne ovat tulos hänen lyhyestä toim...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Eriävä mielipide

Päivämäärä: 
1.6.1857
Toimitus ei ole uutisia ja lähetettyjä kirjoituksia julkaistessaan havainnut syytä ilmoittaa eriävää mielipidettään kirjoittajan käsitysten suhteen silloinkaan, kun ne ovat enemmän tai vähemmän poikenneet toimituksen käsityksistä. Sillä ei ole sattunut, että sellaiset kirjoitukset olisivat koskeneet oleellisia oloja omassa maassa ja sisältäneet ehdotuksia niiden uudistamiseksi. Niin on kuitenkin useiden väitteiden laita edellä julkaistussa hra E. B:n [J. H. E. Bergh] kirjoittamassa artikkelissa ”Maan verotuksesta varsinkin Suomi huomioon ottaen”. Toimitus nimittäin toivoo, ettei sen vaikene...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Herra professori Nyblaeuksen lausunnot Suomesta

Päivämäärä: 
1.6.1857
Professori Nyblaeus on antanut Svenska Tidningenin julkaista lausunnon kokemuksistaan herra professorin käynniltä tässä maassa. Hän haluaa näin pääasiallisesti kumota muutamia ruotsalaisissa lehdissä esitettyjä perättömiä kertomuksia tapauksista professorin ja Upsalan ruotsalaisten vieraiden oleskellessa Helsingissä viime promootiojuhlallisuuksissa. Tekee todella hyvää nähdä muutamia oikaisuja niihin monituisiin vääriin tietoihin Suomesta, joita Ruotsissa kiertää. Nämä tiedot ja arvelut kulkeutuvat harvoin tänne, ja tavallisesti ne myös liikkuvat alalla, joka täällä ei voi tulla julkisesti ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1857
Lukija huomaa tähän ensimmäisenä otetun arvostelun allekirjoituksesta, että se on toimitukselle suosiollisesti välitetty. Se käsittelee maallemme ominaisia koulukirjoja, joiden synnylle ei ole vertaista maailmassa. Todella hyvä koulukirja on tunnetusti hyvin harvinainen, ja sen tarkka arviointi vaatii pitkää kokeilua. Jokainen asiaan perehtynyt tietää myös, että teoreettinen arviointi voi paljastaa oppikirjan kelvottomuuden, mutta ei anna samaa takuuta päinvastaisesta, vaan että ainoa tapa selvittää kirjan kelpoisuus koulukirjaksi on, että osaavat ja kokeneet koulumiehet kokeilevat sitä ope...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
10.8.1857
Öfversigt af vetenskaps-societetens förhandlingar 1856–1857. H:fors 1857. [Katsaus tiedeseuran toimintaan 1856–1857.]   Käsillä oleva, järjestyksessä neljäs vihko on sisällöltään melko vaihteleva, joukossa useita tutkimuksia ja uutisia maamme oloista. Omalta osaltamme kiinnittäisimme erityisesti viimeksi mainittuun seikkaan huomiota, koska katsauksien lukijat odotettavasti ovat etupäässä maamme kirjallisesti sivistyneitä. Tiedeseuran jäsenet ansaitsevat kiitoksen siitä että he pitävät huolen lukijoistaan kirjoittamalla yleistajuisesti tieteellisistä aiheista. Lukijoista monet näet tarvitsev...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Ikävää sanasotaa

Päivämäärä: 
10.8.1857
Emme voineet evätä ylläolevalta pikku kiistakirjoitukselta paikkaa lehdestä, vaikka olisi ollut toivottavaa, että se olisi auttanut valaisemaan otsikkonsa mainitsemaa asiaa eikä vain tuulettanut haavoitettua turhamaisuutta. Jos meitä vaadittaisiin vain myöntämään, että tekijän järkeily Suomen maaveron kapitalisoinnista on esimerkki, ei ehdotus, olemme siihen sekä halukkaat että velvolliset. Varauksemme ei siis suuntaudu ehdotusta vaan esimerkkiä vastaan, kun se on otettu oman maan oloista ja väittää esittävänsä toivottavan uudistuksen – ottamatta huomioon eri varauksia sen toteuttamisesta. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1857
Olemme aiemmin muistuttaneet kotimaisten kirjapainojen verrattain runsaasta toiminnasta tämän vuoden kevät- ja kesäkuukausina. Allekirjoittaneen pöydällä on esillä yli neljäkymmentä teosta, mitä paksuimmista kvarto- ja melko kookkaista oktaavoista mitättömimpiin sekstodiformaatteihin – kaikki kotimaista tuotetta sanotulta ajalta, ja se on tavallista enemmän. Meidän ei myöskään pidä laiminlyödä ilmaisemasta asianomaisille kustantajille kiitollisuudenvelkaamme yhtä epätavallisesta ilmaisannista, jolla he ovat antaneet kustantamojensa kappaleiden tulla toimituksen käsiin. Tämä hyväntahtoisuus ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta suomalaisesta runonlaulusta ja suomalaisista

Päivämäärä: 
1.9.1857
Ulkomaisessa kirjallisuudessa eivät nykyään ole harvinaisia teokset, jotka koskevat yleensä Suomen heimoa, erityisesti Suomen kansaa ja sen kansanrunoutta. Mainitsemme tässä pari sellaista, joihin meillä on ollut tilaisuus tutustua.   Runen finnischer Volkpoesie, gesammelt und übersetzt von D:r Julius Altman. Leipzig 1856. [Suomalaisia kansanrunoja, kerännyt ja kääntänyt tri Julius Altman]   Tämä kirja on enemmänkin erikoisuus kuin erityisen merkittävä. Se antaa kuitenkin uuden todisteen suomalaisen kansanrunon ulkomailla saavuttamasta huomiosta. Mutta se kaikki tuntuu kyllä kirjakaupan tap...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1857: Selitys lehden lukijoille

Päivämäärä: 
1.9.1857
Meidän on pakko vaivata lukijaa esittämällä asiakirjat Suometarta vastaan käydystä sanasodasta. Suomi-lehden vuosikerrassa 1857 olleen kirjoituksen johdosta, josta kerrottiin tämän lehden kesäkuun numerossa, huomautimme viitteessä sanomalehti Suometarta vastaan, että se ”suhtautuu kovin ylimielisesti niiden tietämättömyyteen, jotka ovat sitä mieltä, että käännytystä Suomessa toteutettiin tulella ja miekalla. Suometar päättelee aivan yksinkertaisesti, että se ei ole totta, ja että käännytys on tapahtunut vain opettamalla ja saarnaamalla”. Nämä olivat meidän sanamme. Asia on aivan yksinkertai...
Henkilöt: 
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1857: Yliopiston tiedekunta- ja ns. osakuntayhdistyksistä

Päivämäärä: 
1.10.1857
Toivoaksemme aihe on lehden lukijoiden suurelle enemmistölle niin tärkeä, että sitä koskeva lyhyt esitys jo kysymyksen takia herättää kiinnostusta. Yliopisto on luonnostaan yhteiskunnan hallinnosta ja päivittäisistä yhteiskunnallisista pyrinnöistä erillään. Tieteellisenä laitoksena yliopisto vaatii tutkimus- ja julkaisuvapauden, jota ilman mitään tiedettä ei voi olla olemassa. Opetuslaitoksena se voi täyttää tehtävänsä vain käyttämällä välittömästi tätä vapautta. Sen suora toiminta opetuslaitoksena ei liioin ulotu laitoksen ulkopuolelle. Siksi yliopistolla on oikeutetusti, tietyissä rajoiss...
Paikat: