Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1856: Kaikenlaista

Päivämäärä:

1.3.1856

Allgemeine Bibliographie, monatliches Verzeichniss der wichtigern neuen Erscheinungen der deutschen und ausländischen Literatur, herausgeg. von F. A. Brockhaus. Leipzig. Tällä otsikolla julkaisee tunnettu Brockhaus-yhtiö luettelon uusimmista tieteen ja kirjallisuuden tuotteista, yhden arkin kuukaudessa. Luettelon tarkoituksena on luonnollisesti yrittää houkutella eri maiden kirjakauppoja hankkimaan yhtiön kautta kaikkia huomattavia paitsi saksalaisia myös muiden maiden kirjakauppatuotteita. Se on kuitenkin asianomaisen kirjakauppiaan oma asia. Luettelo ilmoittaa herrat J. C. Frenckell et ...

Henkilöt:

Frenckell, Johan Christoffer

Macaulay, Thomas Babington

Belcher, Edward

MacClure (M'Clure), Robert John le Mesurier

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Nuoruuden hyve ei ole periaatteiden vaan viattomuuden hyvettä

Päivämäärä:

1.4.1856

Lukija muistanee hyväntahtoisesti, että Kuopio Tidningin ja tämän lehden välillä on esiintynyt jonkin verran kirjoittelua koulun kasvatuksesta ja opetuksesta. Vakuutamme, että meitä todella kyllästyttää sananvaihto asianomaisten lehdentoimitusten kanssa. Siksi olemme myös tarkoituksella välttäneet edes mainitsemasta näitä julkisen keskustelun kehnoja edustajia, sillä sen ainoa hedelmä on tavallisesti hengetön sanasota. Vähän toisenlaista on Kuopio Tidningin polemiikki. Siitä loistaa ainoastaan loukattu turhamaisuus, vähäinen rakkaus asiaan mutta ei tippaakaan apua sen valaisemiseen. Lukijam...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Omistusoikeuteen kajoaminen

Päivämäärä:

1.4.1856

Hyvin toimitettu englantilainen viikkolehti The Economist sisältää tämän nimisen artikkelin, joka on monessa mielessä huomionarvoinen. Omasta puolestamme emme tosin voi tekijän kanssa ajatella samalla tavoin, että kun omaisuudesta yleensä ei ole tarkkaa määritelmää, se olisi syynä siihen omistusoikeuteen kajoamiseen, mistä kantelu tehdään. Abstrakti määritelmä ei tietenkään ole vailla merkitystä. Niin tarkkoja määritelmiä on kuitenkin jo olemassa, että ne käsittävät koko omistusoikeuden. Sivistyneessä yhteiskunnassa omistusoikeus lepää luonnollisesti sopimuksen, milloin minkinlaisen kontrah...

Henkilöt:

Sadleir, John

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Herra P. Östring: Tavasta ottaa vuoroviljely yleiseen käyttöön Suomessa

Päivämäärä:

1.4.1856

Hra Östringin ”Tidskrift för Landthushållare” [Maatalousmiehen aikakauskirja] vuosikerran 1855 ensimmäinen numero on äskettäin tullut nähtäville kirjakauppaan. On pidettävä onnena maamme heiveröiselle kirjallisuudelle, että jatkuvasti ilmestyy kirjoittajia, joilla on tarpeeksi intoa ja tarmoa hankkia itselleen yleisöä. Sellaisiin yrityksiin kuuluvat täällä kerta toisensa jälkeen syntyneet aikakauskirjat, jotka koskettelevat maataloutta ja teollisuutta; ja se päivä vielä epäilemättä tulee, jolloin nämä ponnistelut synnyttävät lukijakunnan, jolle sellaiset julkaisut ovat kiistatta tarpeen. Ko...

Henkilöt:

Östring, Pehr Edvard

Wegelius, Johan Alarik

Carger, Karl Emil

Gyldén, Claes Vilhelm

Rein, Gabriel

Rabbe, Frans Johan

Reden, Friedrich Wilhelm Otto Ludwig von

Dupin, François Pierre Charles

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Lisäys edellisen numeron lausuntoihin Suomen olojen arvioista Ruotsin näkökulmasta

Päivämäärä:

1.4.1856

Aiheen tähän lisäykseen saimme lähinnä tarpeesta selittää, että kun viimeksi lausuimme käsityksemme asiasta, meille oli tuntematon vuonna 1855 Tukholmassa painettu kirjoitus, jossa myös allekirjoittaneen aikaisempi esiintyminen oli saanut osakseen ankaran tuomion, millä siis ei voi katsoa olleen mitään vaikutusta sanottuun lausumaan. Kyseisessä kirjoituksessa on lisäksi suomenkielisestä kansasta kirjoitettu tahdikkaasti ja kansan oikeuksia kunnioittaen, joka ruotsalaisissa Suomea koskevissa pamfleteissa on ollut erittäin harvinaista. Tekijä vain samoin kuin hänen vähemmän tahdikkaat maanmie...

Henkilöt:

Eerik Pyhä

Birger Jaarli

Muhammed (Abdul Kasim Muhammed Ibn Abd Allah)

Lindeberg, Anders

Kustaa III

Särkilaks, Petrus (Pietari Särkilahti)

Agricola, Mikael

Silfverstolpe, Axel Gabriel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1856: Suomen sisäiset kulkuyhteydet

Päivämäärä:

1.5.1856

Sanomalehtikirjoittajalla ei pitäisi olla koskaan tarvetta vakuuttaa, että hänen väitteitään ei pidä käsittää kyseisen asian järjestämistä koskevana sääntönä. On aivan riittävän selvää, että mikään julkisuudessa lausuttu mielipide ei kasva arvossa julkisuuden takia. Se on ja pysyy yksilön mielipiteenä siitä, mikä tuossa asiassa on oikeaa. Julkisuudesta koituu ainoastaan se hyöty, että se herättää muitakin ajattelemaan asiaa, joitakin myös lausumaan ajatuksiaan julkisuudessa, ja näin muodostuu vähitellen yleinen vakaumus. Jos maassa on vain muutamia, joilla on riittävästi vaikutusvaltaa sa...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1856: Sanomalehti Wiborg: Kanava vai rautatie”

Päivämäärä:

1.5.1856

Meille olisi ollut ilo, ja suorastaan velvollisuutemme, jo ajat sitten antaa tunnustus sanomalehti Wiborgille siitä, miten erinomaisella tavalla se täyttää paikkansa, antaa ilmaisu sille yleiselle tunnustukselle, että tämä lehti vakavuutensa, asiantuntemuksensa ja lahjakkuutensa vuoksi on vailla vertaistaan maamme sanomalehtikirjallisuudessa. On kuitenkin ollut, ja on edelleenkin seikka, joka saa meidät tässä yhteydessä hämmennyksiin, nimittäin se, että lehden liioitteleva puhetapa sen käsitellessä allekirjoittaneen kirjallista toimintaa saa senkaltaisen lausunnon, jos me sen esitämme, näyt...

Henkilöt:

Rydqvist, Carl Magnus

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1856: Virkamieskoulutus yliopistoissa

Päivämäärä:

1.6.1856

On melkeinpä tarpeetonta kirjoittaa nyt tästä aiheesta, kun vasta hiljattain on Geijer, jonka muisto on unohtumaton niin Suomessa kuin Ruotsissakin, sanonut siitä sanansa niin viisaasti, harkitusti ja kaunopuheisesti. Mutta Ruotsissa hänen sanojaan ei näköjään muisteta. Kaikkein vähimmin on kuitenkin meillä halua kieltää, etteikö tämäntapaisten kysymysten, kasvatus- ja opetuskysymysten, tulisi voida olla keskustelun kohteina ikuisesti, tai ainakin niin kauan, kuin maailmalle on se suotu. Silti on erityisesti juuri näistä asioista syytä keskustella pitkään, ennen kuin ryhdytään kevytmielisel...

Henkilöt:

Geijer, Erik Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1856

Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856. Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...

Henkilöt:

Holmberg, Henrik Johan

Lönnrot, Elias

Sjögren, Anders Johan

Nordmann, Alexander von

Mannerheim, Carl Gustaf

Arppe, Adolf Edvard

Bonsdorff, Pehr Adolf von

Moberg, Adolf

Woldstedt, Fredrik

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Sucksdorff, Christian Gustaf

Bernard, Claude

Lundahl, Carl

Tavaststjerna, Carl Gustaf

Rosenplänter, Johann Heinrich

Masing, Karl Johannes

Fählmann, Friedrich Robert

Hupel, August Wilhelm

Kreutzwald, Friedrich Reinhold

Frey, Peter Heinrich von

Luce, Johann Wilhelm Ludwig von

Willman, Friedrich Wilhelm von

Hell, Theodor (Karl Gottfried Theodor Winkler)

Aleksanteri I

Runeberg, Johan Ludvig

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Brahe, Per (Pietari) nuorempi

Linde, Erik von der

Creutz, Ernst Johan vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1856: Ranskan kirjallisia oloja

Päivämäärä:

1.6.1856

On vanha sananlasku, että kirjallisuus on yhteiskunnan tilan peilikuva. Jos niin on – sillä sopii kyllä epäillä, että kansanviisaus ei koskaan erehtyisi – niin pitäisi uskoa, että Ranska on se maa, joka kaikkia muita enemmän rakastaa perustuslaillista vapautta. Missään ei puhuta vapaudesta suuremmalla innolla, suuremmalla kaipauksella. Tosin tätä kieltä ei saa etsiä päivälehdistä, sillä ne ovat käskystä mykkiä. Mutta kirjajulkisuuden uutuuksia, varsinkin niitä kirjoja, joita luetaan, leimaa melkein poikkeuksetta hyvin vapaamielinen henki; eikä voi epäillä, että tämä henki, tämä sävy, antaa ...

Henkilöt:

Villemain, Abel François

Montalembert, Charles Forbes de Tryon de

Gasparin, Agénor de

Guizot, François Pierre Guillaume

Ludvig Filip

Rémusat, Charles François Marie de

Wilhelm III Oranialainen

Bolingbroke, Henry Saint-John

Walpole, Horace

Francis, Philip

Burke, Edmund