Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Berndt Otto Schaumanille

Päivämäärä: 
5.8.1861
5.8.1861   Hyvä veli    Koska tässä mukana tulevasta ykkösartikkelista tuli niin pitkä – liki kaksi arkkia – täytyy Barth-artikkeli siirtää myöhemmäksi. Artikkeli II:ksi voidaan ottaa Mademoiselle Linsénin käännös. Artikkeli III:ksi lähetän tai tuon mukanani kirjallisuusartikkelin. Barth-juttu on silloin numero IV. Veljellisesti J. V. S:n    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
10.8.1861
Hra Professori Topelius Parahin Veli   Ohessa Frosteruksen käännös, jonka olemme yhdessä käyneet läpi pari kertaa. Jonkun asiasta kiinnostuneen on otettava vastuulleen puhtaaksikirjoitus ym., mihin minulla ei todellakaan ole aikaa. Sitä ennen on kysyttävä asiantuntijalta, miten kirjeen saajaa on puhuteltava ja miten allekirjoitus on muotoiltava – virallisesti oikein. Kirjeen otsikossa on käytettävä joko sanaa ”Sire” tai ilmausta ”Très puissant” [Suurivaltaisin] jne. Allekirjoittajiksi olisi saatava joku Lääkäriseuran puolesta; ja ehkä professori Schauman ja Cygnaeus haluaisivat osallistua u...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Keisarillisen senaatin pöytäkirja toukokuun 4. päivältä 1861

Päivämäärä: 
1.9.1861
Tämän pöytäkirjan johdannon loppuosaan sisältyy seuraava teksti: Tämä asia, joka on tämän johdosta ollut useiden valmistavien neuvottelujen aiheena Keis. Senaatissa, ensin sen kummassakin osastossa ja sitten yhteisistunnoissa, otettiin nyt lopulliseen käsittelyyn, jolloin osaksi yksimielisellä päätöksellä, osaksi äänestyksen jälkeen useimpien siinä annettujen äänten mukaisesti todettiin useat uudet lakisäädökset ja muutokset nykyisin voimassa oleviin säädöksiin tarpeellisiksi yhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen takia, mutta perustuslakien mukaan molempien valtiomahtien ratkaisua tarvitsev...
Henkilöt: 
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1861
Storfurstendömets Finlands grundlagar jemte till dem hörande statshandlingar [Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait sekä niihin liittyvät valtiolliset asiakirjat]. H:ki 1861.   On siis päästy niin pitkälle, että yritys sen seikan selvittämiseksi, millä säädöksillä Suomessa on perustuslain asema, on painettuna julkaistu. Tämän olisi epäilemättä pitänyt tapahtua jo kauan sitten; painattaminen olisi ollut mahdollista, tämän näyttää osoittavan se, että varsinaiset perustuslait, vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja voitiin viisitoista vuotta sitten julkaista suomen...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Katsaus

Päivämäärä: 
1.9.1861
Herrat Lillja Åbo Underrättelserissä ja A. Schauman H:fors Tidningarissa ovat tämän lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen osaksi suoranaisesti väärillä väitteillä ja osaksi jättämällä mainittujen lehtien lukijat tietämättömiksi seikoista, jotka voivat kumota heidän väitteensä, jatkaneet järjestelmällisiä ponnistelujaan saattaakseen meidän kunniamme kyseenalaiseksi. Heillä on puolellaan se etu, että vastapainoksi jokaiselle korjaukselle, jonka me tämän lehden jossakin numerossa julkaisemme sen vähäiselle lukijakunnalle, he levittävät toistamiaan syytöksiä viikkokausien ajan tuhansina kap...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Hra Q. Mehiläisessä: ”Eräästä seikasta perustuslaissa”

Päivämäärä: 
1.9.1861
Hra Q. [C. I. Qvist] on mainitussa lehdessä sanonut muutaman sanan tämän lehden heinäkuun numerossa julkaistun artikkelin ”Eräiden hallitusmuotoon ja vakuuskirjaan sisältyvien säädösten tulkinnasta” johdosta. Hra Q:n ajatuksenjuoksun ymmärtäminen tuottaa minulle hieman vaikeuksia. Mikäli ymmärrämme oikein, tärkein seikka hänen esityksessään on seuraava: Olimme sanoneet: ”On tietysti selvää, että maassa, jossa kokoontumis- ja yhdistymisvapautta rajoitetaan, tuollaisten anomusten aikaansaamisen edellytyksenä on hallituksen suopea suhtautuminen siinä tapauksessa, ettei esittäjänä ole jokin lai...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Sanomalehti Barometern

Päivämäärä: 
1.9.1861
Olemme laiminlyöneet tämä uuden lehden esittelemisen. Laiminlyönti antaa meille tilaisuuden nyt jo suositella sitä, koska se eroaa edukseen maan ruotsinkielisistä sanomalehdistä siinä mielessä varsin poikkeuksellisesti, että toimitus tekee työtä ja lehdellä on tosipohjaista sisältöä omasta takaa. Ja kun työnä on kotimaisten olojen valaiseminen, näille ponnistuksille on suotava kaikin puolin tunnustusta, vaikka puutteita vielä korjattavaksi onkin. Lehden epäystävällinen suhtautuminen meihin ei estä meitä toivottamasta sen luonteeltaan vakavammille ponnisteluille kaikinpuolista menestystä ja ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Minkä valtionvelan osan kuolettamiseen tarvitaan uusia määrärahoja

Päivämäärä: 
1.10.1861
Keisarillisen senaatin pöytäkirjassa, joka koskee asioita, jotka olisi esitettävä maan säädyille, mainitaan ”julkisen talouden hoitoa koskevien asioiden” joukossa kohtana 47: Viime vuosina karttuneen valtionvelan kuolettamiseksi vaadittiin, että maan säädyt ottaisivat toistaiseksi maksaakseen tietyn suostuntamaksun tavalla, joka on ollut maan entisen hallitusvallan aikana yleinen. Erehdymme tuskin arvellessamme, että maan verovelvolliset asukkaat pitävät tätä kyseessä olevaa ehdotusta arveluttavana keis. senaatin yleensä sangen ajanmukaisten, mielipiteiden valistuneesta vapaamielisyydestä t...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Euroopan kristittyjen kansojen lainsäädäntö ennen vuotta 1000*

Päivämäärä: 
1.10.1861
*Ignellin teoksen Menskliga utvecklingens historia [Inhimillisen kehityksen historia] 4. osasta. Tämä luku selvittää erityisen seikkaperäisesti Rooman lain vaikutusta kristittyjen kansojen keskuudessa. Tässä yhteydessä kirjoittaja tarkastelee kuitenkin lähinnä rikoslakeja. Tieteellisesti kehitelty Rooman siviililaki on vaikuttanut myönteisemmin. Kaikki tunnistavat helposti tässä mainituissa germaanien laeissa samat peruspiirteet, jotka sisältyvät skandinaavisiin lakeihin ja onneksi meidänkin lakeihimme. Yhteiskunnan varhaisvaiheeseen varmaankin kuuluu rikoksen käsittäminen pelkästään yksilö...
Henkilöt: 
Paikat: