Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 8, 9, 10, 11 ja 12, elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu ja joulukuu 1862: Muutamia mietteitä tammikuun valiokunnan toiminnasta

Päivämäärä:

1.8.1862

I Tuskinpa olemme ainoana hämmästyneet valiokunnan neuvonpitojen jälkeen vallinneesta niitä koskevasta hiljaisuudesta, jonka voidaan sanoa vallinneen jopa ennen sitäkin, koska tuskin kannattaa edes mainita sanomalehdissä niistä julkaistuja lyhyitä selostuksia, joihin ei sisältynyt minkäänlaista arviointia. Ovatko valiokunnan käsittelemät asiat merkityksettömiä isänmaalle? Kukaan ei ainakaan näytä uskaltavan sanoa ääneen noin nurinkurista mielipidettä. Onko sitten hyödytöntä keskustella niistä julkisemmin, jolloin ei varmaankaan voida sivuuttaa niistä valiokunnassa esitettyjä mielipiteitä? M...

Henkilöt:

Kothen, Casimir von

Warg, Anna Christina (Cajsa)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Suomi oikeudenkäytön kielenä

Päivämäärä:

1.8.1862

Pääkaupungissa kokoontuu näinä päivänä komitea, jonka työn merkitys isänmaalle on niin suuri, ettei mikään muu tuollainen neuvottelukunta voi nykyhetkellä tehdä tärkeämpää työtä. Suomen kielen ottaminen oikeudenkäytön kieleksi on ratkaisu, jota ei voida enää lykätä tuonnemmaksi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suomenkielinen rahvas on tullut tietoiseksi tämän vaatimuksen oikeutuksesta ja saanut vakaan käsityksen tämän toimenpiteen välttämättömyydestä oikeusturvan kannalta, ja tästä taas seuraa, että jokainen viivytys herättää väistämättä sen keskuudessa mitä suurinta katkeruutta. S...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Suomen kieli

Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato

Päivämäärä:

1.8.1862

Kaikenmoisten aiheiden käsitteleminen ikään kuin vallalla olisi mitä syvin rauha tuntuu väärältä, ikään kuin ei lainkaan ajateltaisi maata kohdannutta onnettomuutta, jonka pitäisi askarruttaa ja varmasti askarruttaakin kaikkien mieltä. On lähes röyhkeätä ajatella neuvojen antamista tässä onnettomuuden vaikutusten lieventämiseksi. Tartumme kynään mieluummin kiinnittääksemme huomiota onnettomuuden laajuuden arvioinneissa esiintyneisiin liioitteluihin, jotka ovat omiaan lamauttamaan toivoa sen seurausten lieventämisen mahdollisuuksista, ja sellaisiin vaatimuksiin valtiovallan väliintulosta, jo...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1862

Kotimaista kirjallisuutta on viime kuukausien aikana ilmestynyt sangen vähän, joten ei ole ollut erityistä aihetta täyttää lehden sivuja sitä koskevilla arvioinneilla. Parista koulukirjasta on julkaistu uudet painokset. ”Ny lärobok i geografi” [Uusi maantiedon oppikirja] ja ”Ny lärobok i allmän och fäderneslandets historie” [Uusi yleisen ja isänmaan historian oppikirja] ovat päässeet kuudenteen painokseen. Nämä molemmat oppikirjat ansaitsevat menestyksensä, koska ne ohjaavat oppilaan tutustumaan varsin perusteellisesti isänmaan maantietoon ja historiaan. Silti ne menevät jopa liian pitkälle...

Henkilöt:

Schlosser, Friedrich Christoph

Renvall, Volmar Teodor

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Dahlberg, Thure Johan

Zweigbergk, Per Anton von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Avustustoimet

Päivämäärä:

1.9.1862

Kaikista toimista, joihin pitäisi ryhtyä sadon epäonnistuttua maan pohjoisosassa, ensimmäinen ja tärkein oli talven aikana tarvittavan leipäviljamäärän sekä ensi vuoden kevätkylvöihin tarvittavan siemenviljan hankkiminen ennen purjehduskauden päättymistä. Tämä välttämätön tehtävä on nyt suoritettu. Jo tilattu ja riittäväksi arvioitu viljamäärä on mitä todennäköisimmin perillä kaupunkien satamissa ennen lokakuun loppua. Apua ei ole vielä koskaan ollut näin runsaasti ja näin nopeasti saatavissa. Muistamme kaikki, miten vielä 1856 suurin osa tarvittavasta viljamäärästä oli vedätettävä talvikel...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 230, 4.10.1862: KokousRitarihuoneella hätäaputoimenpiteistä

Päivämäärä:

4.10.1862

Ritarihuoneella pidetyssä kokouksessa läänin maaherra ilmoitti, että useat läänin tilanomistajat ovat tarjoutuneet työllistämään jonkin määrän hätääkärsivien läänien työläisiä sekä vastaanottamaan ja majoittamaan myös heidän perheensä. Niin kaunis kuin tämä esimerkki onkin, ja niin suuren kiitoksen kuin itse hanke ansaitseekin hyödyllisyytensä vuoksi, olisi kuitenkin onnettomuus, jos se saataisiin näyttämään joltain muulta kuin yksityiseltä liiketoiminnalta. Siihen saattaa liittyä joitakin uhrauksia, mutta se on hyvä vain silloin, jos kävisi niin, ettei työn tulos vastaisi siihen sijoitettu...

Henkilöt:

Wrede af Elimä, Carl Gustaf Fabian

Antell, Samuel Henrik

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 230, 9.10.1862: Mitä yksityinen hyväntekeväisyys saa aikaan

Päivämäärä:

9.10.1862

Lyhyt laskelma osoittaa, mitä yksityinen hyväntekeväisyys maan paremmin toimeentulevassa osassa voi saada aikaan kadosta kärsineiden hyväksi ja minkälaista ponnistelua tarkoituksen saavuttamiseksi tarvitaan. Eteläsuomalaisen muonatorpparin vuositulot työstään ovat 80–90 ruplaa, mihin on laskettu myös asunto, polttopuut ja perunamaa. Neljästä viikoittaisesta työpäivästä hän saa kuusi tynnyriä jyviä vuodessa [1 tynnyri = 165 l.]. Tämä vilja, joka jauhoiksi muutettuna tekee 75 leiviskää [1 leiviskä = 8,5 kg], riittää hänen, hänen vaimonsa ja lastensa leipäruokaan, jos lapsia ei ole kovin monta...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Katovuodet

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Suuren maailman asioita

Päivämäärä:

1.10.1862

Lehdellämme ei tietenkään ole kerrottavanaan mitään poliittisia uutisia. Kuukauden tapahtumia koskeva yleiskatsauskin, jollaisia suuremmissa ulkomaisissa kuukausijulkaisuissa harrastetaan, olisi tuskin hyödyksi niin lyhyenä kuin se lehden palstoille mahtuisi. Moni lukija lienee jo havainnut kuten mekin, etteivät tuollaiset katsaukset, esim. Revue des deux mondes -lehden kaksiviikkoiskronikka, ole kovinkaan kiinnostavia, koska noin lyhyen ajanjakson tapahtumat eivät anna kylliksi pohjaa pohdiskeluille eivätkä arvioille. Kiinnostavaa on sen sijaan tarkastella nykyajankin tärkeimpiä tapahtumia...

Henkilöt:

Viktor Emanuel II

Cavour, Camillo Benso di

Garibaldi, Giuseppe

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Hra Lindelöfin viimeisessä puheenvuorossaan esittämän todistelun arviointia

Päivämäärä:

1.10.1862

Murhemielin toteamme, että herra professori L. on pitänyt tarpeellisena muun todistelunsa lisäksi vakuuttaa, että me olemme kysymystä koskevassa keskustelussa omaksuneet ”suvereenin” ja ”diktatorisen” asenteen. Hra L:kin lienee havainnut, että olemme melko laveasti perustelleet käsitystämme matematiikan ja laskutaidon merkityksestä hengenelämän asioissa. ”Filosofian” merkityksestä emme sen sijaan ole sanoneet sanaakaan. Kun hra L. ei nyt esitä meidän käsityksemme torjumiseksi mitään muita vastaperusteluja kuin juuri lainaamamme nimittelyt, kukaan ei erehtyne siitä, kumpi osapuoli menettelee...

Henkilöt:

Lindelöf, Lorenz Leonard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Tämän lehden kunnioitetuille lukijoille

Päivämäärä:

1.10.1862

Kun toimitus jälleen ilmoittaa lehden uuden vuosikerran julkaisemisesta, sen velvollisuutena on – enemmän kuin muulloin – kiittää Kunnioitettuja Tilaajia lehden kuluvana vuonna osakseen saamasta luottamuksesta, joka on ilmennyt etenkin lehden varsin suppeaan lukijapiiriin nähden merkittävänä tilausten määrän kasvuna. Asioiden yleiseen järjestykseen kuuluu se, että parjaus louskuttaa torahampaitaan kaikkien yleiseen hyvään pyrkivien ponnistusten kintereillä. Eikä mikään toiminta ole pahemmin sille alttiina kuin poliittinen työ, koska yksilön vakaumus ei ohjaa mitään muuta toimintaa yhtä vapa...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies