Sanomalehtimies

Finlands Allmänna Tidning nro 273, 24.11.1862: Varhainen apu, kaksinkertainen apu

Päivämäärä:

24.11.1862

Yleisö on Vaasan lääniin lähetettyjen avustusvarojen jaossa saanut kokea, että varoja ei ole riittänyt kullekin hätääkärsivälle seurakunnalle joissain tapauksissa enempää kuin muutama hopearupla. Avun käytöstä keskustellaan, viisaita neuvoja ja määräyksiä annetaan tarkoituksen saavuttamiseksi. Mihin avustuskomitean tai köyhäinhoitolautakunnan nyt halutaan ryhtyvän saamillaan 6–7 ruplalla? Ja jos se olisikin, kuten joissain tapauksissa, saanut käyttöönsä 50–150 ruplaa, niin mitä työtä sillä rahalla voidaan "järjestää" tuhannelle tai parille tuhannelle tarvitsevalle? Se riittää 250 hengelle y...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Katovuodet

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1862

Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen [isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja] 1860. H:ki 1862. Aikakauskirja on valitettavasti jäänyt hieman ajastaan jälkeen. Tätä ei kuitenkaan ole syytä ihmetellä. Siihen kirjoittaminen on kirjoittajille täysin palkatonta työtä, ja sen julkaiseminen tuottaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suoranaista tappiota. Tutkielmilla, joita aikakauskirja pääasiassa sisältää, ei myöskään ole mitään yhteyttä edes tieteen päivänkohtaisiin kysymyksiin. Ne ovat tuloksia kirjoittajien kiinnostuksesta tutkimuksiinsa. Aikakauskirjalla ei ole mitään yleistä j...

Henkilöt:

Roos, Samuel

Tallqvist, Henrik Theodor

Törneroos, Antti (Anders)

Lindström, Johan Adolf

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Stöckhardt, Julius Adolf

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Lönnrot, Elias

Corander, Clas Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Suomen kielen käyttöä selvittäneen komitean ehdotusta koskeva lisäys

Päivämäärä:

1.11.1862

Komitean mietinnön ristiriitaisuudet on edellä osoitettu – lisäksi ne on asianmukaisesti osoitettu eräissä sanomalehdissä. On valitettavaa, että mainittu mietintö on kokonaisuutena muodoltaan pikemminkin tuomioistuimessa esitetty puheenvuoro kuin rauhallista pohdintaa siitä, miten 1 ½ miljoonan ihmisen kansalle voidaan järjestää mahdollisuus päästä nauttimaan laillista oikeuttaan. Komitea ehdottaa vähän – tai ei ehdota mitään. Onhan oikeutta etsivän oikeus puhua ja kirjoittaa kansansa kieltä vähän; sen tuomareille ja hallintomiehille annettu oikeus vastata samalla kielellä ainoastaan silloi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 288, 11.12.1862: Avustusvarojen jaosta

Päivämäärä:

11.12.1862

Pääkaupungin avustusvarojen keräystoimikunta on päättänyt ehdottaa varojen jakoa hädänalaisiin lääneihin suhteessa 4 Vaasan lääniin, 3 Oulun ja 2 Kuopion lääniin. Päätös ei ole tärkeä vain täällä kerättyjen varojen jaon suhteen, vaan vallitseva tilanne voi johtaa Ruotsista, mahdollisesti myös Venäjältä sekä muista maakunnista tulevien lahjojen jakamiseen samalla tavalla. Toimikunta perustelee päätöksensä seuraavilla luvuilla: Vaasan l. Oulun l. Kuopion l. Viljantarve 460 000 277 000 340 000 Viljavarat 184 000 111 000 200 000 Vajaus 276 000 166 000 140 000 väkiluku 276 000 166 000 204 000 Vi...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 296, 22.12.1862: Vielä avustusvarojen jaosta

Päivämäärä:

22.12.1862

12. joulukuuta pidetyssä kokouksessa kerrottiin, että toimikunnan jakoehdotuksensa perustaksi ottamissa luvuissa on koetettu korjata kolmen pohjoisen läänin maaherrojen tietoja viljantarpeesta ja viljanvajauksesta. Siksi viljantarve henkeä kohti arvioitiin kaikissa kolmessa läänissä samaksi, siis 1 2/3 tynnyriksi. Siitä vähennettiin sadon määrä siitä saatujen tietojen mukaisesti. Jäännöksen piti merkitä vajausta kussakin läänissä. Näin saatiin vajaukseksi Vaasan läänissä 276 000, Oulun läänissä 166 000 ja Kuopion läänissä 140 000 tynnyriä. Aiemmin on todettu tämän laskelman poikkeavan lääni...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Katovuodet

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1862

Histoire du consulat et de l'empire par A. Thiers. Tome XX [A. T., Napoleonin konsulikauden ja keisarikunnan historia, 20. osa]. Tämä nide päättää teoksen, joka kuuluu Euroopan kirjallisuuden merkittävimpiin, sanotaanpa siitä mitä tahansa, ja on sen suuren miehen arvoinen, jonka aikaansaannosten ja kohtaloiden ympärillä se ensisijaisesti liikkuu. Saksalaisilla ja englantilaisilla arvostelijoilla näyttää tosin olevan paljonkin huomauttamista sitä vastaan. Tämä arvostelu ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuomio. On luonnollista, että Saksassa, joka kauan huokaili Napoleonin vallan alaisuudess...

Henkilöt:

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Napoleon I (Bonaparte)

Napoleon III

Ludvig Filip

Soult, Nicolas Jean

Hettner, Hermann Theodor

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Suomenkieliset sanomalehdet

Päivämäärä:

1.12.1862

Olemme vuoden aikana kerran aikaisemmin sanoneet muutaman sanan suomenkielisistä sanomalehdistä, ja tämä on johtunut toiveestamme, että ne saisivat arvostetun aseman kotimaisen lehdistön piirissä. Ei voida sanoa, etteivätkö suomenkieliset maaseutulehdet olisi yleensä täyttäneet paikkaansa hyvin. Tuollainen lehti voi vain poikkeuksellisesti väittää olevansa mitenkään merkityksellinen koko maan kannalta ja levikkinsä ulottuvan kaikkialle. Useimmissa tapauksissa ne toimivat oikein tyytyessään olemaan paikallislehtiä. Paikallislehden ei pidä eikä se saakaan silti vieroksua maan yleisten asioide...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Lillja, Johan Wilhelm

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Bergh, Johan Herman Edvard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862 sekä nro 1 ja 2, tammikuu ja helmikuu 1863: Postilaitoksen lehtienkuljetustaksa

Päivämäärä:

1.12.1862

Sanoma- ja aikakauslehdet ovat kiistatta kauppatavaraa, niiden julkaiseminen ainakin jossakin määrin taloudellisen voiton tavoittelua. Niinpä ei voida vaatia, että postin virkamiesten pitäisi ilmaiseksi toimia välittäjinä niiden myynnissä tai että niitä olisi valtion kustannuksella kuljetettava ilmaiseksi paikkakunnalta toiselle. Ne eivät kuitenkaan ole pelkästään tavaraa. Kaikkien sivistyskansojen keskuudessa on edistetty kirjallisuuden, myös lehtien muodossa julkaistun kirjallisuuden levittämistä. Kirjaa tai lehtijulkaisua ei ole asetettu samalle viivalle kankaankaistaleen tai tapettirull...

Henkilöt:

Boisman, Alexander Gustaf

Godenhjelm, Uno Leonhard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Luonnos lehdistölain perusteluiksi 31.12.1862, konsepti

Päivämäärä:

31.12.1862

1. Tehtävän tärkeys – tietämisen vapaus – yhtäpitävyys koskien valtion ja yhteiskunnan laitoksia – keino valtion palvelijoiden valvomiseen – ja luottamukseen johtajien ja johdettavien välillä. Huom. Vapaan sanan haitat. Yleinen sivistys, lainkuuliaisuus, yhteiskuntajärjestyksen vakaus (50 vuoden todistus), lakien sitoma valtiomuoto antavat mahdollisuuden suoda nämä edut. 2. Sanan vapauden tulee kuitenkin kaikilla kansoilla olla sidoksissa lakiin, kaiken muun yhteiskunnallisen toiminnan tavoin – laki tässä ankara – huom. kaikki olennainen mikä ehkäisee vaaraa uskonnolle, siveydelle, valtio...

Asiat:

Sanomalehtimies

Painovapaus

Mielipide sisällöltään poliittisten säännöllisesti ilmestyvien lehtien vakuusmaksusta 21.12.1862, konsepti

Päivämäärä:

21.12.1862

Harkinta ja kokemus ovat opettaneet, että rahasakot ovat sopivin rangaistus painovapausrikoksista. Myös komitea on yhtynyt tähän käsitykseen. Mutta kokemus opettaa myös, että sanomalehdet ovat se kirjallisuuden muoto, jossa helpoimmin käytetään painovapautta väärin. Niillä on myös levikkinsä vuoksi surin vaikutus. Varsinkin poliittiset lehdet voivat, koska ne kääntyvät verrattain valistuneiden massojen puoleen, saada aikaan pahaa helpommin kuin hyvää. Siksi havaitaan, että lehdistölakeja on kaikkialla säädetty erityisesti tätä kirjallisuuden lajia silmällä pitäen. Poliittiset lehdet kuuluva...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies