Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Metsänhoidosta pohjolassa

Päivämäärä:

1.11.1849

En skrift, författad i anledning af den prisfråga H. M. Konungen af Sverige uppgift, om den för Sverige mest tjenliga hushållning med krikets skogar: af C. C. Böcker. 1 D. Åbo 1829. [Kirjoitus, laadittu sen kilpakysymyksen johdosta jonka H. M. Ruotsin kuningas on asettanut, koskien Ruotsille hyödyllisintä taloudenpitoa valtakunnan metsiin nähden; laatinut C. C. Böcker. Osa 1. Turku 1829.] Vaikka meidän täytyy valittaa, ettemme aiemmin ole tutustuneet tämän näkemyksistä rikkaan ja teräväjärkisen tekijän tutkielmiin, olemme kuitenkin tunteneet kenties anteeksiannettavaa iloa, kun olemme man...

Henkilöt:

Böcker, Carl Christian

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Pienten kansakuntien kaupasta ja teollisuudesta

Päivämäärä:

1.12.1849

”Pienet kansat ovat toteuttaneet suurimmat asiat; ne ovat vaatineet ponnistusta” – sanoo Johannes von Müller kuuluisan teoksensa Vier und Zwanzig Bücher allgemeiner Geschichten [24 kirjaa yleisestä historiasta] ensimmäisessä kirjassa. Ja saman työn johdannossa hän sanoo: ”Sivistyskansat joutuivat barbaarien saaliiksi, kun niiden sielulliset ponnistukset loppuivat; missä näet näitä ponnistuksia ilmenee, palvelee kaikki niitä. Missä on eniten elämää, siellä on voitto.” Sekä: ”Vain tavat itse asiassa ylläpitävät yhteiskuntaa.” Tämä mainio tapojen tutkija esittää ensimmäisen lausumansa puhuessa...

Henkilöt:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1849

IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Henkilöt:

Goethe, Johann Wolfgang von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Scott, Walter

Taillandier, René Gaspard Ernest

Mundt, Theodor

Gutzkow, Karl Ferdinand

Laube, Heinrich

Wienbarg, Ludolf Christian

Immermann, Karl Leberecht

Grabbe, Christian Dietrich

Heine, Heinrich

Menzel, Wolfgang

Brockhaus, Hermann

Eckermann, Johann Peter

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Ruge, Arnold

Herwegh, Georg

Hoffmann, August Heinrich (Hoffmann von Fallersleben)

Freiligrath, Ferdinand

Beck, Karl

Hartmann, Moritz

Lenau, Nikolaus (Nikolaus Franz Niembsch von Strehlenau)

Hessemer, Friedrich Maximilien

Böttger, Adolf

Rogge, Friedrich Wilhelm

Strachwitz, Moritz Karl Wilhelm von

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Lukijoille

Päivämäärä:

1.1.1855

Toimituksen vaihdoksen täytyy varsinkin tämänkaltaisessa lehdessä johtaa linjan ja katsomusten jonkinlaiseen muutokseen. Mitä lehden viiden viimeisen vuosikerran ohjelmaan tulee, on se mielestäni ehkä liian vähän vastannut alaotsikkoa ”yleinen kansalaissivistys”. Erilaisen kotimaisen kirjallisuuden esittely on vienyt enemmän tilaa kuin pitäisi, ja tausta-artikkelit, valaisevat esittelyt, opettavaiset kuvaukset ovat niihin verrattuna joutuneet taka-alalle. On kylläkin maita, joissa kotimainen kirjallisuus kattaa kaikki alat, joiden voi katsoa kuuluvan yleiseen kansalaissivistykseen. Mutta me...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Suomen talousseuroista

Päivämäärä:

5.1.1855

”Olen niin hyvä taloudenhoitaja, että mieluummin säästän Talousseuralle suoritettavan maksun”, kuului joku vastanneen kun häntä kehotettiin liittymään Suomen Talousseuraamme. Jos vastaus olisi annettu aikana, jolloin seura toi maahan rokotuksen ja perunanviljelyn, alkoi edistää pellavan viljelyä ym. ja jolloin maan etevimmät miehet, Gadolinit, Tengström, Hällström, Wallenius ym. olivat seuran johdossa, olisi tuota vastausta epäilemättä pidetty vain lausujalleen tuskin kunniaa tuottavana kompana. Mutta jos joku toistaa sen nykyoloissa, lienee moni taipuvainen yhtymään siihen. Sietää siis tut...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Gadolin, Gustaf

Gadolin, Jacob Algoth

Wallenius, Johan Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä:

5.1.1855

Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Hällström, Gustaf Gabriel

Nervander, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Runeberg, Johan Ludvig

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Tham, Carl Wilhelm August

Sigismund III 1566–1632. Ruotsin kuningas

Macaulay, Thomas Babington

Jaakko II

Strinnholm, Anders Magnus

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: [Matkakirjallisuutta Yhdysvalloista]

Päivämäärä:

5.1.1855

Resa i Förenta Staterna, af P. A. Siljeström. I. [Matka Yhdysvalloissa] Hemmen i Nya Verlden, af Fredrika Bremer. I–III. [Koti Uudessa maailmassa] Molemmat teokset on aiemmin esitelty Litteraturbladissa. Kun viimeksi mainitun 2. ja 3. osa vasta nyt ovat ilmaantuneet täkäläisiin kirjakauppoihin, antaa se meille aiheen mainita vielä kerran molemmat, sillä ne kuuluvat olennaisesti yhteen. Emme tiedä missään muussa kirjallisuudessa olevan sellaisia Yhdysvaltojen elämän kuvauksia, jotka voisivat tehdä Siljeströmin ja neiti Bremerin teokset tarpeettomiksi. Sikäli kuin tiedämme, ovat nämä teokse...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1855: Kuinka kouluopetus tukahduttaa lukuhalun

Päivämäärä:

1.2.1855

Toimiessani koulunopettajana minussa syntyi vakaumus, ettei opetusmenetelmä maamme kouluissa, julkisissa enempää kuin yksityisissäkään, suinkaan ole sellainen kuin pitäisi. Sittemmin tämä vakaumus on vain lujittunut, kun olen saanut lisää kokemusta tavasta, millä lasten varhaisintakin opetusta yleensä harjoitetaan. En tosin epäile, etteivätkö jotkin koulut ja yksittäiset opettajat voisi olla poikkeuksina säännöstä. Olen myös selvillä siitä, että Helsingin lyseossa, varsinkin nyt kun siihen on lisätty valmistava luokka, on kiitettävää pyrkimystä opettaa oppilaita lukemaan. Samoin on alkuopet...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.2.1855

1. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1854. Neljästoista vuosikerta. Helsinki 1855. On aina ollut ilahduttavaa nähdä uusi nide tätä aikakauskirjaa, joka kiitettävällä tavalla todistaa isänmaallisten asioiden harrastuksen olevan edes suppeassa piirissä yhä kyllin vilkasta johtaakseen tutkimuksiin ja töihin, joiden ainoana korvauksena on tietoisuus hyvästä tarkoitusperästä. Asian luonteeseen kuuluu, että aikakauskirjan artikkelit voivat tarjota vain aineistoja yhtenäisempää isänmaata koskevaan tietouteen. Sitä kiitettävämpiä ovat silloin niiden miesten uhraukset, jotka työskentelevät s...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Akiander, Matthias

Warelius, Antero

Saxberg, Johan

Murman, Johan Wilhelm

Sjögren, Anders Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.3.1855

Lars Stenbäck: Om Paedagogien och dess närvarande utveckling [Kasvatusopista ja sen nykyisestä kehityksestä] Tämä vastaperustettua kasvatusopin professuuria varten opinnäytteenä julkaistu teos on saatavilla myös kirjakaupoista. Käsittelemänsä aiheen takia se kiinnittää jokaisen ajattelevan ihmisen huomiota. Aihe on alati uusi ja nuori samalla lailla kuten ne uudet sukupolvet, joiden sivistämistä se käsittelee, ja kuten sivistys itse, joka ei tunne mitään vanhuutta, vaan on uusi jokaisessa uudessa ajanvaiheessa. Tarkoituksenamme ei toki ole laatia teoksesta varsinaista arvostelua. Sen ensi...

Henkilöt:

Stagnelius, Erik Johan

Stenbäck, Lars Jakob

Raumer, Karl Georg von

Rousseau, Jean-Jacques

Pestalozzi, Johann Heinrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Paikat:

Asiat: