Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 12, marraskuu 1848: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.11.1848

Fänrik Ståls sägner I [Vänrikki Stoolin tarinat I], kirjoittanut J. L. Runeberg Maastamme tuskin löytyy paljonkaan kritiikkiä lauluja kohtaan, joiden yksinomaisena ansiona ja kohtalona on, että niitä luetaan, niistä nautitaan, niitä ihaillaan ja ylistetään maan syrjäisimmilläkin kulmakunnilla. Jos mitään Runebergin kirjoittamaa yleensä voidaan nostaa ensi sijalle hänen maanmiestensä parissa nauttimaansa suosioon nähden, ovat tässä asemassa varmasti nämä vänrikin tarinat, jotka ovat sisältönsä ansiosta yhtä lähellä jokaista suomalaista kuin ne ovat lähellä nykyaikaa, etenkin Suomen nykyist...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Döbeln, Georg Carl von

Fieandt, Otto Henrik von

Kulnev, Jakov

Törne, Johan Reinhold von

Adlercreutz, Carl Johan

Scribe, Augustin-Eugène

Blanche, August Theodor

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, marraskuu 1848: Suomenkielistä kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1848

Silmänkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään. Ilveillys 2:ssa näytöksessä. Viipurissa 1847. (8 hopeakopeekkaa). Useimmat tämän lehden lukijoista muistanevat nähneensä ainakin maininnan tästä huvinäytelmästä kun se julkaistiin ensi kerran Kanavassa. Arvostelija kiinnitti Saimassa huomiota sen suureen arvoon ja hän on iloinen voidessaan lähes neljän vuoden kuluttua vahvistaa pitävänsä sitä erinomaisena. Yhden syyn muistuttaa näytelmän julkaisemisesta erillisenä arvostelija sai siitä, että näytelmäseurue esitti näytelmän täällä Kuopiossa. Se esitettiin yhdessä muutaman muun näytelmän ka...

Henkilöt:

Scribe, Augustin-Eugène

Blanche, August Theodor

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Suomenkielistä kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1848

1. Osviitta Yhteiseen ja Suomen Geografia'an, Stenhammarin ja Palmbladin mukaan suomennettu. Viipurissa 1848. Tämä pieni kuusitoistataitteinen 2 1/2 arkin mittainen käsikirja näkyy jääneen yleisöltä huomaamatta. Se ansaitsee kuitenkin niiden huomion, jotka mahdollisesti toivovat perustettaville kansakouluille jotakin johdatusta maantietoon. Sisältö on seuraava: tavanomaiset maantieteelliset numerotiedot, meret ja maat, vuoristot, järvet ja joet, selityksiä maiden ja vesistöjen eri muotojen nimityksille sekä huomautuksia ihmissuvun eri roduista, tärkeimmistä uskonnoista ja valtiomuodoista....

Henkilöt:

Stenhammar, Christian

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1848

1. Necken. Poëtisk Kalender för 1849, utgifven af F. Berndtson. Hfors 1848. [Necken. Runokalenteri vuodelle 1849, julkaissut F. Berndtson] Tätä vuosikertaa on avustanut viisitoista nimimerkkiä, joista useimmat ovat entuudestaan tuttuja – useimmat myös paremmin tunnettuja aiemmasta tuotannostaan kuin mitä nyt julkaistusta voi sanoa. Tämän kirjoittajaa ilahduttaisi, jos joku toinen sattuu löytämään vuosikerrasta uusia ansioita. Allekirjoittaneen mielestä teos on, kuten sanotaan, aika laiha. T***:n Vårt Folk, F:n Min Flicka, X:n Fåfängt Önskan, joista kaksi viimeistä ovat uusia nimimerkkejä,...

Henkilöt:

Stålarm, Arvid Eriksson

Alcenius, Karl Alexander

Forstén, Berndt Lennart

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1848

1. Girondisternas Historia af Alphonse de Lamartine. Öfversatt af Gustaf Thomée. [Girondistien historia, kirjoittanut Alphonse de Lamartine. Kääntänyt Gustaf Thomée] Tukholma 1848. Olemme tähän mennessä selostaneet vain harvoja Ruotsin kirjapainojen tuotteita, koska tarkoituksenamme on ollut julkaista vuosikerran päättyessä yleiskatsaukset sekä Ruotsin että Saksan kirjallisuudesta. Mutta kun lehtemme yllättäen saikin vuoden lisää elinaikaa, lykkäämme Saksan kirjallisuuden selostamisen ensi vuosikertaan samoin kuin ruotsalaisten alkuperäistuotteiden suurimman osan esittelyn. Tällä kertaa a...

Henkilöt:

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Thomée, Gustaf

Ludvig XVI

Mirabeau, Honoré Gabriel Victor de Riqueti de

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Uhlich, Leberecht

Hering, Moritz Eduard August von

Dannström, C. L.

Johnston, James Finlay Weir

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Onko olemassa suomenkielistä proosaa?

Päivämäärä:

1.12.1848

Uskomme että seuraava kysymys on uusi niiden monien kysymysten joukossa, jotka nuori suomenkielinen kirjallisuus on jättänyt esittämättä itselleen: Onko olemassa suomenkielistä proosaa? Ollaan varmoja siitä, että suomenkielistä runoutta on olemassa ja suomenkieliset kansanlaulut osoittavat todistusvoimaisesti, että tässä ollaan oikeassa. Suomella on Kalevalassa kertova runoelma, niin aito että vain harvalla kansakunnalla on sellainen. Runoelmassa on erittäin kauniita jaksoja ja sen maailmankatsomus on kokonaisuutena yhtä ihmeellinen kuin sen kuvaama kansanelämäkin. Sekä tietyt Kalevalan lyy...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Thomasius, Christian

Herder, Johann Gottfried von

Lessing, Gotthold Ephraim

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Sanomalehtikatsaus

Päivämäärä:

1.12.1848

Tämä otsikko on lehdessämme harvinainen, koska nykyisissä oloissa on kovin vaikea löytää sille mitään sisältöä. Yleensä täytyy silti tunnustaa, että maamme sanomalehdissä ilmenee edelleen myös pyrkimystä hyödyllisyyteen. Kuten aiemmin on huomautettu, tämän havaitsee selvimmin lehdistön nuoremmassa osassa; vanhemmat lehtifirmat sitä vastoin pitävät edelleenkin vilpittömästi vanhaa hyvää luettavaa tarjolla. Nuoremmista on Skoltidningen lakannut tämän vuoden aikana. Tapahtunutta voitaisiin pitää osoituksena koulujen opetushenkilökunnan vähäisestä mielenkiinnosta, jos ei opettajiston harvalukui...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Arwidsson, Adolf Ivar

Grönblad, Jakob Edvard August

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Lukijalle

Päivämäärä:

1.12.1848

Meidän maassamme on lukevan yleisön ulkopuolella kaksi isompaa ryhmää, joiden jäsenillä on kaikesta huolimatta halua kuulua sivistyneeseen yhteiskuntaluokkaan. Heitä voisi sanoa aineellisen ja henkisen oman edun tavoittelijoiksi. Edelliseen ryhmään kuuluvat eivät ole saaneet muuta opetusta kuin mitä kokemus ja päivittäinen kanssakäyminen antaa. Jos sivistyksen tunnusmerkkinä pidetään sitä, että käsittää joitakin yleisinhimillisiä asioita ja toimii niiden hyväksi, jää tämän ryhmittymän sivistys mitoiltaan vähäiseksi. Osallistuminen kunnallisiin asioihin on sille ainoaa yleisluontoista toimin...

Henkilöt:

Humboldt, Wilhelm von

Berzelius, Jöns Jakob

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä:

1.1.1849

Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848. Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Castrén, Mathias Alexander

Rabbe, Fabian Fredrik

Fellman, Jakob

Warelius, Antero

Elmgren, Sven Gabriel

Alcenius, Karl Alexander

Rühs, Friedrich

Porthan, Henrik Gabriel

Molbech, Christian Knud Fredrik

Lindfors, Mårten Johan

Keckman, Carl Nicklas

Schildt, Wolmar Styrbjörn

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Latinan koulukielioppi

Päivämäärä:

1.1.1849

Latinsk skolgrammatik [Latinan koulukielioppi] kirj. Carl Rudolf Forsman, Hämeenlinna, 1848 On kohtuullista, että koulumiehet ja muut opettajat saavat ensin tutustua tämänkaltaiseen työhön, koska tämän kokeen läpi käymisestä voi riippua sen hyväksyminen tarkoitukseensa. Varmaksi sellainen koe tulee vasta kun kirjaa käytetään opetuksessa. Sitä ennen voidaan esittää vain enemmän tai vähemmän subjektiivista punnintaa niistä sen ansioista ja puutteista, jotka rohkaisevat käytännön kokeiluun tai siitä karkottavat. Täydelliseen arvosteluun tämän kirjoittaja ei liioin pidä itseään pätevänä; eikä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: