Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Ruotsalaisia kuvateoksia

Päivämäärä:

1.1.1849

1. Europeiska Nationerna, deras seder, bruk och klädedrägter. Texten bearbetad af L. Westerdahl, Phil. Mag.; Plancherna litogr. af C. A. Dahlström. St:holm 1848. [Euroopan kansakunnat, niiden tavat, tottumukset ja vaateparret. Tekstin muokannut fil. maist. L. Westerdahl; kuvaliitteen litografiat C. A. Dahlströmin. Tukholma 1848.] 2. Nordamerikas Indianer, skildrade af C. Catlin. Öfversättning. St:holm 1846–48. [Pohjois-Amerikan intiaanit, kuvaillut C. Catlin. Käännös. Tukholma 1846–1848.] Ilmoitellessaan numerosta 1 kustantaja toteaa, että Ruotsin kirjallisuudesta puuttuvat laajemmat maan...

Henkilöt:

Dahlström, Carl Magnus

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Sanomalehtikirjallisuutta.

Päivämäärä:

1.2.1849

Sen joka haluaa tietoa päivän ilmiöistä, on vaikea saada niistä luotettavia ja täydellisiä uutisia. Niin runsas kuin päivälehtikirjallisuus Euroopassa onkin, voidaan kuitenkin väittää, ettei löydy ainoatakaan sanomalehteä, joka puoluettomasti esittäisi edes tapahtumien ulkoisen hahmon. Tämä ensi silmäyksellä perin omituinen tilanne on kuitenkin lähemmin tarkasteltuna erittäin luonnollinen seuraus siitä yleisestä, yllä esitetystä asemasta, jossa puolueet joka hetki ovat. Sen selittämiseksi ei tarvitse turvautua siihen aivan tavalliseen väitteeseen, että totuuden tahallinen vääristely olisi p...

Henkilöt:

Dalman, Wilhelm Fredric Achates

Mellin, Gustaf Henrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä:

1.2.1849

1. Pietisterne. Fantasi af en finne. [Pietistit. Erään suomalaisen kuvitelma.] Kuopio 1849 (35 hopeakop.). Jotta emme aivan liian myöhään kertoisi eräästä täällä Kuopiossa painetusta kirjasta, kiiruhdamme esittelemään tämän kaunokirjallisen tuotteen nimen. Emme halua väittää, että kirja ei sisällöltään ansaitsisi tulla tunnetuksi. Nimi osoittaa, että se käsittelee ajankohtaista kysymystä, ja sen täytyy jo siksi olla kiinnostuksen kohteena. Sellaisten kysymysten käsittely kaunokirjallisessa muodossa ei vain lopeta niistä keskustelemista tekijän sisimmässä, vaan osoittaa myös yleensä niiden...

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Lehtikatsaus

Päivämäärä:

1.2.1849

On myönnettävä, että viimeinen lehdistökatsauksemme sai eri tahoilta vastaanoton, joka oli hyvin humaani ja josta kokonaan puuttui tavallinen itsekkyys tai kirjallinen turhamaisuus. Useammalla kuin yhdellä taholla näyttää maan kirjoittajakunta vähitellen tottuneen sietämään kriitikkoja ilman että olettaisivat moitteiden pohjautuvan muille kuin asiasyille. Kun arvostelija ensiksi Saima-lehdessä ryhtyi teroittamaan mieliin vakaumusta kotimaisen lehdistön matalatasoisuudesta, ei asianomaisilla ollut esittää siihen muuta vastausta kuin vakuutteluja Saiman toimituksen omahyväisestä suuriluuloisu...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1849: Suomalaisesta runoudesta

Päivämäärä:

1.3.1849

Erääseen aikaan käytiin kiistaa, tosin enemmän suullista kuin kirjallista, siitä pitäisikö suomen kielessä asettaa runomitan pohjaksi vanhojen runojen esimerkin mukaisesti tavun pituus, vai täytyisikö suomen runomitan useimpien muiden eurooppalaisten kielten esikuvaa seuraten perustua korolle. Taistelu ratkeaisi tosiaan helposti, jos vain ilmaantuisi jokin nykyajan suomalainen runoilija, jonka lauluista myös muodon suhteen tulisi malli seuraajille. Kunnes näin käy, voi kysymystä pitää ainakin osittain avoimena. Kukaan ei silti voi kieltää, etteikö korolle, sävelpainolle rakentuva säe koitui...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Lönnrot, Elias

Stagnelius, Erik Johan

Kiljander, Karl Mårten

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.4.1849

I. Aura II. II. VII & VIII. Åbo 1848. (20 ja 25 kop. hop.) Julkaisija on näiden molempien vihkojen kohdalla onnistunut tekemään paljon paremman valinnan kuin edellisissä. Luonnollista kyllä, joskin tuskin imartelevaa kotimaisen kaunokirjallisuuden tekijöille – nämä vihot näet koostuvat pääasiassa käännöksistä. Vihko VII sisältää Oehlenschlägeriltä runot ”Hyvä Balder” ja ”Pieni paimenpoika”. Erinomaisen runoilijan nimi tekee näiden runojen kauneuden ylistyksen tarpeettomaksi. Kuten tiedetään, Tanskassa ja Ruotsissa, jälkimmäisessä maassa heti kärkeen Tegnérin suulla, ollaan tunnustettu...

Henkilöt:

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Goethe, Johann Wolfgang von

Sadelin, Per Ulrik Ferdinand

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Tri Castrénin matkat

Päivämäärä:

1.5.1849

Kun tämä kuuluisa ja maineensa arvoinen maanmiehemme pari kuukautta sitten ystävällisesti lähetti tämän kirjoittajalle kokoelman Pietarin tiedeakatemian tiedotuksissa julkaistuja matkakertomuksiaan, päätti kirjoittaja pyrkiä esittämään katsauksen sekä näiden matkojen kulusta että niistä erityisistä tieteellisistä tutkimuksista, joille tri Castrén matkojen eri vaiheissa omistautui. Tästä aikomuksestaan kirjoittaja tiedotti tri Castrénille ja nyt hänellä on ollut ilo ottaa häneltä vastaan sen yhteenvedonomaisen kertomuksen luonnos, minkä hän palattuaan toimitti Tiedeakatemialle. Kirjoittajall...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Sjögren, Anders Johan

Pallas, Peter Simon

Klaproth, Heinrich Julius von

Rask, Rasmus Kristian

Erdmann, Johann Eduard

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.5.1849

Bidrag till de Nordeuropeiska folkslagens historia, hemtade ur Sydeuropeiska källor; urkunder och bearbetningar af dessa; utg. af Fredr. Cygnaeus. D. I. H:fors 1848. [Lisäyksiä pohjoiseurooppalaisten kansojen historiaan; eteläeurooppalaisista lähteistä löydettyjä asiakirjoja ja niiden mukaelmia, julkaissut Fredrik Cygnaeus. I osa. Helsinki 1848.] Tämän kirjan myötä hra Cygnaeus on alkanut selostaa niiden tutkimusten hedelmiä, joiden parissa hän on monivuotisen ulkomaanmatkan aikana työskennellyt. Johdannon antaman tiedon mukaan hra C:n aikomuksena on ollut etsiä ulkomaisista arkistoista l...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Kristiina

Kaarle XII

Jan II Kazimierz (Johan II Kasimir)

Arwidsson, Adolf Ivar

Kustaa I Vaasa

Sigismund III 1566–1632. Ruotsin kuningas

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Suomalaisia teoksia

Päivämäärä:

1.5.1849

1. Asianajaja eli Lainopillinen Käsikirja Suomen kansalle. Viipurissa 1847. 2. Käsikirja Lain opissa, Talonpojille. Vaasassa 1849. Jälkimmäinen näistä sisällöltään ja tarkoitukseltaan samankaltaisista teoksista on, kuten titteli vihjaa, äskettäin ilmestynyt kilpailija edelliselle. Se ero, että ensimmäisen sanotaan olevan Suomen kansalle laaditun, jälkimmäisen taas rahvaalle, ei näet missään suhteessa ole mitenkään merkittävä. Verrattain harvat maan virkamiehet ja porvarit tulevat asettamaan ensin mainitun teoksen etusijalle verrattuna ruotsalaiseen ”Unga Juristen” -kirjaan, josta se on kä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Tyttökoulut (Kuopiossa)

Päivämäärä:

1.5.1849

On helppo luetella tuskin olemassa olevankaan julkisen sanan puutteita. Ei juuri tule sanoneeksi mitään uutta, kun huomauttaa, että lähes kaikki tarkemmat tiedot maan kansakouluista puuttuvat. Samoin on tarpeetonta muistuttaa, kuinka tärkeää julkisuus on niiden jatkuvalle olemassaololle ja kasvulle. Julkisilla oppilaitoksilla on tietty keskinäinen yhteys sen virallisen kontrollin ansiosta, jolle ne ovat alistettu; mitä enemmän tämä yhteys todellakin sitoisi yhteen koulujen sisäisen järjestyksen ja niissä hankitun kokemuksen, sitä enemmän se korvaisi julkisuutta niiden osalta. Kansakoulut ov...

Henkilöt:

Bergh, Johan Fredrik

Cygnaeus, Pehr August

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus