Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1848: Viron kirjallisuuden seura

Päivämäärä: 
1.7.1848
Monilla maanmiehillämme lienee näinä päivinä ollut ilo saada kappaleensa teoksesta ”Die Literatur der Geschichte Liv-, Ehst- und Curlands aus den Jahren 1836 bis 1847 nebst einem Anhang über die Wirksamkeit der Ehstländischen literärischen Gesellschaft von 1844 bis 1847” herausgegeben von Julius Paucker. Dorpat 1848. [Liivinmaan, Viron ja Kuurinmaan kirjallisuushistoria vuodesta 1836 vuoteen 1847 sekä liite Viron kirjallisuuden seuran toiminnasta, julkaissut Julius Paucker.] Kolmessa mainitussa maakunnassa, joiden yhteinen väestömäärä on hieman suurempi kuin Suomen, on suuri joukko kirjalli...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1848: Hra A. A. Laurellin ”vastine” allekirjoittaneelle

Päivämäärä: 
1.7.1848
Herra Laurell on tullut niin levottomaksi siitä Väktarenin vihkojen 1 ja 2/1847 esittelystä, jonka julkaisin Litteraturbladetin viime vuosikerrassa, että hän on laatinut kokonaisen vihon täyttävän vastauksen. Tämän vihon lukijoiden annetaan selvästi tietää, että esittelyni on pelkkää suunpieksäntää, jossa ei ole edes loogisesti tai kieliopillisesti käsitettäviä sanoja tai lauseita. Silti hra L. on katsonut tarpeelliseksi haaskata vastineen laatimiseen kallisarvoista aikaansa, kirjailijankykyään ja – mikä pahinta – niin suuren osan Väktarenin niukkaa palstatilaa. Myönnän, että hra L:lla voi ...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 8, heinäkuu 1848: Proletariaatin historia

Päivämäärä: 
1.7.1848
Ei ole enää salaisuus, että nykyajan suuret mullistukset Euroopassa eivät koske ainoastaan uusia valtiomuotoja, vaan myös uudistuvaa yhteiskuntaelämää ylipäätään. Keskiajan päättyessä syntyi niin sanottu kolmas sääty, sivistynyt keskiluokka, ja uudempi historia näkyy korottaneen tämän luokan vaurauden, sivistyksen ja vallan kukkuloille. Sen joukkoon on vähitellen tullut vedetyksi vanha pappissääty ja feodaaliaatelisto antamalla niille valtiokirkon papiston ja hoviaateliston asema. Mutta näin on kuilu tämän väestönosan ja suurten joukkojen välillä aina vain kasvanut. Omasta puolestamme olemm...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, heinäkuu 1848: Ruotsin kaunokirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1848
Sverige’s sköna litteratur af P. E. Wieselgren, IV 1 och 2. Uppsala, Wahlström 1848 [Ruotsin kaunokirjallisuus IV 1 ja 2, kirjoittanut P. Wieselgren. Upsala, Wahlström 1848]   Tältä ahkeralta ja laajalti tunnetulta tekijältä on saatu kaksi uutta nidettä. Voi siis panna tyydytyksellä merkille, että hra Wieselgrenin vuosia sitten jossakin alkusanoissaan esittämä ennustus – tai miksi sitä halutaankaan nimittää – ei ole toteutunut. Siinä hän puuttui hiukan närkästyneenä Heimdall-lehden arvosteluun teoksensa alkuosista. Hra W. vierittää Heimdallin kovasanaisen arvostelijan tunnolle sen mahdollis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, elokuu 1848: Australian asuttaminen

Päivämäärä: 
1.8.1848
Pyydämme lukijaa siirtymään kanssamme niistä taisteluista, joita eurooppalaiset yhteiskunnat käyvät pelastaakseen uusilla kehitysmuodoilla olemassaolonsa, niihin joilla se levittää levotonta elämäänsä asumattomiin maihin, missä ihmisrinta on tätä ennen vain harvoin henkäillyt ja ihmisääni kajahdellut. Sielläkin tulee näet esiin taisteluita, joita ihmisystävä joutuu valittamaan, joskin myös edistymistä, jonka täytyy häntä lohduttaa kun hän pohtii sitä että tämä asioiden kulku on tähän asti ollut väistämätön ihmiskunnan kaikessa kehityksessä. Kun kirjoittaja kävi Lontoon satamassa, hän hämmäs...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, elokuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1848
Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus matelee perin hitaasti eteenpäin kaikenlaisina pikkukirjasina, joiden julkaisemisesta kerrotaan yhdellä lehti-ilmoituksella, mutta kustantajat näyttävät yleensä epäröivän niiden päästämistä kirjakauppoihin. Turussa toimiva hra Lillja näkyy kuitenkin päättäneen, että hän ei piilota julkaisemiaan teoksia lukevan yleisön silmiltä. Ainakin me olemme nähneet niitä hyvin nopeasti kuopiolaisessa kirjakaupassa. Kustantaja on ollut jopa niin kohtelias, että on lähettänyt toimitukselle kappaleen – ja se on harvinaista Litteraturbladetin tapauksessa, vaikka sitä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1848
1. Fredrik Gabriel Hedberg: ”Verklärans Vederläggning och Evangelii Försvar” [Vaikutusopin kumoaminen ja evankeliumin puolustus] 2. vihko H:ki 1848. (20 hopeakopeekkaa). 2. ”Flickan på Inderskär, Skildring. I.” [Inderskärin tyttö, kuvaus. I] H:ki & Turku 1848. (20 hopeakopeekkaa).   Nämä molemmat teokset ovat hra Lilljan kustantamon julkaisemia. Se ei kuitenkaan riitä jotta ne voisi liittää tässä yhteen. Kummankin tavoitteet ovat kuitenkin niin yhteneväiset, että vain harvoin tapaa teologisessa tutkielmassa ja kaunokirjallisessa teoksessa sellaista yhtäpitävyyttä. Hra Hedbergin teos, jo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kielitiedettä oppimattomille

Päivämäärä: 
1.9.1848
Emme muista että Litteraturbladet olisi erikoisemmin ikävystyttänyt lukijoitaan kielitieteellisellä kirjallisuudella. Eikä nytkään ole millään muotoa tarkoitus tehdä niin. Jos on lukijoita, joiden mielestä kaikki tieto on ikävää, niin sopii toivoa että toiset puolestaan tahtovat tietää, mikä saa pikapainokoneet, kansalliskokousten puhujat ja miekoin aseistautuneet joukot liikkeelle. Vaikka kielen tutkimus näyttääkin viattomalta ja rauhalliselta, sekin on osaltaan syypää aikamme sekasortoon. Se oli Saksassa muotitiede Napoleonin herruudesta lähtien sekä restauraation aikana vuonna 1815. Asia...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, lokakuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1847
Svenska Siare och Skalder af Atterbom. 4. Delen: Thorild. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kirjoittanut Atterbom, 4. osa: Thorild] 1847. (2 pankkoriksiä).   Jos eivät syrjäinen asema ja suomalaisen kirjakauppamme tila tekisi anteeksiannettavaksi sitä, että edellisen vuoden lopulla ilmestynyt kirja esitellään tämän vuoden lopulla, löytyisi anteeksipyynnön aihe joka tapauksessa siitä, ettei tämä teos kuulu päivänkirjallisuuteen ja vuosi tai pari eivät siksi merkitse mitään sen uutuuden ja arvon kannalta. Emme todellakaan ole havainneet, että Ruotsin kansalliskirjallisuudella olisi esi...
Paikat: