Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 3 ja 5, kesäkuu 1847: Ihmisrotujen muutokset

Päivämäärä: 
1.6.1847
I Esittämättä pitempää johdantoa seuraavaan artikkeliin, joka itse parhaiten ilmaisee oman arvonsa, pyydämme lukijaa sitä läpikäydessään pitämään mielessään totuuden: että ihmishenki muovaa oman ruumiinsa samoin kuin ulkoisen luonnon tarkoitustensa palvelijaksi eivätkä rotujen erilaiset henkiset voimavarat, niiden niin sanotut taipumukset, sen takia muotoudu ruumiin elinten mukaisesti, vaan hengen kehitys muovaa myös sen ulkonaisen toiminnan tarvitsemat elimet. Tämän totuuden tunnustavat jo yleisimmin kallontutkijat, jotka eivät enää ole sitä mieltä, että kyhmy kallossa leimaa yksilön autta...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta. Heinäkuusta joulukuuhun 1846

Päivämäärä: 
1.6.1847
Lukijan palvelemiseksi luetellaan seuraavassa muutamien mainittuna aikana ilmestyneiden Ruotsin kirjankustannustoiminnan parhaiden tuotteiden nimet. Eräiden mainittujen teosten sisältöä selostetaan tuonnempana lyhyesti. Ensi sijassa on mainittava kaksi aikakausjulkaisua, joille on annettu mitä tarpeellisin, mutta tähän mennessä tuollaisten julkaisujen piirissä Ruotsissa tuntematon tehtävä. Toinen niistä on: ”Öfversigt af Kongl. Vetenskapsakademins förhandlingar för år 1846”, jota on julkaistu kymmenen numeroa ja jonka tilaushinta on 1 riikintaalari 16 killinkiä bankorahaa. Lehti on ilmaus y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, kesäkuu 1847: Saksalaista kirjallisuutta vuoden 1846 jälkipuoliskolla

Päivämäärä: 
1.6.1847
Uskonnollisia kiistakirjoituksia   Vaikka Finlands Allmänna Tidning nykyisin tarjoaa lukijoilleen vähemmän uutisia Saksasta kuin Turkista, Egyptistä ym. valistuksen ja sivistyksen pääpaikoista, voidaan tuosta vähästäkin päätellä, että juuri nyt mielenkiinto kohdistuu siellä ennen muuta politiikkaan. Silti näyttää varmalta, että uskonnollinen hajaannus kuitenkin jatkuu. Noilla kahdella alalla ei myöskään voi tapahtua kehitystä täysin ilman keskinäistä kosketusta; onhan kummallakin suunnalla kyseessä modernin sivistyksen olennainen peruspiirre. Voidaan hyväksyä käsitys, että tämä sivistys ei ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, kesäkuu 1847: Uutisia

Päivämäärä: 
1.6.1847
Kuopion tyttökoulu perustettiin arpajaisilla, joissa oli palkintoina naisten käsitöitä, jotka muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta oli saatu lahjoituksena kaupungin sivistyneeseen luokkaan kuuluvilta nuorilta naisilta, ja näin saatiin kokoon 177 hopearuplan summa. Näistä varoista on vuoden aikana kulutettu 133 ruplaa. Menoja ovat aiheuttaneet vakinaisen opettajattaren palkka, huoneiden vuokra, valaistus, polttopuut, monet tarpeelliset talouskalut, lukutabellit, kirjat, rihvelitaulut, paperit, sakset, veitset, neulat, lanka ja kaikki muut tarvikkeet, joita käsitöissä tarvitaan. Lisäksi on k...
Paikat: 

Elias Lönnrotilta

Päivämäärä: 
13.6.1847
Kajaanissa 13.6.1847   Parahin Veli!    Aikani ei mitenkään anna myöten, jotta voisin edes ajatella tulevani koulun päättäjäisiin. Kysyt varmaan mitä sitten teen, ja vastaan: aamupäivisin työskentelen kaupungissa sanakirjan parissa ja iltapäivisin maalla tulevaa uutta Kalevalan laitosta valmistellen. Joskus kyllä käy niinkin, etten pane yhtä kovasti painoa sille, mitä aika sallii, mutta nyt en ole viime matkani jälkeen vielä ennättänyt istua itseäni uuvuksiin. Laske nyt, kuinka pitkäksi aikaa sinun käsikirjoituksesi riittävät Litteraturbladetin täyttämiseen, ja kerro siitä minulle muutamall...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Elias Lönnrotille

Päivämäärä: 
29.6.1847
Kuopiossa 29.6.1847   Parahin Veli Lönnrot!    Ltteraturbladetin lähimmät tarpeet on saatu hyvin hoidetuksi. Siihen on aineistoa 18–22 arkkia. Osa tästä on tosin vulgääriä, sitä paitsi tuskin omaperäistä. Jos voisit näin ollen toimittaa tekstiä pari arkkia elokuuksi, ole ystävällinen ja tee se ja lähetä tekstit Melanderille. Mainitse silloin hänelle, jos haluat niistä eripainoksia. Tilausten kehno kertyminen ja ennestään kehno tilanne ovat johtaneet siihen, etten ole pystynyt maksamaan painatuskustannuksia kokonaan. Ne saadaan kuitenkin katetuksi jäljellä olevilla 400 kappaleella, jotka Öhm...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 5, heinäkuu 1847: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1847
Ljus och Skugga, vandringsbilder af F. Cygnaeus II. 2. (hinta 35 hopeakopeekkaa)   Tämä pieni vihkonen sisältää useita runoja, jotka ansaitsevat tavallista suurempaa huomiota ja palkitsevat lukijan, joka pystyy olemaan välittämättä siitä, että muoto on usein epärunollinen. Näissä runoissa saa yhä selvemmin ilmaisunsa tietty runoilijan omaksuma suuntaus. Niitä nimittäin elävöittää jalo ja lämmin tunne ihmiskunnan eettisiä pyrkimyksiä kohtaan, ne ilmaisevat ajatuksia ja tunteita, jotka johtavat toimintaan yleistä hyvää tarkoittavien päämäärien hyväksi, ajatuksen ja sanan vapauden, oikeuden ja...
Henkilöt: 

Litteraturblad nro 5, heinäkuu 1847: Geologia

Päivämäärä: 
1.7.1847
Monestakin syystä on aiheellista julkaista seuraava artikkeli myös meillä. Se muodostaa tosin oikeastaan vain yhteenvedon Ruotsin maantieteestä; mutta ne hypoteesit, joilla sitä selitetään, sisältävät melkein koko summan oman aikamme geologiasta. Se on tosin lainattu ”Lukemisista Kansalle”, eli kirjoitettu Ruotsin rahvaalle; mutta sen kuuluisa tekijä, vapaaherra Berzelius on Ruotsissa ja luonnontieteilijöiden parissa lähes ainoa Linnén vertainen. Esitelmässään luonnontieteilijöiden kokouksessa Tukholmassa hän esitti suunnilleen saman, mikä tässä on luettavana. Ja vaikka myös kyseinen tutkim...

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1847: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1847
Fosterländskt Album [Isänmaallinen albumi], 3. vihko, julkaisseet H. Kellgren, R. Tengström, K. Tigerstedt. Helsinki 1847 (hinta 60 hopeakop.)   Tällä erinomaisesti toimitetulla vihkolla on ansiokkaat sivunsa samoin kuin aikaisemmillakin. Näihin on ensi sijassa luettava ”Mikael Agricola”, E. E:n (Elmgrenin) kirjoittama elämäkerrallinen kuvaus, jota ei tosin ole kirjoitettu akateemista kaunopuheisuutta käyttäen, mutta kuitenkin kielellä, joka on yhtä miehekästä ja korutonta kuin ne ajatukset, jotka ovat esityksen pohjana. Asetamme tämän kuvauksen ensimmäiselle sijalle, emme pelkästään siitä ...

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1847: Mitä on Suomi?

Päivämäärä: 
1.7.1847
A. Oletko jo nähnyt Suomea? B. Johan toki; olen jopa kokeillut sitä. A. Kokeillut? Millä ihmeen tavalla? – Tarkoitat kai paperia? B. Paperia saat sinä kokeilla tai kuka hyvänsä; minä en polta muuta kuin puhdasta tupakkaa, ja sitä minä tarkoitan kokeilulla. C. Herrat kai puhuivat Suomesta, jos kuulin oikein; se sitten on oikea hirmumenijä; semmoista vauhtia en ole ikinä nähnyt. Ajatelkaa nyt, kun se viime syksynä lähti ajamaan takaa viinavenettä, se olisi vajaassa puolessa tunnissa napannut sekä veneen että miehistön, vaikka välimatkaa oli aluksi runsas peninkulma, jollei miehistö olisi onne...