Rabbe, Frans Johan

Rabbe, Frans Johan

1801–1879. Lääketieteen tohtori 1832. Lääkintäylihallituksen kamreeri 1834–68. Asessori 1840. Hovioikeudenneuvos 1868, kamarineuvos 1872. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran perustajia, Suomen lääkäriseuran perustajia.

Carl Erik Soldanille

Päivämäärä: 
28.2.1855
Helsinki 28.2.1855   Herra Johtaja C. E. Soldan Tampere   Parahin Veli.    Olen saanut kirjeesi tämän kuun 17. päivältä samoin kuin samassa kuoressa olleet kirjeet Rabbelle ja Chydeniukselle sekä 110 hopearuplan rahalähetyksen. Huonon vaihtokurssin takia tämä summa ei riitä kattamaan henkivakuutusmaksuasi £ 17, 9 shillingiä – 34 taalaria – 123 hopearuplaa 16 kop. kuitin postimaksu – 10 123 hopearuplaa 26 kop. Saatu 110 – ” – Näin ollen maksettavaa on vielä 13 hopearuplaa 26 kopeekkaa, jotka tilaisuuden tullen perin Rabbelta. Kuitti on ohessa, ja se on säilytettävä huolellisesti, koska vain ...

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Herra P. Östring: Tavasta ottaa vuoroviljely yleiseen käyttöön Suomessa

Päivämäärä: 
1.4.1856
Hra Östringin ”Tidskrift för Landthushållare” [Maatalousmiehen aikakauskirja] vuosikerran 1855 ensimmäinen numero on äskettäin tullut nähtäville kirjakauppaan. On pidettävä onnena maamme heiveröiselle kirjallisuudelle, että jatkuvasti ilmestyy kirjoittajia, joilla on tarpeeksi intoa ja tarmoa hankkia itselleen yleisöä. Sellaisiin yrityksiin kuuluvat täällä kerta toisensa jälkeen syntyneet aikakauskirjat, jotka koskettelevat maataloutta ja teollisuutta; ja se päivä vielä epäilemättä tulee, jolloin nämä ponnistelut synnyttävät lukijakunnan, jolle sellaiset julkaisut ovat kiistatta tarpeen. Ko...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Ilmoitus osakemerkinnästä J. L. Runebergin koe-virsikirjan julkaisemiseksi, konsepti

Päivämäärä: 
15.3.1857
Johan Ludvig Runeberg on viimeksi kuluneet vuodet omistanut runoilijan­lahjansa yksinomaan uuden virsikirjan kirjoittamiseen ja on työllään ansainnut jälleen oikeutetusti maanmiestensä tunnustuksen. Hänen vaati­maton yhteiskunnallinen asemansa on sinä aikana pysynyt ennallaan ja ul­koiset huolet ovat varmaan usein raskauttaneet hänen sisäistä elämäänsä. Valitettavasti ei kirjailija maassamme voi luottaa saavansa huoletonta toi­meentuloa jättämällä julkaistut teoksensa tavanomaiseen tapaan kirja­kaupan myyntiin. Vakuuttuneina siitä että jokainen Runebergin maanmies toivoo hänelle poikkeusta ...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...