Elmgren, Sven Gabriel

Elmgren, Sven Gabriel

1817–1897. Filosofian maisteri 1840. Teologian kandidaatti 1844. Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssi 1848, apulais­kirjastonhoitaja 1862–91. Kunnia­tohtori 1860. Morgonbladet-lehden toimittaja, kirjallisuustutkija.

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1849: Kotimaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1849
Suomi, Tidskrift i Fosterländska Ämnen. 1847. Hfors 1848.   Mikään ei voi olla mieluisampaa kuin saada aloittaa tämä lehden vuosikerta kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittelyllä. Isänmaan kirjallisuuden ystävä kohtaa lisäksi mielellään uudelleen sen aikakauslehden, johon liittyy niin monia muistoja kirjallisuutemme jälleenluojista, etenkin Lönnrotista ja Castrénista. Käsillä oleva vuosikerta puolestaan on merkittävä siksi, että uusi sukupolvi niin sanoakseni ottaa sen myötä perinnön haltuunsa. Vanhemmista nimistä tapaamme tässä vain herrat Rabben ja Fellmanin. Lehden sisällön pääosa si...

Elias Lönnrotille

Päivämäärä: 
3.3.1849
Kuopiossa 3.3.1849   Armahin Veli Lönnrot!    Kirjoittamislaiskuuteni on todellakin anteeksiantamatonta. Maailmanmenon takia muutun kuitenkin vähitellen erakoksi, jolle kirjeellinen lähestyminen käy yhtä hankalaksi kuin vierailut ja keskustelut. Olin juuri aikeissa lähettää painoon kirjoituksen Kalevalasta, kun lisäyksesi Kullervo-episodiin saapui. Ajattelin silloin: muut runot antavat varmaankin aiheen yksityiskohtaisempaan käsittelyyn ja päätin jättää ne odottamaan. Nyt en tiedä, pitäisikö minun julkaista huomautukset ja kolmas runo ilman mainintaa muusta sisällöstä. Ehkä niin on parasta ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Päivämäärä: 
1.3.1855
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vietti 16. päivänä tätä kuuta vuosipäiväänsä hiljaisesti ja vaatimattomasti, voisi jopa sanoa että salaisesti, sillä säännöt kieltävät ilmoittamasta sanomalehdissä seuran kokousten päivämääriä. Luoja tietäköön silti, ettei mitään maailmassa voisi esittää avoimemmin kuin seuran pyrkimyksiä ja asioita. Sillä mitä tänä vuosipäivänä tapahtuu? Puheenjohtaja, professori Lönnrot, esittää yksinkertaisin sanankääntein katsauksen suomalaisen kirjallisuuden viljelystä puolen vuosisadan jaksolta sekä ilmaisee ilonsa siitä, että kieli on viime vuosikymmeninä alkanut muis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.8.1855
6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.]   Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1855: Hyvin vähän polemiikkia

Päivämäärä: 
1.11.1855
Ennen kuin vuosi päättyy, voi olla hyvä päättää myös vanhat tilit jotta uuden vuoden voisi aloittaa novo conto [puhtaalta pöydältä]. Aiomme siksi mitä rauhanomaisimmassa tarkoituksessa ja hengessä vastata pariin huomautukseen, jotka ovat kohdistuneet tämän lehden tapaan nähdä asiat.   Hra professori E. J. Bonsdorff on Tiedeseurassa esittänyt valituksensa tietämättömyydestämme ja antanut julkaista tämän puheenvuoronsa. Valitus koskee elokuun numerossa ilmestynyttä arvosteluamme teoksesta Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar, missä olimme moittineet hra Bonsdorffia sotkuise...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1856: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikertomus

Päivämäärä: 
1.3.1856
Tämä vuosikertomus, jonka arvostelusta olemme kohteliaimmin kiitollisia seuran sihteerille, ei tosin sisällä mitään erityisen tunnusomaista seuran toiminnasta, mutta kaikesta huolimatta se esittää, kuten monet edeltäjänsäkin, kauniin luettelon yksityisten rakastavasta uutteruudesta ja yleisestä osanotosta tosi isänmaalliseen pyrintöön. Emme usko sanovamme liikaa, jos julistamme Kirjallisuuden Seuran olemassaolon ja sen toiminnan, sellaisena kuin se on useat vuodet esiintynyt, olevan kauneinta, mitä Suomella on esitettävänä. Kaunis luonto on ihana Jumalan lahja maalle, samoin sitä asuva kärs...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta   Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859.   Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: