Kirjallisuus

Kirjallisuus

Fredrika Runebergiltä

Päivämäärä: 
15.5.1856
Porvoo 15.5.1856   Hyvä veli Snellman!    Sydämestäni osaa ottaen näin kirjeestäsi millaisen suruajan Te olette joutuneet kokemaan, mutta toivon nyt että kaikki paha on ohitse, ainakin matkustavaiset ovat kertoneet meille, että asianne ovat nyt paremmalla tolalla. Kunpa tämä nyt tavoittaisi teidät kaikki iloisina ja terveinä. Kiitos, hyvä ystävä, kovin ystävällisestä kirjeestäsi! Hyvä ja ystävällinen Snellman on toki aina ollut minua kohtaan, mutta tämä oli niin erityisen ystävällinen etten voi sinua kyllin kiittää. Tosin minulle tekee pahaa että Sinä uhrasit niin paljon aikaa minun pikkuas...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856.   Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1856: Ranskan kirjallisia oloja

Päivämäärä: 
1.6.1856
On vanha sananlasku, että kirjallisuus on yhteiskunnan tilan peilikuva. Jos niin on – sillä sopii kyllä epäillä, että kansanviisaus ei koskaan erehtyisi – niin pitäisi uskoa, että Ranska on se maa, joka kaikkia muita enemmän rakastaa perustuslaillista vapautta. Missään ei puhuta vapaudesta suuremmalla innolla, suuremmalla kaipauksella. Tosin tätä kieltä ei saa etsiä päivälehdistä, sillä ne ovat käskystä mykkiä. Mutta kirjajulkisuuden uutuuksia, varsinkin niitä kirjoja, joita luetaan, leimaa melkein poikkeuksetta hyvin vapaamielinen henki; eikä voi epäillä, että tämä henki, tämä sävy, antaa ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Uudempaa ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Svenska siare och skalder. Tecknade af P. A. D. Atterbom. 6:e delens senare afdelning. Sthlm 1855. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kuvannut P. A. D. Atterbom. 6:nnen osan jälkimmäinen jakso.]   Tämä vihko on testamentti edesmenneeltä verrattomalta runoilijalta ja näkijältä, joista jälkimmäisen, hänen itsensä ensin käyttämän nimen, hän itse sekä filosofina että kirjallisuuskriitikkona on hyvin ansainnut. Hänen kuolemansa jälkeen vihkoa julkaisee professori Böttiger, joka on kirjoittanut myös esipuheen. Se sisältää myös kuvallisessa mielessä täydellisiä J. H. Kellgrenin ja rouva Lenn...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1856
E. G. Geijerin luennot ihmisen historiasta.   Geijer piti 1841–1842 luentoja ihmisen historiasta. Nämä luennot olivat vapaita esitelmiä ilman käsikirjoitusta. Sittemmin eräs G:n kuulija, professori Ribbing, merkitsi muistiin luennot, ja ensimmäisen lukukauden muistiinpanot on myös Geijer itse tarkastanut ja korjannut. Julkaisuun on herra R. muistiinpanojensa lisäksi voinut saada vain joitain luonnoksia muutamiin luentoihin. Lukija vakuuttuu kuitenkin helposti, että mitään olennaista ei yhteydestä puutu. Myös muodosta tunnistaa Geijerin kaikkialta, sillä vapaa esitys on antanut sanoille ja i...
Paikat: 

Anders Vilhelm Ingmanille

Päivämäärä: 
2.9.1856
Helsingissä 2.9.1856   Parahin Veljeni!    Toivon, että suot hyväntahtoisesti anteeksi sen, että olen näin kauan pitänyt hallussani käsikirjoitustasi. Koska minulla oli aivan liian paljon töitä kesäkuun loppuun asti, olin säästänyt sen läpilukemisen maaseutulomakseni, mutta unohdin valitettavasti käsikirjoituksen tänne kaupunkiin ja sain sen vasta myöhemmin käsiini. Nyt palattuani kiiruhdan lähettämään sen Sinulle seuraavien vähäisten huomautusten kera. Tuskin välität siitä, mitä mieltä minä itse asiakysymyksestä olen. Minun on kuitenkin mainittava, että mielestäni Sinä olet ja Sinun tavall...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1856:–a –g:n piirroksia ja unelmia

Päivämäärä: 
1.10.1856
Det skönaste smycket. Aminas dröm.   Littaraturbladet, jolla ensi vuosikerrassa on onni koristautua useammin tämän nimimerkin tuotteilla, julkaisee nykyisessä vuosikerrassa vain nämä kaksi. Yleisotsikko on toimituksen. Tällaisissa vapaissa mielikuvitusluomuksissa kritiikki saa vaivata päätään luokittelulla ja otsikoinnilla ilman mitään varmuutta osua oikeaan; sillä jo runon käsittein määrättyjen muotojen runsaus on suuri ja hän ryhtyy siihen omalla hyvällä oikeudellaan muutella useita muotoja, hämäten estetiikan oppeja mutta osoittaen oikeutensa kauneudellaan. Näemme asianlaidan olevan niin...
Paikat: 

Hermann Brockhausilta

Päivämäärä: 
19.10.1856
Leipzig 19.10.1856   Suuresti kunnioitettu Herra Professori!    Useita vuosia sitten minulla oli ilo tutustua Teihin henkilökohtaisesti, ja tuttavuutenne ilahdutti minua niin suuresti, että olen jatkuvasti seurannut Teidän moninaisia vaiheitanne ja suuresti iloinnut viimeksi tapahtuneesta onnellisesta käänteestä. Luottavaisesti viitaten tuttavuuteemme, joka valitettavasti jäi kovin lyhyeksi, rohkenen esittää Teille pyynnön. Olen sanomalehdestä nähnyt ystäväni Kellgrenin kuolleen äkillisesti. Te tiedätte, miten läheinen edesmennyt oli minulle ja perheelleni, ja niinpä pyydän Teitä kertomaan ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrika Runebergiltä

Päivämäärä: 
30.10.1856
[lokakuussa 1856] Lähetän tässä pari juttua jotka olen kirjoittanut sen jälkeen kun oman talomme käsky on käynyt. Lisää valikoitavaa lähetän kun ehdin. Nämä ovat aivan viimeksi kirjoittamiani, kunpa ne nyt kelpaisivat. Rbg [J. L. Runeberg] tervehtii sydämellisesti Ystävä Fredrika Runeberg    
Kirjeenvaihto: