Kirjallisuus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä:

5.1.1855

Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Hällström, Gustaf Gabriel

Nervander, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Runeberg, Johan Ludvig

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Tham, Carl Wilhelm August

Sigismund III 1566–1632. Ruotsin kuningas

Macaulay, Thomas Babington

Jaakko II

Strinnholm, Anders Magnus

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: [Matkakirjallisuutta Yhdysvalloista]

Päivämäärä:

5.1.1855

Resa i Förenta Staterna, af P. A. Siljeström. I. [Matka Yhdysvalloissa] Hemmen i Nya Verlden, af Fredrika Bremer. I–III. [Koti Uudessa maailmassa] Molemmat teokset on aiemmin esitelty Litteraturbladissa. Kun viimeksi mainitun 2. ja 3. osa vasta nyt ovat ilmaantuneet täkäläisiin kirjakauppoihin, antaa se meille aiheen mainita vielä kerran molemmat, sillä ne kuuluvat olennaisesti yhteen. Emme tiedä missään muussa kirjallisuudessa olevan sellaisia Yhdysvaltojen elämän kuvauksia, jotka voisivat tehdä Siljeströmin ja neiti Bremerin teokset tarpeettomiksi. Sikäli kuin tiedämme, ovat nämä teokse...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.2.1855

1. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1854. Neljästoista vuosikerta. Helsinki 1855. On aina ollut ilahduttavaa nähdä uusi nide tätä aikakauskirjaa, joka kiitettävällä tavalla todistaa isänmaallisten asioiden harrastuksen olevan edes suppeassa piirissä yhä kyllin vilkasta johtaakseen tutkimuksiin ja töihin, joiden ainoana korvauksena on tietoisuus hyvästä tarkoitusperästä. Asian luonteeseen kuuluu, että aikakauskirjan artikkelit voivat tarjota vain aineistoja yhtenäisempää isänmaata koskevaan tietouteen. Sitä kiitettävämpiä ovat silloin niiden miesten uhraukset, jotka työskentelevät s...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Akiander, Matthias

Warelius, Antero

Saxberg, Johan

Murman, Johan Wilhelm

Sjögren, Anders Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.3.1855

Lars Stenbäck: Om Paedagogien och dess närvarande utveckling [Kasvatusopista ja sen nykyisestä kehityksestä] Tämä vastaperustettua kasvatusopin professuuria varten opinnäytteenä julkaistu teos on saatavilla myös kirjakaupoista. Käsittelemänsä aiheen takia se kiinnittää jokaisen ajattelevan ihmisen huomiota. Aihe on alati uusi ja nuori samalla lailla kuten ne uudet sukupolvet, joiden sivistämistä se käsittelee, ja kuten sivistys itse, joka ei tunne mitään vanhuutta, vaan on uusi jokaisessa uudessa ajanvaiheessa. Tarkoituksenamme ei toki ole laatia teoksesta varsinaista arvostelua. Sen ensi...

Henkilöt:

Stagnelius, Erik Johan

Stenbäck, Lars Jakob

Raumer, Karl Georg von

Rousseau, Jean-Jacques

Pestalozzi, Johann Heinrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Dickens

Päivämäärä:

1.3.1855

Lyhyt otsikko ei merkitse, että aikomuksenamme on luonnehtia Dickensin kirjailijatoimintaa. Tarkoituksena on vain muistuttaa lukijaa tästä nykyajan kirjallisuuden ilmiöstä, joka ei vielä ole vanhentunut. Varmastikin vain harvat kirjailijat ovat teoksillaan saaneet osakseen niin paljon henkilökohtaista kiintymystä kuin Dickens. – Jokaisesta hänen kirjoittamastaan rivistä huomaa, että hänellä on kaltaistensa ihmisten iloille ja suruille avoin sydän. Ja hänen kaltaisiaan rakastetaan muistamatta heitä ihailla. Jos Dickens mielellään kuvailee alempien yhteiskuntaluokkien elämää, selittyy se siit...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Päivämäärä:

1.3.1855

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vietti 16. päivänä tätä kuuta vuosipäiväänsä hiljaisesti ja vaatimattomasti, voisi jopa sanoa että salaisesti, sillä säännöt kieltävät ilmoittamasta sanomalehdissä seuran kokousten päivämääriä. Luoja tietäköön silti, ettei mitään maailmassa voisi esittää avoimemmin kuin seuran pyrkimyksiä ja asioita. Sillä mitä tänä vuosipäivänä tapahtuu? Puheenjohtaja, professori Lönnrot, esittää yksinkertaisin sanankääntein katsauksen suomalaisen kirjallisuuden viljelystä puolen vuosisadan jaksolta sekä ilmaisee ilonsa siitä, että kieli on viime vuosikymmeninä alkanut muis...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Elmgren, Sven Gabriel

Schauman, Josef August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

20.4.1855

3. Försök till framställning af Finlands kyrkohistoria, [Yritys esitykseksi Suomen kirkkohistoriasta] af G. F. Helsingius. 1 Del. Tavastehus 1855. Suomen uskonpuhdistusta edeltävälle kirkkohistorialle on ominaista, että se suurin piirtein lankeaa yhteen sen kanssa mikä tähän mennessä on kirjallisuudessa kulkenut saman ajan Suomen historian nimellä. Porthan, jonka tutkimuksiin myöhemmät kirjoittajat nojautuvat, teki työtä pääasiassa kirkollisten lähteiden parissa: muita ei hänen saatavillaan ollut. Rühs, Arvidsson ja Cajan ovat hänen jälkiään seuraten kirjoittaneet sanotulta ajanjaksolta l...

Henkilöt:

Helsingius, Gustaf Fredrik

Rühs, Friedrich

Cajan, Johan Fredrik

Arwidsson, Adolf Ivar

Geijer, Erik Gustaf

Kiljander, Karl Mårten

Nicander, Carl August

Lagervall, Jakob Fredrik

Stagnelius, Erik Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä:

1.5.1855

Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1855: Anders Johan Sjögren

Päivämäärä:

1.6.1855

Kun tässä esitämme muutaman sanan kyseisestä kuuluisasta suomalaisesta, on velvollisuutenamme sekä hänen muistoaan että lukijoitamme kohtaan pyytää anteeksi pitkää viivästymistä. Syynä on ollut se, että saimme luvan käyttää professori Lönnrotin keräämää aineistoa Sjögrenin muistokirjoitukseen eikä olisi ollut soveliasta hyödyntää niitä ennen kuin Lönnrot oli lukenut esitelmänsä Suomalaisen tiedeseuran viimeisessä vuosikokouksessa. Valitamme sitä, ettei vallitseva käytäntö ole sallinut prof. Lönnrotin kaunistaa tätä lehteä niillä kauniilla muistosanoilla jotka hän mainitussa tilaisuudessa es...

Henkilöt:

Sjögren, Anders Johan

Rask, Rasmus Kristian

Rumjantsev, Nikolai

Nordblad, Anders Gustaf

Stråhlman, Arvid

Castrén, Mathias Alexander

Brosset, Marie Félicité

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1855: Danten Commedia Divinan ruotsinnos

Päivämäärä:

1.6.1855

Jokin aika sitten lukijamme näkivät tämän lehden kirjailmoitusten joukossa Dante Alighierin maailmankuulun runoelman ruotsinkielisen käännöksen tilausilmoituksen. Koska kääntäjä, hra Lovén, on jo aiemmalla Camoensin ”Os Lusiados” -teoksen ruotsinnoksellaan osoittanut olevansa hyvin lahjakas, ja koska lukeva yleisö ei helposti tule kiinnittäneeksi huomiotaan tilausilmoituksiin, pidämme velvollisuutenamme kehottaa muutamin sanoin maanmiehiämme hankkimaan itselleen sanotun käännöksen. Useimmat lukijat varmaan tietävät, että uudemman italialaisen kirjallisuuden varsinainen alku lasketaan ajasta...

Henkilöt:

Dante (Dante Alighieri)

Goethe, Johann Wolfgang von

Rubens, Peter Paul

Cornelius, Peter von

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Tasso, Torquato