Kirjallisuus

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Lehtikatsaus

Päivämäärä:

1.2.1849

On myönnettävä, että viimeinen lehdistökatsauksemme sai eri tahoilta vastaanoton, joka oli hyvin humaani ja josta kokonaan puuttui tavallinen itsekkyys tai kirjallinen turhamaisuus. Useammalla kuin yhdellä taholla näyttää maan kirjoittajakunta vähitellen tottuneen sietämään kriitikkoja ilman että olettaisivat moitteiden pohjautuvan muille kuin asiasyille. Kun arvostelija ensiksi Saima-lehdessä ryhtyi teroittamaan mieliin vakaumusta kotimaisen lehdistön matalatasoisuudesta, ei asianomaisilla ollut esittää siihen muuta vastausta kuin vakuutteluja Saiman toimituksen omahyväisestä suuriluuloisu...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1849: Suomalaisesta runoudesta

Päivämäärä:

1.3.1849

Erääseen aikaan käytiin kiistaa, tosin enemmän suullista kuin kirjallista, siitä pitäisikö suomen kielessä asettaa runomitan pohjaksi vanhojen runojen esimerkin mukaisesti tavun pituus, vai täytyisikö suomen runomitan useimpien muiden eurooppalaisten kielten esikuvaa seuraten perustua korolle. Taistelu ratkeaisi tosiaan helposti, jos vain ilmaantuisi jokin nykyajan suomalainen runoilija, jonka lauluista myös muodon suhteen tulisi malli seuraajille. Kunnes näin käy, voi kysymystä pitää ainakin osittain avoimena. Kukaan ei silti voi kieltää, etteikö korolle, sävelpainolle rakentuva säe koitui...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Lönnrot, Elias

Stagnelius, Erik Johan

Kiljander, Karl Mårten

Paikat:

Asiat:

Elias Lönnrotille

Päivämäärä:

3.3.1849

Kuopiossa 3.3.1849 Armahin Veli Lönnrot! Kirjoittamislaiskuuteni on todellakin anteeksiantamatonta. Maailmanmenon takia muutun kuitenkin vähitellen erakoksi, jolle kirjeellinen lähestyminen käy yhtä hankalaksi kuin vierailut ja keskustelut. Olin juuri aikeissa lähettää painoon kirjoituksen Kalevalasta, kun lisäyksesi Kullervo-episodiin saapui. Ajattelin silloin: muut runot antavat varmaankin aiheen yksityiskohtaisempaan käsittelyyn ja päätin jättää ne odottamaan. Nyt en tiedä, pitäisikö minun julkaista huomautukset ja kolmas runo ilman mainintaa muusta sisällöstä. Ehkä niin on parasta ...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Karsten, Johan Anton

Elmgren, Sven Gabriel

Europaeus, David Emanuel Daniel

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.4.1849

I. Aura II. II. VII & VIII. Åbo 1848. (20 ja 25 kop. hop.) Julkaisija on näiden molempien vihkojen kohdalla onnistunut tekemään paljon paremman valinnan kuin edellisissä. Luonnollista kyllä, joskin tuskin imartelevaa kotimaisen kaunokirjallisuuden tekijöille – nämä vihot näet koostuvat pääasiassa käännöksistä. Vihko VII sisältää Oehlenschlägeriltä runot ”Hyvä Balder” ja ”Pieni paimenpoika”. Erinomaisen runoilijan nimi tekee näiden runojen kauneuden ylistyksen tarpeettomaksi. Kuten tiedetään, Tanskassa ja Ruotsissa, jälkimmäisessä maassa heti kärkeen Tegnérin suulla, ollaan tunnustettu...

Henkilöt:

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Goethe, Johann Wolfgang von

Sadelin, Per Ulrik Ferdinand

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Alexandra Soldanille

Päivämäärä:

21.4.1849

21.4.1849 Kun toht. Soldan on rakkaiden sisartensa puolesta antanut minulle lupauksen Brockhaus Konversationslexikoniin kuuluvan liitekuva- ja karttaosan luovuttamisesta minulle, pyydän nöyrimmästi saada sen ja liitän oheen sen hinnan, 25 hopearuplaa. Jos olisin erehtynyt hinnasta, pyydän ystävällisesti ilmoittamaan siitä minulle. Tilatut opetustaulut ovat nyt lopultakin saapuneet täkäläiseen kirjakauppaan. Ne maksavat 47 hopeakopeekkaa. Erinomaisinta kunnioitusta vakuuttaen Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Soldan, Alexandra Wilhelmina

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Tri Castrénin matkat

Päivämäärä:

1.5.1849

Kun tämä kuuluisa ja maineensa arvoinen maanmiehemme pari kuukautta sitten ystävällisesti lähetti tämän kirjoittajalle kokoelman Pietarin tiedeakatemian tiedotuksissa julkaistuja matkakertomuksiaan, päätti kirjoittaja pyrkiä esittämään katsauksen sekä näiden matkojen kulusta että niistä erityisistä tieteellisistä tutkimuksista, joille tri Castrén matkojen eri vaiheissa omistautui. Tästä aikomuksestaan kirjoittaja tiedotti tri Castrénille ja nyt hänellä on ollut ilo ottaa häneltä vastaan sen yhteenvedonomaisen kertomuksen luonnos, minkä hän palattuaan toimitti Tiedeakatemialle. Kirjoittajall...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Sjögren, Anders Johan

Pallas, Peter Simon

Klaproth, Heinrich Julius von

Rask, Rasmus Kristian

Erdmann, Johann Eduard

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.5.1849

Bidrag till de Nordeuropeiska folkslagens historia, hemtade ur Sydeuropeiska källor; urkunder och bearbetningar af dessa; utg. af Fredr. Cygnaeus. D. I. H:fors 1848. [Lisäyksiä pohjoiseurooppalaisten kansojen historiaan; eteläeurooppalaisista lähteistä löydettyjä asiakirjoja ja niiden mukaelmia, julkaissut Fredrik Cygnaeus. I osa. Helsinki 1848.] Tämän kirjan myötä hra Cygnaeus on alkanut selostaa niiden tutkimusten hedelmiä, joiden parissa hän on monivuotisen ulkomaanmatkan aikana työskennellyt. Johdannon antaman tiedon mukaan hra C:n aikomuksena on ollut etsiä ulkomaisista arkistoista l...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Kristiina

Kaarle XII

Jan II Kazimierz (Johan II Kasimir)

Arwidsson, Adolf Ivar

Kustaa I Vaasa

Sigismund III 1566–1632. Ruotsin kuningas

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1849: Suomalaisia teoksia

Päivämäärä:

1.5.1849

1. Asianajaja eli Lainopillinen Käsikirja Suomen kansalle. Viipurissa 1847. 2. Käsikirja Lain opissa, Talonpojille. Vaasassa 1849. Jälkimmäinen näistä sisällöltään ja tarkoitukseltaan samankaltaisista teoksista on, kuten titteli vihjaa, äskettäin ilmestynyt kilpailija edelliselle. Se ero, että ensimmäisen sanotaan olevan Suomen kansalle laaditun, jälkimmäisen taas rahvaalle, ei näet missään suhteessa ole mitenkään merkittävä. Verrattain harvat maan virkamiehet ja porvarit tulevat asettamaan ensin mainitun teoksen etusijalle verrattuna ruotsalaiseen ”Unga Juristen” -kirjaan, josta se on kä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä:

26.5.1849

Helsingissä 26.5.1849 Parahin Veli. Toivo, jota olemme elätelleet ja vaalineet niin kauan, niin monta vuotta, niin iloisesti sen toteutumiseen luottaen ja niin suuresti siihen kiintyneinä, on nyt siis viety, haihtunut savuna ilmaan, tämä toivo, että saisimme Sinut tänne, pienen piirimme keskuuteen ja että Sinä pysyisit yhteiskunnan yhteisedun palvelijana. Jäljellä on tyhjyys, joka muistuttaa tyhjyyttä jonkun sellaisen mentyä, joka on todella jo kuulunut omiin. Miten suurta iloa minulle olisikaan vanhuuden päivinäni tuottanut yhteyden solmiminen uudelleen täällä yhteisellä asuinseudulla...

Henkilöt:

Kellgren, Abraham Herman August

Tikkanen, Paavo

Nordenstam, Johan Mauritz

Castrén, Mathias Alexander

Cygnaeus, Fredrik

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Meurman, Otto Adolf Daniel

Mannerheim, Carl Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Tengström

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1849

I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...

Henkilöt:

Biberg, Nils Fredrik

Höijer, Benjamin Carl Henrik

Franzén, Frans Mikael

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Vitalis