Kirjallisuus

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1849
1. Lyhy Suomen Historia ja Maantiede, kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut J. F. Granlund. Helsingissä 1849.   Tämä teos muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimitusten 13. osan. Se on ansiokas, varsin selkeällä kielellä laadittu käännös teoksesta Finlands Historie och Geografi för Söndagsskolor, julkaistu vuonna 1847 (hra Hallsténin laatimana) ja painettu Vaasassa. Emme ole sattuneet kiinnittämään huomiota alkuteokseen, ja siksi meille on kaksinkertainen ilo tutustua kirjaan asussa, joka lupaa sille laajemman levikin ja moninkertaisen hyödyn. Ei siksi, että sen tiivistelmämuoto mie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Suomen geologiasta

Päivämäärä: 
1.9.1849
Monikin lienee tämän kirjoittajan ohella halunnut oppia tietämään jotain Suomen ”vuorista ja maaperästä”. Mutta oppineidemme innostus on vielä niin vähän ollut kääntyneenä omaa maatamme koskevaan tietouteen, että tuskin löytyy mitään kotimaisen miehen laatimaa painotuotetta aiheesta. Yksittäisiä maasta löytyneitä mineraaleja koskevia tutkimuksia ja tietoja voidaan kyllä etsiä esiin oppineista julkaisusarjoista ja akateemisista väitöskirjoista, mutta vain harva kai tuntee mitään geologista kuvausta Suomesta. Tännekin suunnalle vievän ladun on kuitenkin avannut eräs ulkomaalainen ja pitänyt t...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lehdistökatsaus

Päivämäärä: 
1.9.1849
Saamme varmaan vaikeuksitta tämän lehden lukijat uskomaan, että kohdistamme huomiomme maan sanomalehdistöön pikemminkin velvollisuudesta kuin mielihalusta. Näin sanoessamme emme silti tarkoita, että kotimainen journalismi olisi poikkeuksetta niin kehnoa, ettei siihen kannattaisi luoda silmäystäkään. Pidämme päinvastoin kiinni aiemmin lausumastamme vakaumuksesta, että se nykyasussaankin eroaa edukseen omasta lähimenneisyydestään, vaikka tätä ei sijoitettaisi sen kauemmaksi kuin kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Mutta jos sen arvon mittapuuksi otetaan se, mitä sanomalehdistö on Euroopan sivi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lisäys artikkeliin ”Suomen geologiasta”

Päivämäärä: 
1.9.1849
Sen jälkeen kun tämän kirjoittaja oli laatinut kyseisen artikkelin, onnistui hänen lukea herrojen v. Baer ja v. Helmersenin julkaisemasta sarjasta Beiträge zur Kenntniss des russischen Reichs [Lisäyksiä tietoihin Venäjän valtakunnasta] 1843 hra E. Eichwaldin laatima tutkielma nimeltä Neuer Beitrag zur Geognosie Esthlands und Finnlands. [Uusi lisäys Viron ja Suomen geologiaan] Tekijä oli kesällä 1841 tehnyt matkan, joka näyttää kulkeneen pitkin Suomen rannikkoa Pietarista Helsinkiin. Tutkielmassaan tekijä selostaa, mitä hän tällä matkalla näki ja mitä oli saanut tietää keskustelusta hra valt...
Paikat: 

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
9.9.1849
Hki 9.9.1849   Parahin veli Snellman!    Pääasiallisesti auttaakseni edes hiukan Sinua, joka pysyttelet vaatimattomasti Uudenmaan nurmikentillä ja vaivaat aivojasi minun huidellessani maailmalla, olen kirjoittanut oheen liittämäni paperit. Halu kohentaa kykyjeni mukaan eräiden isompien tai pienempien hulttioiden mainetta on varmaan lisäksi hieman vaikuttanut kynän painamiseen paperille ja pitämiseen liikkeessä. Mutta kun opusculus [pikku teos] nyt on valmiina lähtemään pitkälle matkalleen, viriää kuitenkin monenmoisia papereiden lähettämistä koskevia epäilyksiä. Hittolainen tietää, ansaitse...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1849
Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on:   Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849.   Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Kunnioitetuille tilaajille

Päivämäärä: 
1.10.1849
Kunnioitetuilta tilaajilta, jotka ovat tilanneet lehden vuodelle 1849 minun pitää nöyrimmästi pyytää anteeksi, että vuosikerran viimeisten vihkojen tulo on kestänyt näin kauan, sillä viivästyminen on minun, ei lehden julkaisijan syytä. Käsikirjoituksista on syntynyt pulaa, osin siksi että painatus siirrettiin toiselle paikkakunnalle, osin muista häiritsevistä tekijöistä johtuen, mutta pääasiassa siitä syystä, että allekirjoittaneen on täytynyt vaihtaa asuinpaikkaa ja työtä. Halu antaa lukijoille jotain hyvää ja hyödyllistä niissä lehden viimeisissä arkeissa, joita toimitan, on ehkä aikaansa...

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1849
Jos tämä kirjoitus viittaakin pääasiassa muutamiin saksalaisen kirjallisuuden tuotteisiin, käyttää arvostelija silti yllä olevaa otsaketta, koska myös muutama ranskalaisen ja englantilaisen kirjallisuuden teos tulee esille, jos kohta lähinnä saksalaisena käännöksenä.   I Voisi luulla että menneiden vuosien rauhattomuus olisi saattanut Saksan kirjankirjoittajat ahdinkoon suuntaamalla huomion pois heidän nerontuotteistaan. Kun kuulee oppineen saksalaisen arvostelijan puhuvan tästä ajasta, hänen puheensa onkin täynnä valitusta kovasta ajasta. Totta kyllä on, että kirjojen tuotanto on yleisen e...

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Metsänhoidosta pohjolassa

Päivämäärä: 
1.11.1849
En skrift, författad i anledning af den prisfråga H. M. Konungen af Sverige uppgift, om den för Sverige mest tjenliga hushållning med krikets skogar: af C. C. Böcker. 1 D. Åbo 1829. [Kirjoitus, laadittu sen kilpakysymyksen johdosta jonka H. M. Ruotsin kuningas on asettanut, koskien Ruotsille hyödyllisintä taloudenpitoa valtakunnan metsiin nähden; laatinut C. C. Böcker. Osa 1. Turku 1829.]   Vaikka meidän täytyy valittaa, ettemme aiemmin ole tutustuneet tämän näkemyksistä rikkaan ja teräväjärkisen tekijän tutkielmiin, olemme kuitenkin tunteneet kenties anteeksiannettavaa iloa, kun olemme man...

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1849
IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...