Kansanopetus

Kansanopetus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Ala-alkeiskoulu pohjakouluna

Päivämäärä: 
1.4.1861
Toimituksella ei ole mitään sitä tulkintaa vastaan, jonka kirjoittaja on edellä esittänyt ”pohjakoulua” koskevasta vaatimuksesta. Kaikkien lasten on opittava lukemaan äidinkieltään, ja kun tämä tapahtuu kouluissa, ne ovat todellisia ns. pohjakouluja. Meidän mielestämme ala-alkeiskoulun ei kuitenkaan pitäisi puuttua tähän asiaan. Vaikka se onkin vain kaksiluokkainen, sen on oltava porvarikoulu ja sen opetuksen on tästä syystä oltava sillä tavalla järjestetty, että sen oppikurssi on kokonaisuus. Jos kouluun lisätään kolmas luokka, on opetus suunniteltava laajennetun oppimäärän mukaiseksi. Opp...
Paikat: 

Karl Gabriel Leinbergille

Päivämäärä: 
10.6.1861
Helsingissä 10.6.1861   Helsingin Lyseon Johtajalle Herra Maist. K. G. Leinbergille    Keisarillisen Suomen Senaatin Kansliatoimituskunta on suvainnut kirjelmällään 28. toukokuuta 1861 ilmoittaa yliopiston konsistorille kasvatusopin vt. professorin noudatettavaksi määräyksen, että Keisarillisen Senaatin samana päivänä tekemän päätöksen mukaan ”lyseon jokaisessa luokka- ja opetushuoneessa on oltava paitsi tuuletusluukkua tarpeen mukaan yhdessä tai useammassa ikkunassa myös ulkoseinään sijoitettu ilmanvaihtoputki, ellei lyseon esimies halua sijoittaa laitokseen toisenlaista paremmin tarkoituk...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Painatustuki L. L. Laurénin teokselle, lausunto historiallis-filologisessa tiedekunnassa 21.10. 1861

Päivämäärä: 
21.10.1861
Niin sanottu havainto-opetus on Pestalozzin ajoista lähtien ollut Saksassa ja saksankielisessä Sveitsissä huolella vaalittu asia. Se minkä lapsi muuten oppii ilman mitään systemaattista järjestystä, siis olioiden erottamisen ja nimeämisen, niiden laadut ja ominaisuudet, on koulun ensimmäisessä opetuksessa tehty systemaattiseksi harjoitukseksi. Ja kun siinä vaaditaan tarkasti ilmaisemaan sitä, mitä ulkoiset aistit tarjoavat, harjoitus on muuttunut määrittelemiseksi, jossa muodossa sitä kutsutaan puhe- ja ajatusharjoitukseksi. Kun havainnon kohteena edelleen eivät ole aistillisen olion ominai...
Paikat: 

J. Oscar I. Ranckenin opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 21.10.1861

Päivämäärä: 
21.10.1861
Lehtori J. Oscar I. Ranckenin 9. lokakuuta tarkastettu opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten ”Något om Sverges skollagsstiftning och skolor närmast före deras reform 1856” [”Ruotsin koululainsäädännöstä ja kouluista välittömästi ennen vuoden 1856 uudistusta”] jakautuu kolmeen eri osaan. Aluksi kirjoittaja (s. 1–3) siteeraa Ruotsin vuosien 1807 ja 1820 koulujärjestyksiä sekä sanoo muutamia sanoja komiteoista, jotka ovat suunnitelleet koululaitoksen uudistamista ennen vuotta 1820 ja heti sen jälkeen. Sen jälkeen hän luettelee joukon vuosina 1842–1856 ilmestyneitä aset...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Paloviinaverotuksesta

Päivämäärä: 
1.12.1861
Tuskin erehdymme arvioidessamme, että keis. senaatin toukokuun 4. päivän pöytäkirjassa 38. kohtana mainittu ehdotus viinanpolton vapauttamisesta ja ankarammasta verottamisesta kuuluu ensimmäisten valtiopäivien ja siis myös [tammikuun] valiokunnan pohdintojen tärkeimpiin kysymyksiin. Kysymyksen suuri tärkeys ei johdu pelkästään sen ratkaisun vaikutuksesta paloviinan saatavuuteen ja kulutukseen maassa, vaan myös siitä eräässä aiemmassa artikkelissa osoittamastamme ja muutenkin tiedetystä seikasta, etteivät valtion nykyiset varat anna mahdollisuuksia sellaisiin maan henkistä ja aineellista vau...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Tiedotus

Päivämäärä: 
1.4.1862
Finl. Allm. Tidningin nro:ssa 112 on julkaistu tähän lehteen kohdistettu hyökkäys otsikolla ”Aiheellinen kysymys”. Kyseessä on lehtemme viime numerossa esitetty käsitys venäjän kielen opetuksesta maan kouluissa: ”Tästä saadaan osaksi kiittää vuonna 1855 asetettua koulukomissiota, joka koostui maan piispoista ja muista teologeista.” Myös vastattaessa epäoikeudenmukaisena pidettyyn syytökseen on pysyttävä totuudessa. Näin ei kysymyksen esittäjä, Entinen komission jäsen, ole menetellyt. Hän sanoo: ”Koulujärjestyksessä, joka on annettu 6. marrask.1843, osoitetaan yläalkeiskoulun neljälle luokal...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Hallituksen ohjelma vuodelta 1856

Päivämäärä: 
1.7.1862
Tänä vuonna on julkaistu painettuna ”Kertomus Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnosta vuodesta 1855 vuoden 1862 alkuun” . Kertomuksen on laatinut Suomen historiankirjoituksen palveluksessa ansioitunut veteraani Gabriel Rein, jota isänmaan historian ja tilastotieteen tuntemus saa kiittää monista arvokkaista, vaivalloiseen tutkimukseen perustuvista tiedoista ja jonka huulilta yliopiston nuoriso on lähes neljännesvuosisadan ajan saanut isänmaan menneisyyttä koskevan tietämyksensä. Suomea koskevia tilastotietoja ei ole ollut olemassa ennen hänen tähän aihepiiriin kuuluvia töitään. Hra Rein on ny...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1863: Aiempien venäjän kielen tuntien käyttämisestä kouluissa

Päivämäärä: 
2.1.1863
Lehtemme tehtävä ei ole seurata päivän uutisia tai kuuluttaa niitä. Mutta niin tärkeä uutinen kuin se, että venäjän kielen lukeminen maamme oppilaitoksissa lakkasi olemasta pakollista, ansaitsisi hyvin tulla kerrotuksi uudelleen ja uudelleen. Historian kulkuun on kuulunut, että valloittajakansa on pyrkinyt sulauttamaan kukistetut kansat itseensä ja suuret kansakunnat ovat syntyneet siten, että tämä on joko onnistunut tai sitten voitetut kansat päinvastoin ovat korkeamman sivistyksensä tai pelkästään suuremman väkilukunsa ansiosta sulattaneet valloittajat itseensä. Mutta Euroopan uusin histo...
Paikat: 

Ehdotus valtiopäiväesitykseksi kansakoulujen määrärahoista ym., konsepti

Päivämäärä: 
20.3.1863
Hänen Majesteettinsa Keisari, joka asianmukaisten viranomaisten laatimien, suuriruhtinaskunnan yleistä tilaa koskevien selontekojen perusteella on havainnut tarpeelliseksi tietyt uudet toimenpiteet maan henkisen ja aineellisen kulttuurin edistämiseksi, on armollisimmin määrännyt keisarillisen Suomen senaattinsa laatimaan tavoitteita varten tarvittavat suunnitelmat Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista harkintaa varten. Ottaen huomioon näiden toimien suuren merkityksen ja niiden toteuttamiseen nykypolvelta vaadittavat uhraukset, on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa katsonut tarpeell...
Henkilöt: 
Paikat: