Kansanopetus

Uuden koulujärjestyksen määräykset, lausunto yliopiston konsistorissa 1.6.1858

Päivämäärä:

1.6.1858

Niin kauan kuin järjestettyä opetusta on ollut olemassa, on kaikissa maissa pidetty alkeisopetuksen osalta itsestään selvänä, että vain aiemmin opetetun aineksen ahkera kertaaminen antaa lujan pohjan tietämyksen kartuttamiselle. Kokeneet pedagogit ovat myös kautta aikojen todistaneet, ettei kertaaminen suinkaan hidasta, vaan päinvastoin nopeuttaa kyseessä olevan oppikurssin läpäisemistä. Niinpä vanhemmassa koulujärjestyksessä teroitettiin selvin sanoin koulujen johtajille ja opettajille heidän velvollisuuttaan järjestää uutterasti kertauksia oppilailleen. Nyt voimassa olevasta lukio- ja kou...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1858: Tyttökoulujen opetuksesta

Päivämäärä:

1.7.1858

Naisten kasvatus on onneksi ollut vapaampi teorioista kuin miesten. Mutta siinä on sitäkin enemmän päässyt vallalle muoti ja turhamaisuus, johon koko muodin valta perustuu. Mitä käsityksiä tahansa naiskasvatuksen tavasta on esitettykin, on silti harvoin katsottu, että naisen maallinen tehtävä on haettava perhe-elämän ulkopuolelta. Moderneinkin emansipaatiokiihko on vain poikkeustapauksissa yltynyt saarnaamaan vapaasta naisesta ja perheen häviämisestä. Yleensä vapautusta naisen yleisestä tehtävästä on jääty vaatimaan muutaman poikkeuksen hyväksi, yksilöille, jotka ovat aivan liian lahjakkait...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1858: Pakollisia vastauksia

Päivämäärä:

1.9.1858

Herra Collan tyttökoulusta. Hra K. Collan on Helsingfors Tidningarin numerossa 86 esittänyt todistuksen meidän kevytmielisyydestämme ja tietämättömyydestämme. Hänen kirjoituksensa koskee Helsingin tyttökoulua ja sitä luuloteltua vääryyttä, jonka olemme lehden heinäkuun numerossa tehneet tätä oppilaitosta kohtaan artikkelissa Tyttökoulujen opetuksesta. Artikkelimme sisälsi kykyjemme mukaan perustellun esityksen siitä, mitä sivistyneen naisen kasvatuksen ja opetuksen meidän mielestämme pitäisi olla. Sen tiedon mukaan, joka meillä on maan tyttökoulujen tilasta, emme katsoneet sen vastaavan n...

Henkilöt:

Collan, Karl

Hallstén, Alexander Gustaf Julius

Grube, August Wilhelm

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Ad notam

Päivämäärä:

1.11.1858

Lehden lukijat tietävät, että emme ole antaneet pienintäkään syytä karkeaan hyökkäykseen, jolla herra paroni R. Wrede (R. W.) on käynyt kimppuumme Finl. Allm. Tidningissä. Me emme ole lausuneet minkäänlaista arviota metsänhoito-opiston perustamisesta Suomeen. Emme ole myöskään lausuneet epäilystä, etteikö metsänhoitoa samoin kuin kaikkea maanviljelyä pidä rakentaa tieteelliselle pohjalle, ja että tieteellisesti sivistyneiden miesten pitää siksi järjestää ja johtaa sitä. Olisimme sitäkin vähemmän voineet ajatella mitään sellaista, koska se sotisi tervettä järkeä vastaan. Samoin pidämme ajanm...

Henkilöt:

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Paikat:

Asiat:

Vuoro-opetuskoulun opettajien pätevyydestä, konsepti senaatille

Päivämäärä:

20.12.1858

Suurivaltaisin Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas Niiden kahdeksantoista vuoden aikana, jotka poikien ja tyttöjen vuoro-opetuskoulut ovat toimineet Helsingissä köyhemmän kansankerroksen lasten opettamiseksi, koulujen johtokunta on saanut useasti kokemusta siitä, miten tämä opetus kärsii varsin tiheistä opettajanvaihdoksista, jotka johtuvat siitä, ettei tällaisen koulun opettaja saa hyväkseen palvelusvuosia edetäkseen pappis- ja opetussäädyn virkauralla. Tästä tilanteesta myös johtuu, että kouluun ei aina saada niin kyvykkäitä opettajia kuin voitaisiin saada, jos heidän palveluks...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Asiat:

Opettaja

Kansanopetus

Määrärahan myöntäminen vuoro-opetuskoulun II opettajan palkkaukseen, muistio Helsingin maistraatille

Päivämäärä:

28.12.1858

Muistio! Todettuaan, että poikakoulun opettajavoimien lisääminen on ehdottoman välttämätöntä, kaupungin vuoro-opetuskoulujen johtokunta on päättänyt ottaa kouluun toisen opettajan, joka saa vuosipalkakseen toistaiseksi 200 hopearuplaa sekä ilmaisen asunnon koulun tiloissa ilmaisine polttopuineen. Vaikka kunnianarvoisan maistraatin hyväksymä ohjesääntö ei sisällä nimenomaista määräystä opettajien lukumäärästä, lähtökohtana näyttää kuitenkin olleen ajatus, että koulussa tarvittaisiin vain yksi opettaja. Johtokunta on tästä syystä sekä sen takia, että koulun varoista puuttuva rahamäärä makse...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Opettaja

Kansanopetus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: 1859

Päivämäärä:

2.1.1859

Ei kannata puhua siitä, mitä vuodesta tuhatkahdeksansataa viisikymmentäyhdeksän voi tulla Suomelle; sillä vaikka on maailman helpointa puhua sellaisesta, mistä itse tai kukaan muu ei tiedä, ei sellainen puhe kanna hedelmää. Kulunut vuosi ei liioin ole erityisen merkittävä Suomen aikakirjoissa. Mutta se, mitä siitä on puhuttavissa, on ainakin peruuttamattomammin ratkaistu, ja siksi puheella siitä on luja pohja. Aikakauslehteä voisi aiheellisesti epäillä teeskentelystä, ellei se käyttäisi ensimmäisiä rivejään puhuakseen itsestään. Siksi haluamme ensinnä huomauttaa, että menneenä vuonna 1858 p...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1859

Tällä kertaa arvosteltavanamme oleva kirjallisuus koostuu suurimmaksi osaksi koulukirjoista. Lukijalla tuskin on ylipäänsä mitään kiinnostusta tutustua niiden sisältöön, sillä se on tietenkin vanhaa ja hyvin tunnettua. Tässä lehdessä ei myöskään voi tulla kysymykseen mikään valaiseva kritiikki sellaisista kirjoista. Kuten usein on muistutettu, sellaisen voivat laatia vain koulujen opettajat; huolellisempi tarkastelu vaatisi siihen oman lehtensä ja yleisönsä. Silti emme sulkisi lehtemme palstoja muutamalta perusteellisemmalta arvostelulta, jos jotain sellaista sille tarjottaisiin. Syy siihen...

Henkilöt:

Berlin, Nils Johan

Eukleides

Rudenschöld, Torsten

Murman, Johan Wilhelm

Helander, Anders

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad n:o 3, maaliskuu 1859: Pietarsaaren tyttökoulu

Päivämäärä:

1.3.1859

Sattumalta vasta nyt on toimituksen tietoon tullut L. L. Laurénin ”Selvitys Pietarsaaren tyttökoulun ohjelmasta, menetelmistä ja toiminnasta”, vaikka se on ilmestynyt jo 1857. On siis voinut tapahtua, että monella tämän lehden lukijalla on jo kauan tätä ennen ollut ilo tutustua tähän erinomaiseen kirjoitukseen, varsinkin kun se nimiölehden kertoman mukaan on jaettu Wasabladetin mukana. Mutta he varmaan suovat meille anteeksi, että tässä palautamme kirjasen heidän mieleensä; ja ne monet, jotka meidän laillamme saavat siitä uuden tuttavuuden, pitävät toivoaksemme niitä palstoja hyvin täytetty...

Henkilöt:

Laurén, Ludvig Leonard

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Maan ala-alkeiskouluista

Päivämäärä:

1.3.1859

Olemme joskus aikaisemmin kiinnittäneet huomiota siihen, että ala-alkeiskoulut ovat muuttuneet oppikouluiksi, mikä on mielestämme väärin, sen sijaan että ne kuten ennen olisivat tarkoitetut porvarikouluiksi. Berlinin oppikirjan suomennos on saanut ajatuksemme palaamaan tähän asiaintilaan. Aikaisemmin oli maamme joka kaupungissa ns. pedagogio. Näissä kouluissa oli tavallisesti vain yksi opettaja ja yksi luokka, mutta ne olivat varmasti paljon hyödyllisempiä kuin nykyiset ala-alkeiskoulut, joissa on kolme opettajaa ja kolme luokkaa. Sanoimme jokaisessa kaupungissa, koska asia oli niin, että m...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: