Hypoteekkitoiminta

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

27.11.1862

Helsingissä 27.11.1862 Jalosukuinen Herra Kreivi! Kunnianarvoisasta kirjeestä lokakuun 14. päivältä ja siitä erittäin suuresta ystävällisyydestä, jota osoittaen Jalosukuinen Herra Kreivi suvaitsi ottaa vastaan nöyrän esitykseni Suomen historian professuurista, minulla on kunnia esittää kunnioittavin kiitokseni. Samoin se tehtävä, jolla minua on kunnioitettu Jalosukuisen Herra Kreivin myöhemmän, 15. päivänä tätä kuuta päivätyn kirjeen välityksellä, saa minut tuntemaan syvää kiitollisuutta. Se seikka, että luottamus on tullut osakseni Hänen Majesteettinsa Keisarin Armollisella suostumuks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Suomen kielen kysymys ja muutamia esityksiä erinäisistä asioista sekä säätyjen anomuksia valtiopäivillä 1863–1864, muistiinpanoja

Päivämäärä:

20.3.1863

Suomen kielen kysymys: On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa. He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi. Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö, jonka johtajia ovat Estlander, Rosenberg ja Palmén, onnistunut lykkäämään. Yleinen syy on halu olla tulematta vaivatuksi. Mutta sen lisäksi vaikuttaa vastakkainasettelu skandinaavisten sympatioiden ja suomalaisen kansallisuuden välillä. Vaara lain säätämisen varmuudesta ei nyt ole suurempi vaan pi...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Estlander, Jakob August

Paikat:

Asiat:

Säätyesitys Suomen Pankin hallinnosta, konsepti 12.8.1863

Päivämäärä:

12.8.1863

Säätyjen Porvoon valtiopäivillä 1809 tekemän alamaisen anomuksen ja niiden tarjoaman takuun johdosta suvaitsi autuaasti edesmennyt Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksanteri I antaa Venäjän valtion varoista lainaa miljoona ruplaa pankin perustamiseksi Suuriruhtinaskuntaan. Näillä rahoilla perustettiin ns. alkuperäisrahasto, jota edelleen hoidetaan erillisenä rahastona Suomen Pankissa. Kun saatu laina on vähitellen tullut Suomen valtion varojen säästöillä maksetuksi, on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa 13. huhtikuuta 1859 armollisimmin säätänyt, että sen rahamäärä, miljoona pankkiassig...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltilta, sähke 28.8.1863

Päivämäärä:

28.8.1863

Senaattori Snellman Helsinki Senaatin esitykseen Hypoteekkiyhdistyksen tarjouksen johdosta on suostuttu. Armfelt

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Suunnitelma rahauudistusta koskeviin neuvotteluihin, elokuu 1863

Päivämäärä:

31.8.1863

Valtiovarainministeri sanoo: Te voitte odottaa tammikuuhun 1864, jolloin Venäjän seteli on nimellisarvossaan. Vastaamme: Kyllä, annamme mielellämme hopeanvaihdon odottaa tammikuuhun. Mutta me emme halua eikä meidän pidä odottaa päivääkään Hypoteekkiyhdistyksen lainan hankkimisessa eli köyhtyneiden talonpoikiemme auttamisessa. He ovat katojen seurauksena joutuneet ottamaan velkaa. Valtiovarainministeri kuuluu sanoneen: Venäjän kruunu tulee rahauudistuksen seurauksena kärsimään tappiota Suomessa tapahtuvissa maksuissaan. Asia ei tule olemaan näin eikä voikaan olla: Venäjän seteli tulee olem...

Paikat:

Asiat:

Säädyille annettu selonteko valtionlainasta, konsepti

Päivämäärä:

31.8.1863

Kun maan pohjoisosissa sattui viime vuoden heinäkuussa vaikeita katoja, joita seurasivat useat vähemmän tuhoisat aina elokuun 10. päivään asti, tuli pohjoisten läänien kuvernööreiltä kertomuksia hallan aiheuttamasta hävityksestä ja vuodentulon laadusta. Ne antoivat aiheen odottaa näillä maamme seuduilla uutta katovuotta. Näitä uhkaavia näkymiä ylläpiti kylmänä ja sateisena jatkunut sää, jonka vallitessa vilja kypsyi pelloilla niin hitaasti, että oli pelättävissä, että se tuskin maamme eteläisessäkään osassa ehtisi välttämään elokuun lopussa säännöllisesti esiintyviä halloja. Vuoden 1862 ank...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Stieglitz, Alexander von

Paikat:

Asiat:

Kertomus toimenpiteistä Suomen rahaoloja koskevien säännösten laatimiseksi, konsepti

Päivämäärä:

1.9.1863

Nämä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armolliset määräykset on voitu panna toimeen vain sikäli, että viimeksi mainitut 1 ja 3 markan setelit on vaihtorahan puutteen helpottamiseksi saatettu kiertoon, ja niitä oli kierrossa 31. elokuuta 1863 yhteensä 3 630 980 markkaa. Sen sijaan ei armollista säädöstä hopea- ja kuparirahasta ole voitu panna toimeen, ennen kuin pankille on tullut mahdolliseksi lunastaa setelirahansa ehdoitta nimellisarvoonsa metallirahana. Tämän seurauksena on Suomen Pankki mainitusta päivästä lähtien alkanut laskea liikkeelle mainittua setelirahaa, kun taas vanhempia tall...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

12.11.1863

Pietari 12./24.11.1863 Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori! On myönnettävä, että yleisö saattaa kokea epämiellyttäväksi sen, että erä Keisarin käytettäväksi asetettavasta määrärahasta sisällytetään vaivais- ja työhuonerahaston menoihin. Yritän mielelläni vaikuttaa siihen, että ehdotettu siirto toteutettaisiin. Tiedämme kuitenkin, että nämä varat menevät viimeistä ropoa myöten köyhien ja varattomien maanmiestemme auttamiseen Suomessa ja Venäjällä ja että ne siis käytetään samaan tarkoitukseen kuin vaivais- ja työhuonerahaston määrärahatkin. Mainituista käyttövaroista vähennettäväksi ...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Armfelt, Alexander

Aleksanteri II

Fehleisen, Charles von

Sackleen, Lars

Stieglitz, Alexander von

Paikat:

Asiat:

Frans Gabriel Krogiukselta, sähke 4.12.1863

Päivämäärä:

4.12.1863

Senaattori Snellman Pietari Suomen Ministerivaltiosihteerin virasto Senaatti on asettanut subvention ehdoksi, että neljä miljoonaa markkaa on ennen kuukauden päättymistä saatava maksetuksi. Tietävätkö asiamiehet tämän vai pitääkö Hypoteekkiyhdistyksen ilmoittaa heille asiasta? Tuomari Krogius

Henkilöt:

Krogius, Frans Gabriel

Paikat:

Pietari

Asiat:

Senaattori

Hypoteekkitoiminta

Kirjeenvaihto:

Frans Gabriel Krogius

Finlands Allmänna Tidning nro 19, 25.1.1864: Valaistusta yhdistetyn valtio- ja pankkivaliokunnan mietintöön nro 1 sekä siihen liittyviin varauksiin

Päivämäärä:

25.1.1864

Pitäisi olla selvää, että hallitus ei vuonna 1864 ehtinyt luovuttaa pankin rahastoja säätyjen hallintaan siinä tilassa kuin ne olivat vuoden 1862 päättyessä. Hallitus ei ole myöskään sellaiseen mahdottomuuteen sitoutunut. Jos säädyt olisivat ratkaisseet pankkikysymyksen marraskuussa 1863, siirtäminen olisi voinut tapahtua 1. tammikuuta 1864 lähtien. – Nyt se ei voi käytännössä tapahtua ennen 1. tammikuuta 1865, siinä tilassa jossa mainItut rahastot tuolloin ovat. Jos säädyt olisivat lokakuussa 1863 myöntäneet takuut Hypoteekkiyhdistyksen lainalle, niin pankin tila olisi ymmärtääksemme ollut...

Paikat:

Asiat: