Hypoteekkitoiminta

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Maamme rahatilanteesta

Päivämäärä:

1.10.1859

Olemme edellä ilmoittaneet, että aiomme lausua sanamme asiasta pääasiassa sen johdosta, mitä hra Henrik Borgström on asiaa koskevassa brosyyrissään tuonut julki. Tähän antaa meille aiheen vakaumus, jonka mukaan olisi yleisen edun kannalta turmiollista, mikäli tuossa brosyyrissä ilmaistut mielipiteet, jotka koskevat valtion puuttumista rahakriisiin, todella onnistuisivat tulemaan vallitseviksi. Rahakriisin syystä ei voi syntyä mitään kiistaa. Rahat ovat menneet ulkomaille. Tämä on tapahtunut osittain hopean viennin muodossa. Mutta paljon merkittävämpi osa on mennyt samaa tietä venäläisten pa...

Henkilöt:

Chevalier, Michel

Napoleon III

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Ehdotetuista luottolaitoksista

Päivämäärä:

1.12.1859

I. Tämän lehden vuosikerran 1855 syyskuun vihkossa julkaistiin artikkeli ”Yksityispankeista” samoin kuin arvostelu Coquelinin ruotsiksi käännetystä teoksesta ”Om krediten och Bankväsendet” [Luotosta ja Pankkilaitoksesta] ja Agardhin teoksesta ”Statsekonomisk öfversigt af Sveriges penningeväsende” [Valtiontaloudellinen katsaus Ruotsin rahalaitokseen]. Olemme aiemmin maininneet, miksi tälle artikkelille luvattu jatko oli pakko keskeyttää. Kun myöhemmin artikkelissa ”Suunnitelluista luottolaitoksista” (1858, maaliskuun vihko) palasimme aiheeseen, oli sitä jo monilla tahoilla julkisuudessa käsi...

Henkilöt:

Coquelin, Charles

Agardh, Carl Adolf

Borgström, Henrik vanhempi

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Kuntalaitoksen uudistamisesta

Päivämäärä:

1.6.1860

Puoli vuotta sitten asetetun kunnallislainsäädäntökomitean neuvottelujen tulokset eivät ole vielä yleisessä tiedossa. Sen neuvottelut koskivat maalaiskuntaa. Lienee arvailujen varassa, milloin sen perustamisesta koituu jotain hedelmää. Siltä voisi kiistatta toivoa parempaa kunnan asioiden hoitoa ja ennen kaikkea parempaa henkeä siihen. Mutta samaa voidaan täydellä syyllä sanoa kaupunkikunnasta. On olemassa pettämätön keino herättää ja elävöittää tuota henkeä. Ja jos siihen turvaudutaan, ei hallituksen myöskään tarvitse erityisemmin huolehtia kuntalaitoksen järjestämisestä. Kunnat kyllä huol...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1860: Rautatie ja rautatiet

Päivämäärä:

1.9.1860

Muutamia kuukausia sitten julkistettiin rautatietyön päällikön [K. A. L. Stjernvall] laatima kertomus töiden edistymisestä. Tämä kertomus käsitteli vain hankkeen teknistä puolta. Se ei ollut yleisölle tarkoitettu, eikä se voinut sisältää mitään, mikä sitä olisi ensi sijassa kiinnostanut. Suurta yleisöä eivät kiinnosta tiedot erilaisten töiden määrästä ja niiden kustannuksista. Se, mitä halutaan tietää, ovat töiden kokonaiskustannukset, ja samoin halutaan saada varma tieto siitä, että nämä kustannukset ovat pienimmät mahdolliset, ja että ne eivät ainakaan sisällä huonosta taloudenpidosta joh...

Henkilöt:

Stjernvall, Knut Adolf Ludvig

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maatalouskokouksen asiakirjat

Päivämäärä:

1.3.1861

Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Minkä valtionvelan osan kuolettamiseen tarvitaan uusia määrärahoja

Päivämäärä:

1.10.1861

Keisarillisen senaatin pöytäkirjassa, joka koskee asioita, jotka olisi esitettävä maan säädyille, mainitaan ”julkisen talouden hoitoa koskevien asioiden” joukossa kohtana 47: Viime vuosina karttuneen valtionvelan kuolettamiseksi vaadittiin, että maan säädyt ottaisivat toistaiseksi maksaakseen tietyn suostuntamaksun tavalla, joka on ollut maan entisen hallitusvallan aikana yleinen. Erehdymme tuskin arvellessamme, että maan verovelvolliset asukkaat pitävät tätä kyseessä olevaa ehdotusta arveluttavana keis. senaatin yleensä sangen ajanmukaisten, mielipiteiden valistuneesta vapaamielisyydestä t...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä:

1.12.1861

Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...

Henkilöt:

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Porthan, Henrik Gabriel

Arwidsson, Adolf Ivar

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Paloviinaverotuksesta

Päivämäärä:

1.12.1861

Tuskin erehdymme arvioidessamme, että keis. senaatin toukokuun 4. päivän pöytäkirjassa 38. kohtana mainittu ehdotus viinanpolton vapauttamisesta ja ankarammasta verottamisesta kuuluu ensimmäisten valtiopäivien ja siis myös [tammikuun] valiokunnan pohdintojen tärkeimpiin kysymyksiin. Kysymyksen suuri tärkeys ei johdu pelkästään sen ratkaisun vaikutuksesta paloviinan saatavuuteen ja kulutukseen maassa, vaan myös siitä eräässä aiemmassa artikkelissa osoittamastamme ja muutenkin tiedetystä seikasta, etteivät valtion nykyiset varat anna mahdollisuuksia sellaisiin maan henkistä ja aineellista vau...

Henkilöt:

Zilliacus, Henrik Wilhelm Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1862: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.5.1862

Toivomme koko Suomen kansan tavoin, ettei tämän kysymyksen ratkaisemista enää tarvitse odottaa edes monta päivääkään. Se on luultavasti ratkaistu, jo ennen kuin lehden tämä numero näkee päivänvalon. Venäläisen setelirahan arvo on nykyisin virallisesti 10 ½ prosenttia sen nimellisarvoa vähäisempi, ja tämä kurssi on ollut voimassa jo pitkään. Tämä toimenpide ei ole oikeastaan aiheuttanut mitään muutosta. Henkilöllä, jolla oli 12. toukokuuta hallussaan ruplan seteli, oli varoja vain 89 ½ kopeekkaa. Toukokuun 13. päivänä hän saattoi tätä seteliä vastaan saada nämä 89 ½ kopeekkaa hopearahana, mi...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Machiavelli, Niccolò

Nesselrode, Karl Robert von

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä:

3.11.1862

Luottamuksellinen. Pietarissa 3./15.11.1862 Suuresti kunnioitettu Herra Kanslianeuvos! Suomen Keisarilliselle Senaatille jätetyssä ja Senaatin Talousosaston Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisesti harkittavaksi lähettämässä kirjelmässä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunta on alamaisesti ilmoittanut, että viime helmikuun 1. päivän jälkeen, jolloin yhdistys aloitti toimintansa, siltä on anottu lainoja yhteensä 4 771 100 markkaa, mistä 3 106 000 markkaa on jo lainaksi annettu, mutta kokemus on osoittanut, että tämän kattamiseksi liikkeelle laskettuja obligaatioita ei ole maan ni...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto: