Helsinki

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1855: Viipurin läänin maanviljelysseuran toiminta vuodelle 1855

Päivämäärä:

1.12.1855

Wiborgs läns Landtbrukssällskaps handlingar för år 1855. [Viipurin läänin maanviljelysseuran toiminta vuodelle 1855.] Hans Kejserliga Majestäts i Nåder gillade och faststälde förnyade stadgar för Landtbrukssällskapet i Wiborgs län. Kejsarillisen Majesteetin Armossa suodut ja vahvistetut uudet asetukset Maanviljelys-seuralle Wiipurin Läänissä. Nämä kirjaset levittävät yleisön pariin tietoa eräästä talousseurasta, joka ei lainkaan näytä olleen tietoinen siitä, että sen menestyksen pitäisi olla mahdotonta, jollei se esiintyisi Turun seuran haaraosastona. Kumma kyllä, Viipurin maanviljelysseu...

Paikat:

Asiat:

Selvitys M. A. Castrénin rintakuvaa varten kerättyjen varojen käytöstä

Päivämäärä:

15.12.1855

Saadakseen aikaan muistomerkin, joka osoittaisi jälkimaailmalle sen kunnioituksen ja kaipauksen, jota suomalaiset aikalaiset tunsivat M. A. Castrénin muistoa kohtaan, ovat vainajan maanmiehet koonneet rahasumman. Enemmistö on hyväksynyt ehdotuksen, että Castrénin kasvonpiirteet ikuistettaisiin marmoriin, ja maineikas tanskalainen kuvanveistäjä Jerichau on lupautunut veistämään sellaisen rintakuvan niiden Castrénin muotokuvien perusteella, jotka ovat käytettävissä. Kun keräyksellä koottu summa kuitenkin ylittää tähän tarkoitukseen tarvittavan rahamäärän, on ylijäämä ajateltu käyttää yksinker...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Jerichau, Jens Adolf

Castrén, Lovisa Natalia (o. s. Tengström)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Huomionosoitukset

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

5.1.1856

Nordiska resor och forskningar af M. A. Castrén. II B. Reseberättelser och Bref åren 1845–1849. H:fors 1855. [Pohjoisia matkoja ja tutkimuksia, kirjoittanut M. A. Castrén. II B. Matkakertomuksia ja kirjeitä vuosilta 1845–1849. Hki 1855.] Tämä kirja tai, miksi ei, tämä työ on vuoden suurtapahtuma kotimaisessa kirjallisuudessa. Castrénin toiminta on suurtapahtuma Suomen tieteellisessä kirjallisuudessa yleensä ja Suomen on syytä puhua erityisestä onnesta, jos tämän kirjallisuuden suodaan esittää jotain vastaavaa sen jälkeen kun Castrénin jälkeenjääneet teokset on ehditty julkaista. Asian luo...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Schiefner, Franz Anton von

MacClure (M'Clure), Robert John le Mesurier

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Leistenius, Jakob Gabriel

Runeberg, Ulrika Carolina

Warelius, Antero

Lagervall, Jakob Fredrik

Stenius, Jakob vanhempi

Stenius, Jakob nuorempi

Renvall, Torsten Ture

Freedley, Edwin Troxell

Kellgren, Abraham Herman August

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

5.1.1856

Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...

Henkilöt:

Leopold, Carl Gustaf af

Kellgren, Johan Henrik

Lenngren, Anna Maria

Bellman, Carl Michael

Franzén, Frans Mikael

Tegnér, Esaias

Wallin, Johan Olof

Stagnelius, Erik Johan

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Geijer, Erik Gustaf

Ling, Per Henrik

Sjöberg, Erik

Nicander, Carl August

Beskow, Bernhard von

Ingelman, Göran Gabriel

Dahlgren, Carl Fredrik

Bremer, Fredrika

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Carlén, Johan Gabriel

Sparre af Söfdeborg, Per Georg

Mellin, Gustaf Henrik

Strinnholm, Anders Magnus

Fryxell, Anders

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Macaulay, Thomas Babington

Malmström, Bernhard Elis

Carlson, Fredrik Ferdinand

Kaarle X (Charles)

Crusenstolpe, Magnus Jakob

Lundmark, Henrik Johan

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Fahlcrantz, Christian Erik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Löytöretket pohjoisnapa-alueelle

Päivämäärä:

5.1.1856

Nämä löytöretket ovat jo vuosikymmeniä saaneet osakseen sivistyneen Euroopan huomion, ja varsinkin kun Franklinin retkikunta joutui onnettomuuteen, on kaikkialla seurattu vilkkaasti mittavia ponnisteluja uhrien pelastamiseksi. Lukija on epäilemättä siellä ja täällä sanomalehdissä nähnyt yksittäisiä kertomuksia näiden pelastusretkikuntien kohtaloista. Mutta moni on varmaan jo kauan toivonut saavansa lukea jonkin yhteenvedon niiden edistymisestä. Sellainen tarjotaan nyt ruotsalaisena käännöksenä kirjoituksesta: Engelmännens senaste upptäcktsresor till trakterna kring nordpolen o. s. v. af D...

Henkilöt:

Franklin, John

Parry, William Edward

Ross, John

Richardson, John

Collison, Richard

MacClure (M'Clure), Robert John le Mesurier

Taylor, Zachary

De Haven, Edwin J.

Austin, Horatio Thomas

Inglefield, Edward Agustus

Mecham

Kellett, Henry

Creswell, Samuel Gurney

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Opetuslaitosten yhtenäisyys

Päivämäärä:

5.1.1856

Tämän nimen alla on Ruotsissa vaadittu lukioiden ja koulujen, ylempien ja alempien, yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi. Tämä vaatimus on myös tullut yleisesti hyväksytyksi asiaksi, ja yhdistyminen on nyttemmin saanut lain voiman. Teoreettisesta näkökulmasta on myös kiistatta edellytettävä tietty määrä välttämättömiä ja kaikille yhteisiä yleisiä ja valmistavia tietoja. Tuo tietomäärä kuuluu tarkkaan ottaen kansakoululle. Mutta kansakoululle asetettujen vaatimusten lisäksi on vielä yleinen perustus varsinaiselle kirjalliselle sivistykselle, eikä ole mitään syytä, miksi tähän perustukseen la...

Henkilöt:

Ståhlberg, Carl Henrik

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

12.1.1856

Helsingissä 12.1.1856 Jalosukuinen Herra Kreivi! Suvaitkaa ottaa vastaan kunnioittavat kiitokseni kirjeestä, jolla Jalosukuinen Herra Kreivi on mitä suopeimmin suvainnut kunnioittaa minua. Tunnustan, että olin jo alkanut pelätä, että uskaliaisuuttani rohjetessani kiinnittää Herra Kreivin huomiota mielipiteisiini koulu-uudistuskysymyksestä oli saatettu pitää sopimattomana; ja siitä syystä olenkin erityisen iloinen ja kiitollinen saatuani tiedon, että Herra Kreivi on tapoihinsa kuuluvaa hyväntahtoista suopeutta osoittaen ottanut vastaan nöyrän esitykseni. Tämän suopean hyvyytensä takia J...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

25.1.1856

1856 Jalosukuinen Herra Kreivi! Saanen esittää nöyrimmät kiitokseni siitä suuresti arvostamastani kirjeestä, jolla Jalosukuinen Herra Kreivi on viimeksi suvainnut kunnioittaa minua, ja otan samalla vapauden vakuuttaa olevani iloinen ja kiitollinen siitä suopeamielisestä hyväntahtoisuudesta, jota osoittaen Jalosukuinen Herra Kreivi on suvainnut ottaa vastaan vähäpätöiset esitykseni, jotka koskivat Runebergiä ja hänen oikeuttaan saada isänmaansa tunnustus. Siitä, mitä Jalosukuinen Herra Kreivi on tehnyt Runebergin kunniaksi ja hänen hyväkseen, kiittävät minun ohellani kaikki sivistyneet ...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Inhimillisen kehityksen historia

Päivämäärä:

1.2.1856

Tuskin löytyy laaja-alaisempaa otsaketta kirjailijantyölle kuin tämä. Itse ihmishengen, ihmiskunnan, inhimillisen sivistyksen historian käsite on verraten uusi. Kuten huomataan, on jo ollut tarpeen päästä korkealle kehitysasteelle jotta yleensä on voitu käsittää historia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi eikä pelkästään satunnaisten tapahtumien sarjaksi. Ranskalainen Michelet kiinnitti huomiota italialaiseen Giovanni Battista Vicoon, joka hänen nähdäkseen oli 1725 julkaisemassaan teoksessa ”Uuden tieteen periaatteet” ensimmäisenä käsittänyt historian siltä kannalta, että se on inhimillisen sivis...

Henkilöt:

Michelet, Jules

Vico, Giovanni Battista

Schlegel, Friedrich von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Guizot, François Pierre Guillaume

Gervinus, Georg Gottfried

Ignell, Nils

Herder, Johann Gottfried von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Historia

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Sir John Franklin ja hänen miehistönsä

Päivämäärä:

1.2.1856

Kerroimme viime numerossa, että Hudson-komppanian palveluksessa oleva tri Rae oli vuonna 1854 Pohjois-Amerikan pohjoisrannikolle tekemällään matkalla saanut eskimoilta tietoja, jotka näyttäisivät osoittavan, että ainakin osa Franklinin väestä oli päässyt rannikolle ja siellä menehtynyt nälkään. Vielä ei kuitenkaan ole täysin vahvistettu näiden rohkeiden miesten surullista kohtaloa, jota saatujen tietojen mukaan olivat vaikeuttaneet vieläkin valitettavammat olosuhteet; mutta ikävä kyllä näyttää olevan aika vähän epävarmuutta kertomuksen todenmukaisuudesta. Dickensin mainiosta ”Household Word...

Henkilöt:

Forsyth, Charles Codrington

Kennedy, William

Ross, John

Booth, Felix

Brandes, Heinrich Wilhelm

Paikat:

Helsinki