Helsinki

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.3.1855

Lars Stenbäck: Om Paedagogien och dess närvarande utveckling [Kasvatusopista ja sen nykyisestä kehityksestä] Tämä vastaperustettua kasvatusopin professuuria varten opinnäytteenä julkaistu teos on saatavilla myös kirjakaupoista. Käsittelemänsä aiheen takia se kiinnittää jokaisen ajattelevan ihmisen huomiota. Aihe on alati uusi ja nuori samalla lailla kuten ne uudet sukupolvet, joiden sivistämistä se käsittelee, ja kuten sivistys itse, joka ei tunne mitään vanhuutta, vaan on uusi jokaisessa uudessa ajanvaiheessa. Tarkoituksenamme ei toki ole laatia teoksesta varsinaista arvostelua. Sen ensi...

Henkilöt:

Stagnelius, Erik Johan

Stenbäck, Lars Jakob

Raumer, Karl Georg von

Rousseau, Jean-Jacques

Pestalozzi, Johann Heinrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Dickens

Päivämäärä:

1.3.1855

Lyhyt otsikko ei merkitse, että aikomuksenamme on luonnehtia Dickensin kirjailijatoimintaa. Tarkoituksena on vain muistuttaa lukijaa tästä nykyajan kirjallisuuden ilmiöstä, joka ei vielä ole vanhentunut. Varmastikin vain harvat kirjailijat ovat teoksillaan saaneet osakseen niin paljon henkilökohtaista kiintymystä kuin Dickens. – Jokaisesta hänen kirjoittamastaan rivistä huomaa, että hänellä on kaltaistensa ihmisten iloille ja suruille avoin sydän. Ja hänen kaltaisiaan rakastetaan muistamatta heitä ihailla. Jos Dickens mielellään kuvailee alempien yhteiskuntaluokkien elämää, selittyy se siit...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Päivämäärä:

1.3.1855

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vietti 16. päivänä tätä kuuta vuosipäiväänsä hiljaisesti ja vaatimattomasti, voisi jopa sanoa että salaisesti, sillä säännöt kieltävät ilmoittamasta sanomalehdissä seuran kokousten päivämääriä. Luoja tietäköön silti, ettei mitään maailmassa voisi esittää avoimemmin kuin seuran pyrkimyksiä ja asioita. Sillä mitä tänä vuosipäivänä tapahtuu? Puheenjohtaja, professori Lönnrot, esittää yksinkertaisin sanankääntein katsauksen suomalaisen kirjallisuuden viljelystä puolen vuosisadan jaksolta sekä ilmaisee ilonsa siitä, että kieli on viime vuosikymmeninä alkanut muis...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Elmgren, Sven Gabriel

Schauman, Josef August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Miten vuoroviljely voitaisiin ottaa yleiseen käytäntöön Suomessa

Päivämäärä:

20.4.1855

Ei ole mikään rohkea väite, kun toteaa sen ajan tulleen, jolloin maamme maanviljelyn tilan pitäisi herättää jokaisen isänmaanystävän huomiota ja huolestuttaa vakavasti niitä, joilla on selkeämpi käsityskyky. Vaikka vaurastuminen on muidenkin elinkeinohaarojen kohdalla ollut vähäistä, useimmissa niissä on kuitenkin otettu todellisia edistysaskelia. Tuskin mikään muu elinkeino on pysynyt niin paikallaan ja saanut koko maata koskevaan merkitykseensä verraten niin vähän huolenpitoa kuin maanviljelys. Kansantaloustieteilijät tosin väittävät, että väestönkasvu osoittaisi hyvinvoinnin lisääntyvän....

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

20.4.1855

3. Försök till framställning af Finlands kyrkohistoria, [Yritys esitykseksi Suomen kirkkohistoriasta] af G. F. Helsingius. 1 Del. Tavastehus 1855. Suomen uskonpuhdistusta edeltävälle kirkkohistorialle on ominaista, että se suurin piirtein lankeaa yhteen sen kanssa mikä tähän mennessä on kirjallisuudessa kulkenut saman ajan Suomen historian nimellä. Porthan, jonka tutkimuksiin myöhemmät kirjoittajat nojautuvat, teki työtä pääasiassa kirkollisten lähteiden parissa: muita ei hänen saatavillaan ollut. Rühs, Arvidsson ja Cajan ovat hänen jälkiään seuraten kirjoittaneet sanotulta ajanjaksolta l...

Henkilöt:

Helsingius, Gustaf Fredrik

Rühs, Friedrich

Cajan, Johan Fredrik

Arwidsson, Adolf Ivar

Geijer, Erik Gustaf

Kiljander, Karl Mårten

Nicander, Carl August

Lagervall, Jakob Fredrik

Stagnelius, Erik Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Katsaus Ranskan uusimman kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikin virtauksiin

Päivämäärä:

1.5.1855

Käydessäni läpi joukkoa Revue des deux Mondesin vuosikerran 1854 vihkoja olen voinut tehdä sen ilmeisen havainnon, että yleinen eurooppalainen sivistys voittaa yhä enemmän alaa varsinaisen ranskalaisuuden kustannuksella Ranskan nykyisessä kirjailijapolvessa. Tämä yleinen sivistys, joka ei ole samaa kuin ranskalainen sivistys, ei käsittääkseni voi tarkoittaa muuta kuin sitä, mitä Saksassa ja Englannissa pidetään yleiseurooppalaisena. Varsinkin saksalaisen filosofian ja englantilaisen yhteiskunnallisen ajattelun vaikutus on jättänyt monia uusia jälkiä Ranskan historiankirjoitukseen ja yleensä...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Aiheellisia selvityksiä

Päivämäärä:

1.5.1855

Aikomuksenamme ei ole ilman pakottavaa syytä ryhtyä polemiikkiin kyseisten sanomalehtien kanssa, koska sellainen veisi palstatilaamme ja koska lehtipolemiikkia tässä maassa tavallisesti käydään niin kurjasti, henkilökohtaisin hyökkäyksin sen sijaan että esitettäisiin todistuksia. Kunnioitus toisten mielipiteitä kohtaan edellyttää meiltä silti, ettemme täysin sivuuta heidän huomautuksiaan väitteisiimme. Jos selityksemme jäävät lyhyiksi, pyydämme herroja huomauttajia kuitenkin suomaan sen meille anteeksi. Valitamme, että meidän heti aluksi on torjuttava muuan häpeämättömimmistä henkilökohtais...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: [Vielä vuoroviljelystä]

Päivämäärä:

1.5.1855

Eräässä myöhemmässä Åbo Underrättelserin numerossa, jota meillä ei tällä hetkellä ole käsillä, on eräässä lukijan kirjeessä koetettu muutamin riuskoin ottein murskata lehtemme numerossa 4 esitetty ehdotus vuoroviljelyn yleisestä käyttöönotosta Suomessa. Olennaisin kyseisen kirjoituksen vastaväite on, ettei meidän artikkelissamme ole otettu huomioon laajentuneen tilan, uuden navetan ja uusien heinälatojen kustannuksia. Mitä ensimmäiseen kohtaan tulee, on kylläkin virhe, ettemme vähentäneet heinäsadosta mitään vasikoiden ja hiehojen ruokintaan menevää osuutta. Mutta kirjoittaja laskee aivan i...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Maanviljelys

Johan Robert Forsströmille

Päivämäärä:

3.5.1855

Helsingissä 3.5.1855 Rusthollari J. R. Forsström Vihti Lähetin 26. huhtikuuta Rusthollarille kirjeen sanantuojan välityksellä Haitiksesta. Koska en kuitenkaan ole varma kirjeen perille tulosta, toistan pyyntöni saada kesäksi käyttööni sovitut huoneet. Jos vain yksikin yläkerran huone – se, jossa on kaakeliuuni – valmistuu, ennätän kyllä saada neljännen huoneen tuonnempanakin. Pyydän lisäksi, että Rusthollari käy täällä, mikäli mahdollista, kun mielelläni korvaan kyytimaksut. Pyydän myös, että Rusthollari lähettää omia hevosiaan tai hankkii naapureilta käyttööni kaksi tai kolme hevosta ...

Henkilöt:

Forsström, Johan Robert

Åberg, Carl.

Sjöstedt, Albert Fredrik

Sjöstedt, Gustaf Herman

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Robert Forsström

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1855: Anders Johan Sjögren

Päivämäärä:

1.6.1855

Kun tässä esitämme muutaman sanan kyseisestä kuuluisasta suomalaisesta, on velvollisuutenamme sekä hänen muistoaan että lukijoitamme kohtaan pyytää anteeksi pitkää viivästymistä. Syynä on ollut se, että saimme luvan käyttää professori Lönnrotin keräämää aineistoa Sjögrenin muistokirjoitukseen eikä olisi ollut soveliasta hyödyntää niitä ennen kuin Lönnrot oli lukenut esitelmänsä Suomalaisen tiedeseuran viimeisessä vuosikokouksessa. Valitamme sitä, ettei vallitseva käytäntö ole sallinut prof. Lönnrotin kaunistaa tätä lehteä niillä kauniilla muistosanoilla jotka hän mainitussa tilaisuudessa es...

Henkilöt:

Sjögren, Anders Johan

Rask, Rasmus Kristian

Rumjantsev, Nikolai

Nordblad, Anders Gustaf

Stråhlman, Arvid

Castrén, Mathias Alexander

Brosset, Marie Félicité