Yliopisto

Aleksanteri-stipendin myöntäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 1.5.1861

Päivämäärä:

1.5.1861

[Kanslianeuvos Snellman] yhtyi prof. Laguksen kantaan lisäten, ”ettei hänen mielestään mitenkään voida pitää tuen monopolisointina, jos se jaetaan yhdelle kirjallisesti ansioituneelle miehelle ennen niitä, jotka ovat vain suorittaneet määrätyt tutkinnot, vaikka kunniakkaastikin. Tri Wasastjerna on kunnostautunut tutkintoarvosanoillaan, enkä lainkaan epäile, etteivätkö hänen ahkerien opintojensa lääketieteellisen tiedekunnan jäsenissä herättämät toiveet ole perusteltuja. Mutta tri Ahlqvist ei julkaisemillaan teoksilla ole vain hankkinut arvostettua nimeä tiedemiehenä, vaan hänellä on merkitt...

Henkilöt:

Lagus, Jakob Johan Wilhelm

Wasastjerna, Selim Osvald

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Huomionosoitukset

Karl Gabriel Leinbergille

Päivämäärä:

10.6.1861

Helsingissä 10.6.1861 Helsingin Lyseon Johtajalle Herra Maist. K. G. Leinbergille Keisarillisen Suomen Senaatin Kansliatoimituskunta on suvainnut kirjelmällään 28. toukokuuta 1861 ilmoittaa yliopiston konsistorille kasvatusopin vt. professorin noudatettavaksi määräyksen, että Keisarillisen Senaatin samana päivänä tekemän päätöksen mukaan ”lyseon jokaisessa luokka- ja opetushuoneessa on oltava paitsi tuuletusluukkua tarpeen mukaan yhdessä tai useammassa ikkunassa myös ulkoseinään sijoitettu ilmanvaihtoputki, ellei lyseon esimies halua sijoittaa laitokseen toisenlaista paremmin tarkoituk...

Henkilöt:

Leinberg, Karl Gabriel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kansanopetus

Kirjeenvaihto:

Karl Gabriel Leinberg

Gabriel Reinille

Päivämäärä:

23.9.1861

23.9.[1861] Parahin Veli! Lönnrot kävi täällä ja toi terveisiä Geitliniltä, joka kutsuu meidät luokseen täksi illaksi. Otin tehtäväkseni välittää kutsun Veljelle ja täytän täten lupaukseni. J. V. S:n .

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Z. J. Cleven opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten, lausunto historiallis-filologisessa tiedekunnassa 21.10.1861

Päivämäärä:

21.10.1861

Herra lehtori, tohtori Z. J. Cleven pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirantäyttöä varten julkaiseman opinnäytteen ”Skolan, pedagogiskt utkast med hänsigt till bestående förhållanden i Skandinavien, Tyskland och Schweiz” [Koulu, pedagoginen luonnos erityisesti Skandinavian, Saksan ja Sveitsin olosuhteisiin nähden] sisältö on, kuten otsikko jo ilmoittaa, seuraavanlainen. Kirjoittaja ottaa tutkiakseen ne eri momentit, jotka muodostavat koulun merkityksen ja toiminnan ja koettaa määritellä, mikä kussakin näissä momenteissa on oikein sekä ryhtyy tällä tavoin täsmennetyn koulun tarkoitusta ...

Henkilöt:

Cleve, Zachris Joachim

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Painatustuki L. L. Laurénin teokselle, lausunto historiallis-filologisessa tiedekunnassa 21.10. 1861

Päivämäärä:

21.10.1861

Niin sanottu havainto-opetus on Pestalozzin ajoista lähtien ollut Saksassa ja saksankielisessä Sveitsissä huolella vaalittu asia. Se minkä lapsi muuten oppii ilman mitään systemaattista järjestystä, siis olioiden erottamisen ja nimeämisen, niiden laadut ja ominaisuudet, on koulun ensimmäisessä opetuksessa tehty systemaattiseksi harjoitukseksi. Ja kun siinä vaaditaan tarkasti ilmaisemaan sitä, mitä ulkoiset aistit tarjoavat, harjoitus on muuttunut määrittelemiseksi, jossa muodossa sitä kutsutaan puhe- ja ajatusharjoitukseksi. Kun havainnon kohteena edelleen eivät ole aistillisen olion ominai...

Henkilöt:

Laurén, Ludvig Leonard

Pestalozzi, Johann Heinrich

Paikat:

Asiat:

J. Oscar I. Ranckenin opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 21.10.1861

Päivämäärä:

21.10.1861

Lehtori J. Oscar I. Ranckenin 9. lokakuuta tarkastettu opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten ”Något om Sverges skollagsstiftning och skolor närmast före deras reform 1856” [”Ruotsin koululainsäädännöstä ja kouluista välittömästi ennen vuoden 1856 uudistusta”] jakautuu kolmeen eri osaan. Aluksi kirjoittaja (s. 1–3) siteeraa Ruotsin vuosien 1807 ja 1820 koulujärjestyksiä sekä sanoo muutamia sanoja komiteoista, jotka ovat suunnitelleet koululaitoksen uudistamista ennen vuotta 1820 ja heti sen jälkeen. Sen jälkeen hän luettelee joukon vuosina 1842–1856 ilmestyneitä aset...

Henkilöt:

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kansanopetus

Yliopiston kirjastonhoitajan viran täyttäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 7.12.1861

Päivämäärä:

7.12.1861

Statuuteissa sanotaan kirjastonhoitajan virkaan ehdottamisen suhteen samoin kuin professorinvirkoihin ehdottamisesta, että tulee ottaa huomioon ”vain itse kunkin niissä tieteissä osoittamat tiedot, jotka kyseiseen virkaan kuuluvat.” Mutta niin kuin lääketieteessä tieteellistä pätevyyttä ei osoiteta vain julkaistuilla kirjoituksilla vaan myös tieteen oppien käytännön harjoittamisen kautta, niin myös kirjastonhoitajalta vaadittavan tieteellisen näkemyksen tulee olla sen kaltainen, mitä viran käytännön hoidossa vaaditaan, ja päinvastoin viranhoidon tulee osoittaa tieteellisen näkemyksen laatua...

Henkilöt:

Elmgren, Sven Gabriel

Ingelius, Gustaf Edvard

Collan, Karl

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

10.12.1861

[1861] Vaikka minulla ei ole asiasta mitään erityistä esitettävänä, en kuitenkaan halua jättää sanomatta mielipidettäni siitä, miten voisit hyödyllisimmin järjestää matkasi. Ensin minun on kuitenkin mainittava, ettet saa matka-apurahasta virallista ilmoitusta. Ilmoittautuminen matka-apurahaa varten on nimittäin yksityinen hakemus. Sinun ei myöskään tarvitse lunastaa mitään asiakirjaa. Rahat maksetaan rehtorille esitetyn suullisen pyynnön perusteella, luullakseni kahdessa erässä, puolivuosittain etukäteen. Nyt olisi eduksi, jos julkaisisit ennen professuurikysymyksen ratkaisemista tutkimuk...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Cygnaeus, Fredrik

Laurén, Ludvig Leonard

Asiat:

Yliopisto

Historia

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä:

10.1.1862

Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862 [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...

Henkilöt:

Hildenbrand, Karl

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Zeller, Eduard

Luther, Martin

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Schwegler, Friedrich Karl Albert

Rixner, Thaddeus Anselm

Herakleitos Efesolainen

Voltaire, François Marie Arouet de

Diderot, Denis

Pyrrhon (Elisläinen)

Alkibiades

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Ribbing, Sigurd

Ast, Georg Anton Friedrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Theofrastos

Eudemos

Aleksanteri Suuri

Kyyros I, Persian kuningas

Hippodamos

Zenon Kitionlainen (Zenon nuorempi)

Krates Ateenalainen

Epikuros

Cicero, Marcus Tullius

Mai, Angelo

Lykurgos

Drakon

Scipio, Publius Cornelius Scipio Aemilianus Africanus (minor)

Zaleukos

Kharondas

Livius, Titus

Vergilius (Publius Vergilius Maro)

Sallustius (Gaius Sallustius Crispus)

Paikat:

Asiat:

H. G. Porthanin jälkeenjääneiden papereiden sinetin avaaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 22.3.1862

Päivämäärä:

22.3.1862

Omasta puolestani katson, ettei konsistorilla ole oikeutta kumota saman kollegion tekemää päätöstä joka oli säädetty tietyksi määräajaksi, muutoin kuin siinä tapauksessa, että jos voidaan osoittaa, että kyseinen aiempi päätös oli tehty ilman laillista oikeutusta. Ainakaan tällaisen kumoamisen ei pidä tapahtua ilman erityisen pakottavaa syytä ja ratkaisu on joka tapauksessa silloin alistettava korkeammalle viranomaiselle. Se, että varakanslerilla ja konsistorilla oli laillinen oikeus tehdä kyseinen päätös niin Porthanin kuin Meyerfeltinkin paperien sinetöimisestä, näyttää minusta kiistattoma...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Lagus, Jakob Johan Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto