Lönnrot, Elias

Lönnrot, Elias

1802–1884. Kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, kirjakielen kehittäjä. Filosofian kandidaatti 1827. Lääketieteen kandidaatti 1830, tohtori 1832. Keräsi kansanrunoja useilla retkillään 1820-luvun lopulta lähtien. Julkaisi Kalevalan ensi painoksen 1835 ja uusitun painoksen 1849, Kantelettaren 1840. Apulaispiirilääkäri Oulussa 1832, piirilääkäri Kajaanissa 1833–53. Suomenkielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1853–62. Toimitti perustamaansa Mehiläinen-lehteä 1836–40 ja Oulun Viikkosanomia 1852–53. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ensimmäinen sihteeri 1831 ja seuran esimies 1852–63.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1860
System af samfundsekonomins läror – ett försök af Axel Liljendstrand [Yhteiskuntataloustieteen oppijärjestelmä – tutkielma, kirjoittanut Axel Liljenstrand]. Vihko 1. H:ki 1860.   Vaikka tämän teoksen kirjoittaja on antanut käsittelemälleen tieteenalalle uuden nimen yhteiskuntataloustiede, jokainen lukija havaitsee helposti, että kyseessä on yleensä kansantaloustieteeksi sanottu ala. Kirjoittaja ilmoittaa nimenmuutoksen syyksi käsityksensä, että sana kansantalous viittaisi oppiin, joka tarkastelee nimenomaan yksittäisen kansakunnan taloutta, vaikka tämän tieteen pitäisi selvittää yleisesti k...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1861
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finsk-svensk ordbok af G. E. Eurén. Hämeenlinna 1860.   Jos minkään kotimaisen kirjallisen teoksen arvoa kohottavat tarve, jonka täyttämiseen se tarkoitettu, ja hyöty, jonka se tulevaisuudessa tuottaa, tämä sanakirja on aivan erityisesti juuri sellainen teos. On vaikea selittää, miten näin kauan on tultu toimeen ilman sitä, vaikka suomen kielen opiskelu on yhä yleistynyt maan ruotsinkielisen sivistyneen väen keskuudessa ja suomenkielisen kirjallisuuden määrä ja merkitys ovat samaan aikaan tasaisesti kasvaneet. Renvallin ansiokas sanakirja on kadonnut kirjak...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
10.8.1861
Hra Professori Topelius Parahin Veli   Ohessa Frosteruksen käännös, jonka olemme yhdessä käyneet läpi pari kertaa. Jonkun asiasta kiinnostuneen on otettava vastuulleen puhtaaksikirjoitus ym., mihin minulla ei todellakaan ole aikaa. Sitä ennen on kysyttävä asiantuntijalta, miten kirjeen saajaa on puhuteltava ja miten allekirjoitus on muotoiltava – virallisesti oikein. Kirjeen otsikossa on käytettävä joko sanaa ”Sire” tai ilmausta ”Très puissant” [Suurivaltaisin] jne. Allekirjoittajiksi olisi saatava joku Lääkäriseuran puolesta; ja ehkä professori Schauman ja Cygnaeus haluaisivat osallistua u...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 295, 18.12.1861: Selitys

Päivämäärä: 
18.12.1861
Koska Finlands Allmänna Tidning on useissa numeroissaan esittänyt erilaisia tuomioita Litteraturbladetista ja sen julkaisijasta, suotaneen tilaa myös seuraavalle. Pyydän sitä nöyrimmin, koska Litteraturbladetissa selitys tavoittaa niin harvan lukijan. Pyydän myös anteeksi tämän selityksen laveutta. Todistaa ei voi yhtä vähillä sanoilla kuin ilman todisteita voi tuomita ja kirota. Mainitut tuomiot koskevat etupäässä Helsingfors Tidningarin ja Litteraturbladetin välistä kiistaa. Tämä kiista ei ole ollut todistelua erilaisten mielipiteiden puolesta ja niitä vastaan. Helsingfors Tidningar on to...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä: 
1.12.1861
Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...
Paikat: 

Elias Lönnrotille

Päivämäärä: 
11.3.1862
11.3.[1862]   Hyvä Veli.    En ole valitettavasti oikein kunnossa, vaan apealla mielellä, vailla ruokahalua ja haluton mihinkään. Toivon kuitenkin, että voin huomenna jälleen aloittaa luennoimisen. Toivoin voivani lähettää rahaa huomisessa postissa ja tarvitsisin sitä varten neljännesvuoden palkkaani. Olisitko ystävällinen ja nostaisit sen rahatoimistosta tänään. Jos valtakirjaa vaaditaan, se voidaan toki toimittaa jälkikäteen. Lähetän iltapäivällä lähetin noutamaan rahoja. Veljellisesti Snellman    
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
15.3.1862
M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862.   Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...
Paikat: