Lönnrot, Elias

Lönnrot, Elias

1802–1884. Kansanrunouden kerääjä ja julkaisija, kirjakielen kehittäjä. Filosofian kandidaatti 1827. Lääketieteen kandidaatti 1830, tohtori 1832. Keräsi kansanrunoja useilla retkillään 1820-luvun lopulta lähtien. Julkaisi Kalevalan ensi painoksen 1835 ja uusitun painoksen 1849, Kantelettaren 1840. Apulaispiirilääkäri Oulussa 1832, piirilääkäri Kajaanissa 1833–53. Suomenkielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1853–62. Toimitti perustamaansa Mehiläinen-lehteä 1836–40 ja Oulun Viikkosanomia 1852–53. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ensimmäinen sihteeri 1831 ja seuran esimies 1852–63.

Elias Lönnrotilta

Päivämäärä: 
5.5.1846
[toukokuussa 1846]   Parahin Veli!    Vaikka Kallavesi-lehti ei nykyisin –niinkuin pahimmoillaan[suomeksi] – liene monenkaan roposen arvoinen, me täkäläiset emme kuitenkaan ole jättäneet sitä täysin huomiotta, koska toivomme, että sen kahleet ennen pitkää murtuvat, ja niinpä pyydämme sinua merkitsemään luetteloosi seuraavalla liuskalla mainitut henkilöt, jotka ovat kukin hopearuplallaan valmiita avustamaan sen pikaista synnytystä. Et kai vain ole jo toteuttanut uhkaustasi ja lopettanut Saiman julkaisemista, koska siitä ei nähty täällä häivääkään viime postissa? Hovioikeuden auskultantti Grö...
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Elias Lönnrotilta

Päivämäärä: 
5.5.1846
[toukokuussa 1846]   Parahin Veli!  Kirjoitin viime viikolla sinulle muutaman rivin ja oletan kirjeen tulleen perille, vaikka en antanut sen kuljettamista tavallisen postin tehtäväksi. Sen jälkeen sain Europaeukselta oheen liittämäni kirjeen, jossa voi olla yhtä ja toista Saimaan sopivaa ja jonka nyt lähetän sinulle. Kirje voi aivan hyvin jäädä sinun haltuusi siihen saakka, kun tulen Kuopioon tänä vuonna tai joskus myöhemmin. – Jos haluat käyttää aikaasi muokataksesi mielesi mukaan seuraavia Kantelettaren runojen käännösyritelmiä, niitä voi joskus käyttää palstantäytteeksi. Terveisiä! Elias...
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 19, 16.5.1846

Päivämäärä: 
16.5.1846
Kuopio Yhäkin kylmien öiden pidentämän pitkän kevään jatkuessa on alkanut kuulua äänekkäitä valituksia sekä juuri nyt ajankohtaisten että tulevien aikojen tarpeita koskevien huolten takia. Kaikkialla on jo rehusta huutava puute. Tämä lisää ennestään suurta hätää, kun leivättä jääneet suuret joukot eivät saa kaipaamaansa apua myöskään karjantuotteista. Tämä pula kuitenkin väistyy ennen pitkää sieltä, missä se ei kehity niin pahaksi, että karja kuolee tai se on teurastettava. Uudet huolet ovat kuitenkin edessä. Rukiin oraiden on arvioitu tuhoutuneen täydellisesti monilla jo paljastuneilla pel...
Henkilöt: 
Paikat: 
Termit: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
22.6.1846
Helsingissä 22.6.1846   Kelpo Veljeni,    Huonekalusi lähtevät täältä Viipuriin (kauppaneuvos C. Roseniukselle) vasta keskiviikkona, mikä johtuu väärinkäsityksestä sen takia, että otit yhteyden Backmaniin. Hän nimittäin luuli, että asia oli minun hoidossani, ja minä luulin, että hän huolehtisi siitä Sinun toivomuksesi mukaisesti; niinpä huonekalut olisivat voineet jäädä pitkäksi aikaa lojumaan sinne missä olivat, ellemme sattumalta olisi puhuneet asiasta äskettäin uudelleen. Nyt minä taas huolehdin asiasta. – Olen unohtanut Melanderin kirjat, mutta koska Waseniukselle voidaan jättää tilauks...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 26, 4.7.1846

Päivämäärä: 
4.7.1846
Kuopio Kesästä näyttää tulevan yhtä epävakaa kuin mennyt talvikin. Juhannus oli niin kylmä, että Kuopion pitäjässä Haminanlahden ympärillä satoi jopa lunta, joka peitti maan. Sittemmin täällä oli parin päivän ajan lämmin kesäilma, joka 1. heinäkuuta toi mukanaan näillä main epätavallisen voimakkaan 8–9 tuntia kestäneen ukonilman ja runsaan sateen. Pienemmät sadekuurot ovat virkistäneet kasvillisuutta kesäkuun puolivälistä lähtien niin että maamiehet lienevät pian tyytyväisiä. Täkäläisessä lukiossa opiskeli viime lukuvuonna 36 oppilasta, yläalkeiskoulussa 98 ja ala-alkeiskoulussa 34 oppilast...
Paikat: 

Elias Lönnrotille

Päivämäärä: 
6.7.1846
Kuopio 6.7.1846   Parahin Veli!    Kiitoksia viime käynnistäsi täällä. Toivon, ettei sillä ole ollut enää pahempia vaikutuksia terveydentilaasi. Tilapäisistä vatsavaivoistasi saat kyllä syyttää uintiretkiäsi ja suihkussa käyntejäsi etkä mitään muuta. Sangen myöhään olen saanut ”Kadetin” lähetetyksi. Sillä ei kylläkään ole juuri mitään arvoa. Hyvä olemassa vain kokoelman täydennykseksi. Collan on saanut Castrénilta kirjeen, kuten Saimasta näet. Hän on hieman kiukuissaan siitä, että uutinen Bergstadin kotiinpaluuaikeista on julkaistu. Jumala suokoon, että ukko palaa onnellisesti sieltä kirotu...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Saima nro 30, 1.8.1846

Päivämäärä: 
1.8.1846
Kuopio Mätäkuun alun myötä kesä on täällä muuttanut muotoaan: kylmä ja sateinen sää, jota tähän asti jatkui harvoja keskeytyksiä lukuun ottamatta useita viikkoja, on vaihtunut trooppiseksi ilmastoksi. Kuumuus on kohonnut aina +30 asteeseen varjossa. Jo unikeonpäivänä painostava ilma kuitenkin purkautui kovaksi ukonilmaksi, jota seurasi kaatosade. Ukkonen ja saderyöpyt toistuivat 28. ja 29. heinäkuuta. Sen jälkeen on taas ollut selkeää ja lämmintä. Ihanampia aamuja, iltoja ja öitä, kuumempia päiviä kuin mitä me nyt elämme pohjoisen taivaamme alla ei – kohtuuden nimessä – juuri voine toivoa. ...
Paikat: 

Kallavesi nro 2, Saiman liite, 29.8.1846

Päivämäärä: 
29.8.1846
Kotimaista kirjallisuutta Eräs suomenkielisen kirjallisuuden kauneimpia puolia on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien jatkuva ponnistelu suomen kieliopin selvittämiseksi. Ensimmäisen tämänsuuntaisen yrityksen teki Eskil Petraeus teoksessaan Linguae Fennicae Institutio, Abo 1649. Noin puolen vuosisadan välein ilmestyivät Mathias Martinuksen Hodegus Finnicus, Holm. 1689, ja Barth. G. Vhaëlin Grammatica Finnica, Abo 1733. Lähes vuosisadan ajan kaksi viimeksi mainittua kirjaa olivat ainoa johdatus isänmaamme kieleen. Vuodesta 1733 vuoteen 1816 ei sen rakenteen selvittämiseksi tehty mitään. Jusle...
Paikat: 

Kallavesi nro 3, Saiman liite, 5.9.1846

Päivämäärä: 
5.9.1846
Kotimaista kirjallisuutta Nykyisissä olosuhteissa olisi naurettavaa odottaakaan varsinaista tieteellistä kirjallisuutta suomen kielellä. Suomenruotsalainenkin kirjallisuus, joka sentään nojautuu seitsemänsadan vuoden sivistykseen, on tässä suhteessa niin köyhää, että kaikkien tämän alan kirjojen luetteleminen viimeisten 25 vuoden ajalta veisi tuskin yhtä tällaista sivua. Suomenkielistä kirjallisuutta on sen sijaan samana aikana rikastutettu varsin monilla, osin koulukäyttöön tarkoitetuilla kirjoilla. Ne ovat käännöksiä, mutta jotkut varsin itsenäisesti muokattuja, ja mahtuupa joukkoon joita...
Paikat: