Geijer, Erik Gustaf

Paikat:

Asiat:

Carlson, Fredrik Ferdinand

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1856

E. G. Geijerin luennot ihmisen historiasta. Geijer piti 1841–1842 luentoja ihmisen historiasta. Nämä luennot olivat vapaita esitelmiä ilman käsikirjoitusta. Sittemmin eräs G:n kuulija, professori Ribbing, merkitsi muistiin luennot, ja ensimmäisen lukukauden muistiinpanot on myös Geijer itse tarkastanut ja korjannut. Julkaisuun on herra R. muistiinpanojensa lisäksi voinut saada vain joitain luonnoksia muutamiin luentoihin. Lukija vakuuttuu kuitenkin helposti, että mitään olennaista ei yhteydestä puutu. Myös muodosta tunnistaa Geijerin kaikkialta, sillä vapaa esitys on antanut sanoille ja i...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.11.1856

Sveriges Historia under konungarne af Pfalziska huset – af Fredrik Ferd. Carlson. Första delen. Carl X Gustaf. Stockholm 1855. [Ruotsin historia Pfalzin kuningashuoneen aikana. Ensimmäinen osa. Kaarle X Kustaa. Tukholma 1855.] Voi sanoa jokaisen, joka on lukenut Geijerin Ruotsin kansan historiaa, epäilemättä kokeneen tuskallisen tunteen teoksen keskeytyessä Kristiinan hallitukseen. Ruotsin historia Kustaa I:stä Kaarle XII:een on yhtä ainoaa yhtenäistä, suurenmoista murhenäytelmää, jonka neljännen näytöksen alussa ollaan Kristiinan ajassa; ja niin vavahduttava kuin viides näytös loppukohtauk...

Henkilöt:

Heeren, Arnold Hermann Ludwig

Ukert, Friedrich August

Fryxell, Anders

Malmström, Carl Gustaf

Crusenstolpe, Magnus Jakob

Aadolf Fredrik

Ulrika Eleonora nuor.

Fredrik I

Bremer, Fredrika

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1857: Yliopiston tiedekunta- ja ns. osakuntayhdistyksistä

Päivämäärä:

1.10.1857

Toivoaksemme aihe on lehden lukijoiden suurelle enemmistölle niin tärkeä, että sitä koskeva lyhyt esitys jo kysymyksen takia herättää kiinnostusta. Yliopisto on luonnostaan yhteiskunnan hallinnosta ja päivittäisistä yhteiskunnallisista pyrinnöistä erillään. Tieteellisenä laitoksena yliopisto vaatii tutkimus- ja julkaisuvapauden, jota ilman mitään tiedettä ei voi olla olemassa. Opetuslaitoksena se voi täyttää tehtävänsä vain käyttämällä välittömästi tätä vapautta. Sen suora toiminta opetuslaitoksena ei liioin ulotu laitoksen ulkopuolelle. Siksi yliopistolla on oikeutetusti, tietyissä rajoiss...

Henkilöt:

Wahlenberg, Göran

Tegnér, Esaias

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Berzelius, Jöns Jakob

Fryxell, Anders

Strinnholm, Anders Magnus

Schlyter, Carl Johan

Nordström, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1859

Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1859

Minnen från Tyskland och Italien af P. D. A. Atterbom. B. I. II. Örebro 1859. [Muistelmia Saksasta ja Italiasta, kirj. P. D. A. Atterbom. Osat I ja II. Örebro 1859.] Nämä muistelmat käsittävät kaksi ensimmäistä nidettä Atterbomin ”Kootuista teoksista vapaaseen tyyliin”. Tässä lehdessä on aiemmin kerrottu niistä, jotka ovat ilmestyneet runoilijan ”Koottuina runoina”, nimittäin ”Lycksalighetens Ö” ja ”Fogel Blå”. Kuten kaikilla todella merkittävillä kirjailijoilla myös Atterbomilla oli nuoruuskaudestaan päästyään tapana olla julkaisematta mitään, mikä ei ollut myös muodoltaan täydellistä. N...

Paikat:

Asiat:

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1860

Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860. Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...

Paikat:

Asiat:

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä:

10.1.1861

Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4 Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...

Henkilöt:

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Braun, Julius Franz Siegmund

Schlosser, Friedrich Christoph

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Palmer, Christian von

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Rousseau, Jean-Jacques

Bednař, Alois

Tissot, Simon André

Campe, Joachim Heinrich

Rafael (Raffaello Santi)

Thorvaldsen, Bertel

Gyldén, Nils Abraham

Benecke, Friedrich Eduard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1861: 61038 Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1861

Menskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 4:e delen. 1:a afdelningen [N. I., Ihmiskunnan kehityksen historia. 4. osa, 1. nide]. Tma 1860. Tämä osa ja nide käsittelee aikaa Länsi-Rooman valtakunnan tuhosta Kaarle Suureen. Nämä kolme vuosisataa ovat vaihe, joka ei kulttuurihistorian näkökulmasta näytä kovin mielenkiintoiselta. Uudet kansat tuhoavat Roomalle kuuluneiden maiden kaupunkien, kylien ja väestön myötä antiikin sivistyksen jäännökset, eikä niillä ole vielä itsellään omaa kulttuuria, jolla se olisi voitu korvata. Tunnetusti ne olivat jo enimmäkseen kääntyneet kristin...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Kaarle Suuri (Charlemagna)

Fryxell, Anders

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Börne, Ludwig (Löb Baruch)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1862: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.6.1862

Poësins historia af P. D. A. Atterbom. I–IV bandet [P. D. A. A., Runouden historia 1–4]. Örebro 1861. Tämän teoksen ilmestyminen lienee yllättänyt suuren osan ruotsalaisesta lukijakunnasta – ja ollut monille mitä mieluisin yllätys. Mitä vähemmän nimittäin nykyisin on aihetta iloon lupaavien uusien kykyjen ilmaantumisesta Ruotsin kirjallisuuteen, sitä ilahduttavampaa on edellisen loistavan kirjallisuuskauden perinnön kartuttaminen. Kaikkia niitä, jotka ovat arvostelijan tavoin kasvaneet kuunnellen tuon kauden nimien kaikua, kiinnostanee myös erityisesti nähdä, että sen edustajien mainetta ...

Paikat:

Asiat: