Viinanpoltto

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Valiokunnan toiminnasta

Päivämäärä:

1.12.1861

Kun nämä rivit näkevät päivänvalon, valiokunta on kokoontunut ja aloittanut työnsä. Olemme ensi hetkestä saakka sen koollekutsumisen jälkeen turvallisin mielin luottaneet siihen, että neljälläkymmenelläkahdeksalla miehellä, jotka maan neljä säätyä ja yliopisto ovat valinneet, on valiokunnan aseman ja tehtävän muotoutumisesta riippumatta isänmaallisuutta, tietoa ja viisautta kylliksi, jotta heidän toimensa eivät koskaan voisi tuottaa maalle turmiota eivätkä saattaisi sen perustuslaillisia oikeuksia vaaraan. Olemme kuitenkin myös melkeinpä ensi hetkestä saakka päätyneet siihen vakaaseen käsit...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä:

1.12.1861

Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...

Henkilöt:

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Porthan, Henrik Gabriel

Arwidsson, Adolf Ivar

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Paloviinaverotuksesta

Päivämäärä:

1.12.1861

Tuskin erehdymme arvioidessamme, että keis. senaatin toukokuun 4. päivän pöytäkirjassa 38. kohtana mainittu ehdotus viinanpolton vapauttamisesta ja ankarammasta verottamisesta kuuluu ensimmäisten valtiopäivien ja siis myös [tammikuun] valiokunnan pohdintojen tärkeimpiin kysymyksiin. Kysymyksen suuri tärkeys ei johdu pelkästään sen ratkaisun vaikutuksesta paloviinan saatavuuteen ja kulutukseen maassa, vaan myös siitä eräässä aiemmassa artikkelissa osoittamastamme ja muutenkin tiedetystä seikasta, etteivät valtion nykyiset varat anna mahdollisuuksia sellaisiin maan henkistä ja aineellista vau...

Henkilöt:

Zilliacus, Henrik Wilhelm Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1862: Uusivuosi 1862. Suomi

Päivämäärä:

1.2.1862

Kenenkään mielikuvitus ei vuoden 1861 alussa kyennyt hahmottamaan kuvaa siitä, mitä tuona vuonna Suomessa tapahtui. Uskottiin, että keis. senaatin ehdotus valtiopäiville annettavista esityksistä esiteltäisiin Hallitsijalle varsin pian vuoden alkupuolella – ja oli aivan luonnollista, että tämän ehdotuksen perusteella hyväksyttyjen esitysten toivottiin olevan vuonna 1862 valmiita säädyille annettaviksi. Vaikka aika-arvio oli väärä, vuosilukuun ei pitäisi tuijottaa liikaa. Suomen kansan asemassa oleva kansa unohtaa helposti, että sen toivomusten toteutuminen riippuu menneisyyden luomista olois...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1862: Rautatiet

Päivämäärä:

1.4.1862

Kaikenlaisia uusia rataehdotuksia näkyy nousevan esiin samaan aikaan, kun rautateiden rakennustyöt lopetetaan. Ensiksi mainittu seikka tuskin aiheuttaa vahinkoa, niin kauan kuin suunnitelmat pysyvät suunnitelmina; jälkimmäinen on todellinen tappio kansakunnalle. Ehdotus, jonka mukaan olisi luovuttava sisämaan vesistöjen yhdistämisestä kanavilla mereen ja rakennettava sen sijaan rannikon suuntaisia rautateitä, ei voi olla vakavaksi tarkoitettu. Sellainen hanke olisi kohtuuton maassa, jonka ainoana liikenneväylänä on meri ja jossa Saimaan kanava on yhä ainoa helpotusta tuonut yhteys tälle val...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, 9, 10, 11 ja 12, elokuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu ja joulukuu 1862: Muutamia mietteitä tammikuun valiokunnan toiminnasta

Päivämäärä:

1.8.1862

I Tuskinpa olemme ainoana hämmästyneet valiokunnan neuvonpitojen jälkeen vallinneesta niitä koskevasta hiljaisuudesta, jonka voidaan sanoa vallinneen jopa ennen sitäkin, koska tuskin kannattaa edes mainita sanomalehdissä niistä julkaistuja lyhyitä selostuksia, joihin ei sisältynyt minkäänlaista arviointia. Ovatko valiokunnan käsittelemät asiat merkityksettömiä isänmaalle? Kukaan ei ainakaan näytä uskaltavan sanoa ääneen noin nurinkurista mielipidettä. Onko sitten hyödytöntä keskustella niistä julkisemmin, jolloin ei varmaankaan voida sivuuttaa niistä valiokunnassa esitettyjä mielipiteitä? M...

Henkilöt:

Kothen, Casimir von

Warg, Anna Christina (Cajsa)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Avustustoimet

Päivämäärä:

1.9.1862

Kaikista toimista, joihin pitäisi ryhtyä sadon epäonnistuttua maan pohjoisosassa, ensimmäinen ja tärkein oli talven aikana tarvittavan leipäviljamäärän sekä ensi vuoden kevätkylvöihin tarvittavan siemenviljan hankkiminen ennen purjehduskauden päättymistä. Tämä välttämätön tehtävä on nyt suoritettu. Jo tilattu ja riittäväksi arvioitu viljamäärä on mitä todennäköisimmin perillä kaupunkien satamissa ennen lokakuun loppua. Apua ei ole vielä koskaan ollut näin runsaasti ja näin nopeasti saatavissa. Muistamme kaikki, miten vielä 1856 suurin osa tarvittavasta viljamäärästä oli vedätettävä talvikel...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, 4 ja 5, maalis-, huhti- ja toukokuu 1863: Rautatiekysymys

Päivämäärä:

1.3.1863

Kokemus on osoittanut, eikä vain rakkaassa isänmaassamme, jossa se on luonnollisista syistä aivan uusi, vaan kaikissa maissa ja kaikkina aikoina, ettei kukaan ole yleiseen hyvään tähtääviä suunnitelmiaan kehitellessään despoottisempi kuin ne, jotka ilmoittavat olevansa lähinnä vapaamielisin ryhmä. Historialla on laajoissa puitteissa liikkuessaan esitettävänään hirmuisia esimerkkejä tästä, kun moinen liberalismi on päässyt valtaan, ja omankin aikamme murheellinen historia voi kertoa siitä niin vanhasta kuin uudestakin maailmasta. Emme kuitenkaan nyt puhu tästä revolverin, Bowie-puukon ja syt...

Paikat:

Asiat:

Ehdotus valtiopäiväesitykseksi suostuntakysymyksessä, konsepti

Päivämäärä:

20.3.1863

[Mutta] kun sotavuosina 1854–5 tullitulot vähenivät yhteen kolmasosaan sotaa välittömästi edeltäneestä määrästään, oli pakko ottaa käyttöön valtionkassan sellaisia tarkoituksia varten tehdyt säästöt juoksevien valtionmenojen kattamiseksi. Tämän lisäksi oli sodasta johtuvat erityiset menot osittain katettava suorilla valtion määrärahoilla, jotka rasittivat budjettia vielä sodan päättymistä lähinnä seuranneina vuosina. Valtion tulot havaittiin kuitenkin riittämättömiksi sotakustannusten kattamiseen, mutta Hänen Keisarillinen Majesteettinsa ei silti halunnut perustuslaillista oikeuttaan käyttä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suomen kielen kysymys ja muutamia esityksiä erinäisistä asioista sekä säätyjen anomuksia valtiopäivillä 1863–1864, muistiinpanoja

Päivämäärä:

20.3.1863

Suomen kielen kysymys: On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa. He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi. Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö, jonka johtajia ovat Estlander, Rosenberg ja Palmén, onnistunut lykkäämään. Yleinen syy on halu olla tulematta vaivatuksi. Mutta sen lisäksi vaikuttaa vastakkainasettelu skandinaavisten sympatioiden ja suomalaisen kansallisuuden välillä. Vaara lain säätämisen varmuudesta ei nyt ole suurempi vaan pi...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Estlander, Jakob August

Paikat:

Asiat: