Viinanpoltto

Finlands Allmänna Tidning nro 71, 29.3.1864: Viinanpolttokysymys on säätyjen harkittavana

Päivämäärä:

29.3.1864

Viinanpolttokysymys on säätyjen harkittavana. Kun jo valiokunta jakaantui asiassa kahteen leiriin, joiden ehdotukset poikkeavat olennaisesti keisarillisesta esityksestä, niin voi tuskin odottaa eri säätyjen tai edes kolmen niistä pääsevän asiassa yksimieliseen päätökseen. Ei voida kieltää, että valiokunnan molempien ryhmittymien ehdotukset ovat selvässä ristiriidassa yleisesti toivotun ja hyväksytyn päätarkoituksen, kulutuksen pienentämisen kanssa. Tehdasmaista valmistusta vaativa ryhmittymä 1 tahtoo pakottaa tehtailijat valmistamaan ryhmän asettaman määrän, 2 ½ kannua [kannu 2,6 l] henkeä ...

Paikat:

Asiat:

Valtiopäivien päättymisen johdosta, konseptin osa

Päivämäärä:

1.4.1864

...voi nähdä kyseisessä toimenpiteessä poliittisia tarkoituksia. Myös kysymyksessä valtiontaloudesta ja verotuksesta nauttivat viimeisimmät valtiopäivät kokoontuessaan vapauksia ja oikeuksia, jollaisia säädyillä ei milloinkaan ole ollut sen jälkeen kun vuoden 1772 hallitusmuoto astui voimaan. Koskaan aikaisemmin ei ole annettu edes todellista selontekoa valtiontalouden tilasta säätyjen valiokunnille, joilla nyt oli tilaisuus tutustua siihen pienimpiä yksityiskohtia myöten kuluneiden viidenkymmenen vuoden ajalta. Säädyt eivät koskaan aikaisemmin saaneet hallitukselta mitään sitä koskevaa tie...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Lyhyt esitys kruununperilliselle Suomen valtiovarainhallinnosta 16.4.1864, konsepti

Päivämäärä:

16.4.1864

Kruununperilliselle Varsinaisia valtionrahastoja on kaksi: Yleinen valtionrahasto ja sotilasrahasto Nämä kaksi rahastoa olivat vuodesta 1840 yhdistyneinä saman hallinnon alaisina vuoteen 1854, jolloin ne jälleen erotettiin toisistaan eri hallintojen alaisiksi ja sotilasrahasto asetettiin senaatin sota-asian toimituskunnan alaiseksi. Näiden rahastojen lisäksi on valtiolla Suomen Pankin hallinnassa seuraavat rahastot erityisiä tarkoituksia varten: Vaivais- ja työhuonerahasto, johon kertynyt pääoma oli tämän vuoden tammikuun lopussa 2 464 364 markkaa. Sotilashuonerahasto, jossa oli samana ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Carl Gustaf Wredeltä

Päivämäärä:

2.5.1864

Nikolainkaupungissa 2.5.1864 Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori ja Ritari! Koska keisarillinen senaatti on kieltäytynyt myöntämästä pyytämääni jauhoerää jaettavaksi läänin väestön hätää kärsivälle osalle, minulla on aihetta olettaa senaatin pitävän Vaasan läänissä vallitsevaa taloudellista tilannetta tyydyttävämpänä kuin se todellisuudessa on, ja otan tästä syystä vapauden kiinnittää Herra Senaattorin huomiota läänin väestön keskuudessa vallitsevaan tilanteeseen. Vaikka viime vuoden viljasato oli joillakin paikkakunnilla keskinkertainen, se ei kuitenkaan riittänyt täyttämään väestö...

Henkilöt:

Wrede af Elimä, Carl Gustaf Fabian

Paikat:

Nikolainkaupunki [Vaasa]

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

3.9.1864

Helsingissä 3.9.1864 Jalosukuinen Herra Kreivi. Otan vapauden lähettää Herra Kreivin suopeamielisesti harkittavaksi oheisen nöyrän ehdotuksen. Kyseessä on niin tärkeä asia, että olen pitänyt velvollisuutenani korjata laiminlyöntini asian hoitamisessa virallista tietä. Mikäli Herra Kreivi suopeamielisesti hyväksyisi ehdotuksen, sen esittämistä Hänen Majesteetilleen voitaisiin toki perustella Euroopassa päivittäin yhä vaikeutuvalla rahatilanteella ja sillä varmalla ennakkotiedolla, ettei senaattikaan puolla valtionlainaa – jolloin on välttämätöntä ajatella sellaisia ratkaisuja, joiden av...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Viinan poltto ja myynti maaseudulla, lausunto senaatin täysistunnossa 31.10.1864

Päivämäärä:

31.10.1864

Keisarillisen senaatin asiassa näin tekemää päätöstä vastaan jätti senaattori Snellman pöytäkirjaan seuraavan kirjallisesti laaditun varauksen: – Koska säädyt eivät ole viinanpolttoverosta osoittaneet varoja niihin tarkoituksiin, joihin Hänen Majesteettinsa armollisessa esityksessään on niitä pyytänyt, vaan ovat järjestäneet näiden varojen käytön toisin, saanen alamaisimmin puoltaa, että Hänen Majesteettinsa armollisimmin antaisi tämän säätyjen esityksen jäädä silleen, koska perustuslailliseen veronmyöntämisoikeuteen kuuluu myös oikeus päättää varojen käytöstä. Olisi toki ollut toivottavaa,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

9.11.1864

Helsingissä 9.11.1864 Jalosukuinen Herra Kreivi. Esitän kunnioittavan kiitokseni syyskuun 15. päivän kirjeestä, jolla Jalosukuinen Herra Kreivi hyväntahtoisesti kunnioitti minua. Olen täysin samaa mieltä kuin Herra Kreivi ilmoitti olevansa suomen kielen virallista käyttöä koskevien toimien arkaluonteisuudesta. Pyydän kuitenkin Herra Kreiviä suomaan anteeksi, että pidän edelleenkin niiden osalta arkaluonteisimpana asiana sitä, voidaanko Hänen Majesteettinsa antama armollinen käsky ja hänen lupauksensa tehdä tyhjiksi. Järkevästi ei voida epäillä kahdenkymmenen vuoden riittämistä uudistuk...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Nordenstam, Johan Mauritz

Asiat:

Termit:

Kirjeenvaihto:

Muistio Suomen rahauudistuksesta Venäjän finanssikomitealle, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

Muistio Hänen Ylhäisyydelleen Valtiovarainministerille koostuu seuraavista osista: I Suoritettuja toimenpiteitä II Tämänhetkinen tilanne III Pankin hopeanvaihtoa varten tarvittavat varat ja suunnitelma niiden hankkimiseksi IV Venäjän setelirahan tuleva asema Suomessa Esitys Venäjän sotilasmenoista kuuluu osaan 4. (Ks. arkki 4 s. 4 huom.) Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on asiasta tehdyn alamaisen esityksen johdosta armollisimmin antanut määräykset seuraavista Suomen rahalaitosta koskevista muutoksista: Armollinen manifesti 23. maaliskuuta/4. huhtikuuta 1863 – että suuriruhtinaskunnalla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Artikkeli Suomen rahalaitoksesta Russkij Invalid -lehdelle, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1864

– – Te pyydätte myös kaikenlaisten huhujen takia tietoa rahan arvon parantamisesta ja Venäjän setelirahan luotosta tässä maassa. Meidän rahalaitostamme koskeva tarina on pitkä. Haluan kuitenkin yrittää antaa siitä teille niin lyhyen esityksen kuin suinkin mahdollista. Vuodesta 1809 lähtien, jolloin Suomi yhdistyi Venäjän kanssa, oli maassa kierrossa kahdenlaista setelirahaa, Venäjän bankoassignaatteja ja Ruotsin seteleitä, joilla molemmilla oli jatkuvasti kasvava agio hopeaan. Mutta jo 1830 tapahtui Ruotsissa realisaatio, jonka seurauksena 4 riikintaalarista seteleinä sai Ruotsin Pankissa y...

Asiat:

Muistokirjoitus Fabian Langenskiöldistä, käsikirjoitus

Carl Fabian Teodor Langenskiöld, Ruotsin kuninkaallisen armeijan majurin, sittemmin maaherra Anders Gustaf Langenskiöldin ja Hedvig Gustafva Gripenbergin nuorin poika, oli syntynyt 17. marraskuuta 1810, tuli ylioppilaaksi Turun yliopistossa 1825 ja promovoitiin filosofian maisteriksi Helsingissä 21. kesäkuuta 1832. Hänestä tuli vuonna 1838 Haminan kadettikoulun matematiikanopettaja; hänet määrättiin 1842 Keisarillisen Suomen Senaatin kielenkääntäjäksi ja siirrettiin 1846 vastaavaan virkaan valtiosihteerinvirastoon Pietariin ja nimitettiin siellä toiseksi kansliasihteeriksi 1848 sekä ensimmä...

Henkilöt:

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Hedvig Gustava (o. s. Gripenberg)

Langenskiöld, Anders Gustaf

Langenskiöld, Bror Carl Johan

Langenskiöld, Gustaf Adolf

Langenskiöld, Maria Magdalena (o. s. af Björksten)

Haartman, Lars Gabriel von

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nesselrode, Karl Robert von

Asiat:

Sanomalehtimies