Viinanpoltto | J. V. Snellmanin kootut teokset

Morgonbladet nro 119, 25.5.1872: Onnettomuutta tuottava ehdotus

Päivämäärä:

25.5.1872

Talousvaliokunta on mietinnössä armolliseen ehdotukseen koskien mm. paloviinan valmistusta rikastuttanut asiasta tulevaa asetusta onnettomuutta tuottavalla ehdotuksella, josta on toivottava, että säädyt sen hylkäävät. Valiokunta ehdottaa §:ään 47 vähittäismyynnin ja anniskelun verottamisesta sekä §:ään 50, että vero jaetaan viinanpolttorahaston ja asianomaisen kunnan kesken. Jos maaseutu, kuten valiokuntakin todistaa, viinan tehdaspolton kaudella on voitu säästää viinantulvan turmiolta, niin jokaisen, jolla asiasta on mitään käsitystä, täytyy varmaan huomata, että syynä siihen on ollut se, ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Viinanpoltto

Talousvaliokunnan mietintö paloviinan valmistuksesta, myynnistä, varastoinnista ja kuljetuksesta, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä:

25.5.1872

Herra Snellman: Mitä herra Ehrnrooth sanoi 20 pennin korotuksen merkityksestä, siihen pyydän saada yhtyä. 10 pennin korotus kannulta [kannu = 2 tuoppia = 2,6 litraa] merkitsisi salapolttajan palkitsemista 4 markalla tynnyriltä viljaa; 20 pennin korotus tarkoittaisi salakuljettajalle kahden tai kolmen tuhannen kannun venelastin tapauksessa palkkiota neljästäsadasta kuuteensataan markkaan. Veron korottamista 20 pennillä pidän siis suuresti vahingollisena. Mutta luotan siihen, että hallitus ottaa tämän huomioon, ja katson olevan järkevämpää määrätä, että korotuksen ajankohta jätetään järkeväst...

Henkilöt:

Ehrnrooth, Gustaf Robert

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Vuoden 1878 ja seuraavien vuosien suostuntaveron maksaminen, lausunto valtiopäivillä 2.3.1877

Päivämäärä:

2.3.1877

Pyydän nöyrimmin saada viedä ritariston ja aatelin aikaa lyhyellä lausumalla vuoden 1878 ja sitä seuraavien vuosien suostunnan maksamista koskevan Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta. Lausuma koskee sitä esityksen osaa, joka käsittelee varsinaista suostuntaa ja sen ehdotettuja maksuja. Ritaristolle ja aatelille lienee täysin tunnettua, miten suuri määrä aloitteita näillä valtiopäivillä on jätetty toisaalta suomalaisten koulujen perustamisesta ja toisaalta suomen kielen käytön edistämisestä tuomioistuimissa ja hallinnossa. On varmasti liian vähän sanottu, jos sanotaan, että nä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 75, 3.4.1877: Ehdotus ”Yleisen asevelvollisuuden käyttöön otosta” suhteessa valtiopäiväjärjestyksen pykälään 53

Päivämäärä:

3.4.1877

Valtiopäiväjärjestyksen § 53:n momentti, jota tässä tarkoitetaan, kuuluu seuraavasti: ”Kun ehdotus perustuslain tai valtion tilaa koskevan tehtävän muutokseksi lähetetään valiokuntaan, asiaa ei pidä käsitellä missään säädyssä”; Nyt on haluttu katsoa, että tämän pykälän nojalla ”asevelvollisuuden käyttöön ottoa” koskevan esityksen lausuntoa ei pitäisi käsitellä säädyissä. On vaikea käsittää, mihin sellainen käsitys perustuu, kun on kyse ehdotuksesta, jonka otsikko ei puhu mistään perustuslain pykälästä ja jossa ei liioin sanallakaan ehdoteta mitään sellaista muutosta. Sillä siinä on kaikki m...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 269, 17.11.1877: Määräraha vankilarakennuksiin

Päivämäärä:

17.11.1877

Esityksen ja säätyjen vuonna 1863 valtiopäivillä tekemän päätöksen mukaan vankiloita varten tarkoitettujen määrärahojen pitäisi mennä viinanpolttoverosta. Mutta vielä vuonna 1870 viinanpolttoveron tuotto ei noussut yli sen velan, johon rahasto edellisinä vuosina oli pysähtynyt. Ja vaikka vuonna 1871 vero kasvoi merkittävästi, valtiopäivät päätti 1872 rakentaa Hämeenlinna–Turku–Tampere -rautatien mahdollisesti valtion laskuun, mutta ei ollut lainkaan varmaa, että vuosituotto riittäisi kattamaan siihen tarvitun 20 miljoonan lainan vuosittaiset kulut. Sellaisessa tilanteessa vuoden 1872 valtio...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 64, 95, 134, 135 ja 217, 18.3., 26.4., 13. ja 14.6., 19.9. 1879 sekä nro 76, 3.4.1880: Asevelvollisuusasia

Päivämäärä:

18.3.1879

I Asevelvollisuuslaki on tosiasia, josta keskustelu on nyt turhaa. Ne pahantuulen ilmaukset, joita on voitu kuulla sieltä ja täältä, ovat sekä vaarattomia että huonosti asetettuja. Tuskin kukaan on epäillyt sitä, että asevelvollisuudesta tulisi rasite. Mutta hallitus ja säädyt ovat pitäneet sitä välttämättömänä ja katsoneet että maa voi sen kestää. Mutta tästä rasitteesta tulee mahdollisimman kevyt. Euroopan suurissa valtioissa sotaväki vie rauhantilassa 1 % väestöstä. Monissa pienissä maissa miesmäärä tuskin poikkeaa tästä suhteesta. Suomessa se on noin ¼ %. Liikekannalla sotaväki kasvaa k...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: