Helsinki

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Itsepäinen kuin synti

Päivämäärä:

1.8.1859

Hfors Tidningarin herra R. F. [O. R. Frenckell], joka välttämättä ja mihin hintaan tahansa haluaa olla oppimestarimme, ei salli minkään protestin estää häntä sitä olemasta. Herra R. F. katsoo sanoneensa ennen kuulumattomia asioita pitkällä selityksellään siitä, miten kauppias ansaitsee sekä viennillä että tuonnilla. Tämän tiedon tuottamaa tyydytystä emme ole halunneet hra R. F:ltä riistää. Mutta kun hän erityisesti Litteraturbladetin puoleen kääntyen selittää opettaneensa täten meille, että jokainen maa tuo enemmän omaisuutta kuin vie, olemme katsoneet aiheelliseksi ilmaista, ettemme voi ol...

Henkilöt:

Frenckell, Otto Reinhold

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1859

Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859. Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Vielä vähän monikielisestä kansallisuudesta

Päivämäärä:

1.9.1859

Hra maisteri Schaumanin uusimpiin väitteisiin meillä on tämän asian suhteen aika vähän lisättävää. Hra S. märehtii Papperslyktanin numerossa 41 vanhoja, hänen sekavasta esityksestään poimittuja väitteitä, jotka hän nyt haluaa saada kootuksi yhteen, kykenemättä näkemään niiden sotkuja: Kansallinen tapa ajatella ja tuntea, joka omaksutaan perityn tavan kautta, merkitsee samaa kuin synnynnäiset yhteiset ajatukset, tunteet, intressit ja mieltymykset. Ts. ajatukset ja tunteet tulevat tavasta; ne ovat myös synnynnäiset; mutta tapa on niin varhaista perua, että se edeltää sitäkin, mikä ihmisessä o...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuusaate

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Spinoza, Baruch de

Cartesius

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1859

Muistelmia matkoilta Wenäjältä vuosina 1854–1858. Kirjoittanut Aug. Ahlqvist. Helsingissä 1859. On tunnettua, että hra Ahlqvist on teoksen otsikon ilmoittamien vuosien kuluessa käynyt tapaamassa suomalaisia kansanheimoja Venäjällä tutustuakseen lähinnä niiden kieleen mutta myös syntyperään, tapoihin jne. Kyseisistä vuosiluvuista poikkeaa kuitenkin vuosi 1854, kun hra A. teki matkoja Viipurin lääniin runoja kokoamaan, joten sen vuoden matkamuistot koskevat omaa maata. Kielitutkimuksissaan hra A. on Castrénin seuraaja ja on ulottanut tutkimuksensa useisiin suomalaisiin kansoihin, joita Cast...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Castrén, Mathias Alexander

Sbojev, Vasili

Akiander, Matthias

Renvall, Volmar Teodor

Polén, Fredrik (Rietrikki)

Lillja, Johan Wilhelm

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Maamme rahatilanteesta

Päivämäärä:

1.10.1859

Olemme edellä ilmoittaneet, että aiomme lausua sanamme asiasta pääasiassa sen johdosta, mitä hra Henrik Borgström on asiaa koskevassa brosyyrissään tuonut julki. Tähän antaa meille aiheen vakaumus, jonka mukaan olisi yleisen edun kannalta turmiollista, mikäli tuossa brosyyrissä ilmaistut mielipiteet, jotka koskevat valtion puuttumista rahakriisiin, todella onnistuisivat tulemaan vallitseviksi. Rahakriisin syystä ei voi syntyä mitään kiistaa. Rahat ovat menneet ulkomaille. Tämä on tapahtunut osittain hopean viennin muodossa. Mutta paljon merkittävämpi osa on mennyt samaa tietä venäläisten pa...

Henkilöt:

Chevalier, Michel

Napoleon III

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1859

Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta. Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.] Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvollisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Grubbe, Samuel

Rousseau, Jean-Jacques

Rein, Gabriel

Lenngren, Anna Maria

Knös, Thekla Levinia Andrietta

Franzén, Frans Mikael

Choraeus, Michael

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Papperslyktanin henkilöpolemiikki

Päivämäärä:

1.10.1859

On helppo ymmärtää, kuinka tyytyväisenä jatkamme kirjeenvaihtoa. Mutta emme saa antaa epätosien kirjoittajanluonnettamme koskevien syytösten mennä ohitsemme huomaamatta. Jokainen Litteraturbladetin lukija tietää, ettemme ole esittäneet mitään hra maisteri Schaumanin kunnioitettavasta henkilöstä. Sitä vastoin sekä Papperslyktanin että Litteraturbladetin lukijat tietävät, että hra S. on siirtynyt kansallisuutta koskevassa kirjeenvaihdossa arvioimaan tapaamme käydä kiistakirjoittelua yleensä. Se on tapahtunut seuraavanlaisin hokemin: ”samanlaisella määrällä vilpittömyyttä, jota on aina tottunu...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Duncker, Joachim Zachris

Paikat:

Asiat:

C. G. Estlanderin opinnäyte dosentuuria varten, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 5.10.1859

Päivämäärä:

5.10.1859

Lisensiaatti C. G. Estlanderin opinnäytteeksi dosentuurin saamista varten julkaisema tutkimus ”Folksägnerna om Robin Hood” [Kansantarut R. H:sta] ilmaisee jo nimellään, ettei se ole kyseessä olevaa kirjallisuutta koskeva tiukasti tieteellinen tutkimus, vaan vapaamuotoinen kuvaus näiden [kansan]runojen sisällöstä ja merkityksestä. Kirjoittaja on taitavasti jäsentänyt tämän kuvauksen siten, että kerrottuaan lyhyesti Robin Hoodia koskevan perimätiedon jatkumisesta kansanrunoissa, kansantavoissa ja kirjallisuudessa hän ensiksi esittää, millaisia käsityksiä eri tutkijat ovat esittäneet Robin Hoo...

Henkilöt:

Estlander, Carl Gustaf

Thierry, Jacques Nicolas Augustin

Etienne, Louis

Scott, Walter

Edvard I

Rikhard I Leijonamieli

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kirjallisuus

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

11.10.1859

Helsingissä 11.10.1859 Jalosukuinen Herra Kreivi! Jalosukuinen herra kreivi suvainnee suopeimmin, että otan vapauden täten esittää nöyrimmät kiitokseni herra kreivin hyväntahtoisesta puoltolauseesta, joka edelsi minulle suotua Armollista suosionosoitusta. Pyydän samalla, ettei jalosukuinen herra kreivi pahastu siitä, että käytän tätä tilaisuutta antaakseni nöyrästi tietoja, jotka koskevat odotettua rikosoikeuden professuurin täyttämistä, siinä toivossa, että näistä tiedoista voisi olla hyötyä. Täällä aletaan puhua, ettei nimitystä tapahtuisikaan. Syyksi mainitaan huhuja hakijoiden men...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Ehrström, Karl Gustaf

Lagus, Knut Ferdinand

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfelt