Helsinki

Litteraturblad n:o 3, maaliskuu 1859: Pietarsaaren tyttökoulu

Päivämäärä:

1.3.1859

Sattumalta vasta nyt on toimituksen tietoon tullut L. L. Laurénin ”Selvitys Pietarsaaren tyttökoulun ohjelmasta, menetelmistä ja toiminnasta”, vaikka se on ilmestynyt jo 1857. On siis voinut tapahtua, että monella tämän lehden lukijalla on jo kauan tätä ennen ollut ilo tutustua tähän erinomaiseen kirjoitukseen, varsinkin kun se nimiölehden kertoman mukaan on jaettu Wasabladetin mukana. Mutta he varmaan suovat meille anteeksi, että tässä palautamme kirjasen heidän mieleensä; ja ne monet, jotka meidän laillamme saavat siitä uuden tuttavuuden, pitävät toivoaksemme niitä palstoja hyvin täytetty...

Henkilöt:

Laurén, Ludvig Leonard

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Maan ala-alkeiskouluista

Päivämäärä:

1.3.1859

Olemme joskus aikaisemmin kiinnittäneet huomiota siihen, että ala-alkeiskoulut ovat muuttuneet oppikouluiksi, mikä on mielestämme väärin, sen sijaan että ne kuten ennen olisivat tarkoitetut porvarikouluiksi. Berlinin oppikirjan suomennos on saanut ajatuksemme palaamaan tähän asiaintilaan. Aikaisemmin oli maamme joka kaupungissa ns. pedagogio. Näissä kouluissa oli tavallisesti vain yksi opettaja ja yksi luokka, mutta ne olivat varmasti paljon hyödyllisempiä kuin nykyiset ala-alkeiskoulut, joissa on kolme opettajaa ja kolme luokkaa. Sanoimme jokaisessa kaupungissa, koska asia oli niin, että m...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturbladet nro 3, maaliskuu 1859: Eläinsuojeluyhdistykset

Päivämäärä:

1.3.1859

Viittaamme tätä aihetta käsittelevään artikkeliin lehden tammikuun numerossa vuonna 1857, sivu 20. Tarkoituksemme on muutamalla lisätiedolla kiinnittää huomiota siihen ja alamme siksi julkaista tässä lyhyitä käännöskirjoituksia, jotka aikanaan ovat olleet luettavana Augsburger Allgemeine Zeitungissa. Pidämme varmana, että jokainen ajatteleva ihminen mielihyvin myöntää: 1. Että hellä ja säälivä luonteenlaatu voi joskus koitua ansaksi inhimilliselle heikkoudelle; mutta että sen puute on varma lähde sortoon, rikokseen ja kurjuuteen. 2. Että jos sellaista luonteenlaatua ei juurruteta lapseen, s...

Henkilöt:

Perner, Ignatz

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Vastaus Papperslyktanille

Päivämäärä:

1.3.1859

On yhtä mahdotonta kuin hedelmätöntä ryhtyä kiistakirjoitteluun muutaman palstan verran vastustajan kanssa, joka kyseenalaistaa kaiken inhimillisen tiedon – toisin sanoen vaatii kaiken tietämisen tarkistamista perimmäistä pohjaa myöten. Niinpä minulla ei tosiaan ole aikaa eikä tilaisuutta varta vasten Papperslyktanille esittää, mikä on kansakunta. Haluan vain huomauttaa, että sen toimitus on tehnyt väärän sitaatin ”Valtio-opista”. Niin yksinkertaisesti siellä ei puhuta nationaliteetista. Sanan alkuperä ilmaisee jotain syntymisen ja luonnon antamaa. Samoin on kansallisuuden laita. Ihminen sy...

Henkilöt:

Haller, Carl Ludwig von

Bodmer, Johann Jakob

Breitinger, Johann Jakob

Gessner, Salomon

Sulzer, Johann Georg

Zimmermann, Johann Georg von

Lavater, Johann Kaspar

Paikat:

Asiat:

Otto Furuhjelmille

Päivämäärä:

18.3.1859

Helsingissä 18.3.1859 Jalosukuinen Herra Eversti! Pyydän herra everstiä suomaan suopeamielisesti anteeksi, että lähetän vasta näin myöhään tietoja hyväntahtoisesti – Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle toimitettaviksi – lähetetyistä 50 hopearuplasta. Koska en seuraa kuulematta voinut lähettää tyydyttävää vastausta, minun oli odotettava lukukauden alkua, sillä loman aikana kokouksia ei pidetä ja myös puheenjohtaja prof. Lönnrot oli matkoilla. Keskusteltuani hänen kanssaan päätettiin odottaa, miten kirjoituskilpailu aiheesta ”Katovuodet ja keinot nälänhädän torjumiseksi” ratkeaisi. Me mo...

Henkilöt:

Furuhjelm, Johan Otto Wladimir

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Kansallisuus; kansan lait, laitokset ja yhteiset kohtalot

Päivämäärä:

1.4.1859

Vähän yli kymmenen vuotta takaperin voitiin sanomalehdistä lukea hyvinkin monia kirjoituksia, joissa maalailtiin pelkoa siitä, että suomesta joskus tulee sivistyksen kieli tähän maahan. Mutta niin pitkälle kuin muistamme, yksikään julkinen ääni ei koskaan mennyt niin pitkälle, että olisi leimannut suomenkielisen kansallisuuden Suomen asukkaiden tulevaisuudelle yhdentekeväksi asiaksi. Siihen aikaan kaikki Euroopan sivistyneet antoivat ”kansallisuuksille” kannatuksen, joka koitui myös suomenkielisen kansallisuuden hyväksi. Toiset intressit ovat sittemmin vallanneet oman aikamme ajatukset ja p...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Alla esitetystä hypoteekkipankkeja koskevasta ehdotuksesta

Päivämäärä:

1.4.1859

Ei varmaankaan ole tarpeen, että toimitus esittää varauksensa koskien kunnioitetun kirjoittajan lausumaa mielipidettä, jonka mukaan tuontia pitäisi hillitä hallituksen toimenpitein. Mutta jos sellainen mielipide on yksipuolinen, niin yhtään vähemmän liioittelua ei ole siinä muodossa, jossa Smithin tai teollisuusjärjestelmän kauan tunnustetut kauppaa koskevat lait on hiljattain esitetty useissa maan sanomalehdissä. R. F:n [O. R. Frenckell] tiedonannot Helsingfors Tidningar -lehdessä näyttävät lähtevän liikkeelle edellytyksestä, jonka mukaan se, mitä koko maailma on tiennyt puolen vuosisadan ...

Henkilöt:

Frenckell, Otto Reinhold

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Pankkilaitos

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Suomalaisista oppikouluista

Päivämäärä:

1.4.1859

Jyväskylässä on ns. ”suomalainen” yläalkeiskoulu, ja kerrotaan, että toista ollaan perustamassa Tampereelle. Ensiksi mainitulle on säädetty, että kahdella alimmalla luokalla on opetuksen tapahduttava oppilaiden äidinkielellä, olipa se sitten ruotsi tai suomi. Kolmannella ja neljännellä luokalla sitä vastoin käytetään suomea vain harkinnan mukaan jossakin oppiaineessa. Jokainen on epäilemättä ottanut iloiten vastaan tämän todisteen siitä, että hallitus tunnustaa ajan vaatimukset. Kysymys siitä, kuinka tällainen koulu olisi järjestettävä, ei kuitenkaan ole kaikkein helpoimmin vastattavia. Usk...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Mehiläinen ja Papperslyktan asiasta ”Yksi kansakunta, yksi kieli”

Päivämäärä:

1.4.1859

Litteraturbladin viime vuosikerroista lukija löytää harvoin mainintaa mistään maan sanomalehdistä tai muista aikakausjulkaisuista. Vain muutamaa lukijan kirjettä, jossa on tätä lehteä vastaan suunnattuja väitteitä tai sen toimitusta vastaan heitettyjä halveksivia syytöksiä emme ole katsoneet voivamme sivuuttaa. Papperslyktanin suhteen tekemämme poikkeuksen syynä on niiden käsitysten tärkeys, joiden oikeellisuutta mainittu sanomalehti on epäillyt julistaessaan saksalaisten filosofien mielettömäksi päähänpistoksi, että kielen yhtenäisyys kuuluu välttämättä yhtenäiseen kansallisuuteen. Juuri s...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Litteraturbladet nro 4, huhtikuu 1859: ”Duncker ja hänen ympäristönsä” -kirjan ns. kriitikot

Päivämäärä:

1.4.1859

Maassamme ei ole tavatonta nähdä jokaisen raukan, joka juuri ja juuri kykenee rustaamaan muutaman sanomalehtirivin, kohtelevan rikollisena erinomaisen nerokasta ja harvinaisen taitavaa miestä joka, on elämänsä ajan uutterasti työtä tehden ja jalon ja ylevän henkensä ansiosta saanut nuo lahjansa kantamaan hedelmää, rikollisena, joka ei muuta ansaitse kuin tulla pyyhityksi pois kirjoittajien joukosta. Hän saa kiittää onneaan, jos sellaisessa hyökkäyksessä vielä säilyttää hivenen kunniaansa ja mainettaan. Annettakoon anteeksi, jos loukattu hienotunteisuus, kuten se joka esimerkiksi pani pahaks...

Henkilöt:

Duncker, Joachim Zachris

Edman, Alfred

Runeberg, Johan Ludvig

Paulucci, Filippo

Qvanten, Emil von

Malmström, Carl Gustaf

Malmström, Bernhard Elis