Helsinki

Määrärahan myöntäminen vuoro-opetuskoulun II opettajan palkkaukseen, muistio Helsingin maistraatille

Päivämäärä:

28.12.1858

Muistio! Todettuaan, että poikakoulun opettajavoimien lisääminen on ehdottoman välttämätöntä, kaupungin vuoro-opetuskoulujen johtokunta on päättänyt ottaa kouluun toisen opettajan, joka saa vuosipalkakseen toistaiseksi 200 hopearuplaa sekä ilmaisen asunnon koulun tiloissa ilmaisine polttopuineen. Vaikka kunnianarvoisan maistraatin hyväksymä ohjesääntö ei sisällä nimenomaista määräystä opettajien lukumäärästä, lähtökohtana näyttää kuitenkin olleen ajatus, että koulussa tarvittaisiin vain yksi opettaja. Johtokunta on tästä syystä sekä sen takia, että koulun varoista puuttuva rahamäärä makse...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Opettaja

Kansanopetus

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: 1859

Päivämäärä:

2.1.1859

Ei kannata puhua siitä, mitä vuodesta tuhatkahdeksansataa viisikymmentäyhdeksän voi tulla Suomelle; sillä vaikka on maailman helpointa puhua sellaisesta, mistä itse tai kukaan muu ei tiedä, ei sellainen puhe kanna hedelmää. Kulunut vuosi ei liioin ole erityisen merkittävä Suomen aikakirjoissa. Mutta se, mitä siitä on puhuttavissa, on ainakin peruuttamattomammin ratkaistu, ja siksi puheella siitä on luja pohja. Aikakauslehteä voisi aiheellisesti epäillä teeskentelystä, ellei se käyttäisi ensimmäisiä rivejään puhuakseen itsestään. Siksi haluamme ensinnä huomauttaa, että menneenä vuonna 1858 p...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: Läänien järjestelystä

Päivämäärä:

2.1.1859

Voi olla hieman sopimatonta käyttää yllä olevaa otsikkoa, koska tulemme sanomaan niin vähän kyseisestä asiasta. Mutta läänien uudesta järjestelystä on tullut paitsi yleinen puheenaihe myös pohdiskelujen kohde lehdissä. Ja kun uskomme tietävämme, että läänien järjestely sellaisena, kuin se on tullut kysymykseen, on niin sanoaksemme laajemman järjestelysysteemin sivuseikka, niin katsomme, että tästä asiaintilasta tietämätön lukija voi pitää tervetulleena tätä koskevaa valaistusta. Tunnettua on, että jo useiden vuosien ajan ovat maan nykyisen hallinnollisen, oikeudellisen ja kirkollisen jaon h...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro1, tammikuu 1859: Vielä rahakriisistä

Päivämäärä:

2.1.1859

Muuan Helsingfors Tidningar -lehden yleisönosaston kirjoittaja on tehnyt pari huomautusta joulukuun 1858 vihkossa otsikolla ”Suomen rahakriisi” esittämiämme mielipiteitä vastaan. Kunnioitettu huomautusten tekijä pitää itse otsikkoa sopimattomana. Hän ei halua kuulla puhuttavan rahakriisistä vaan rahan puutteesta. Emme halua kiistää hänen sanojaan. Mutta jos rahan puute on väliaikaista ja ohi menevää, niin emme voi pitää vääränä, että sitä sanotaan rahakriisiksi. Jos huomautusten tekijä olisi väittänyt ja todistanut, että maassa on vanhastaan puute rahasta, ja että se oli vallinnut ennen yle...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: [Muuan hra von Berg, Saksin kuninkaallinen ylimetsäneuvos]

Päivämäärä:

2.1.1859

Muuan hra von Berg, Saksin kuninkaallinen ylimetsäneuvos ym. on Finl. Allm. Tidningissä suvainnut ryhtyä allekirjoittanutta vastaan vuodatukseen, jota en halua sen oikealla nimellä kutsua. En silti halua lukea hänen viakseen niitä epätotuuksia, jotka hän esittää sen syiksi. Ne lankeavat sen niskaan, joka on tilannut hänen julkaisunsa. Vastaan lyhyesti: En ole koskaan kiistänyt hyötyä siitä, että Suomeen on perustettava järjestetty metsänhoito. Olen päinvastoin yli kymmenen vuotta sitten julkisesti puoltanut sellaista valtion lukuun ja kykyjeni mukaan perustellut tätä puoltoa. Olen vielä sit...

Henkilöt:

Berg, Karl Heinrich Edmund von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Metsänhoito

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä:

1.2.1859

Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Törnegren, Carl Wilhelm

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Haller, Carl Ludwig von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Helsingin ylioppilastalo

Päivämäärä:

1.2.1859

Olisimme jo kauan sitten maininneet ja suositelleet lehden palstoilla tätä hyödyllistä hanketta, ellei maan niin avokätisesti todistettu osanotto siihen olisi tehnyt kaikkea suosittelua turhaksi. Ennakolta voimme hyvin nähdä, että sen toteuttamisesta pyrkisi vallalle eri mielipiteitä, eikä aikomuksenamme ole ollut välinpitämättömänä kuunnella, mitä siitä esitettäisiin. Mutta uskoisimme ajankohdan siitä käytävälle keskustelulle olevan vielä kaukana. Papperslyktan suokoon meille anteeksi, että katsomme kysymyksen sen luomassa valossa tulleen aivan liian aikaisin esille, ja mikä vielä pahempaa...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Nuorten kirjailijoiden matka-apurahat, lausunto yliopiston konsistorissa 20.1.1859

Päivämäärä:

20.1.1859

Konsistori ei vakaan käsitykseni mukaan voi eikä sen pidä arvioida hakijoiden ilmoittamaa matkan tarkoitusta sen oletetun puhtaasti tieteellisen merkityksen perusteella. Vaikka nimittäin kahden tai useammankin eri tieteen edistämisen painoarvo olisi punnittavissa, ei ainoata yliopiston käytettävissä olevaa matka-apurahaa voida käyttää abstraktin tieteellisen tarkoituksen edistämiseen yliopistolle vahinkoa tuottamatta. Yliopistolle ”kulloisessakin tilanteessa tärkein” tieteellinen tarkoitus on se, jonka toteuttaminen näyttää tuottavan sille tieteellisesti kouliintuneen hakijan johonkin jo av...

Henkilöt:

Grönblad, Jakob Edvard August

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Tigerstedt, Karl Konstantin

Gottlund, Karl Axel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Fredrika Runebergille

Päivämäärä:

5.2.1859

Litteraturbladetissa on: vuosikerta 1858 – 22 ½ palstaa 1859 – 15 ½ palstaa tai yhteensä 38 palstaa mikä tekee yhteensä 2 ⅜ painoarkkia ”Piirroksia ja Unelmia” -tekstistä. Liitän sopimuksen mukaan palkkion 50 hopearuplaa – ja kiitän sydämellisesti kyseisistä avustuksista lehteni kohentamiseksi. Liikekirjeet eivät koskaan ole pitkiä. Niinpä lisään tähän vain, että tämä tulee ystävältä J. V. S:nilta

Henkilöt:

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjeenvaihto:

Fredrika Runeberg

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1859

Tällä kertaa arvosteltavanamme oleva kirjallisuus koostuu suurimmaksi osaksi koulukirjoista. Lukijalla tuskin on ylipäänsä mitään kiinnostusta tutustua niiden sisältöön, sillä se on tietenkin vanhaa ja hyvin tunnettua. Tässä lehdessä ei myöskään voi tulla kysymykseen mikään valaiseva kritiikki sellaisista kirjoista. Kuten usein on muistutettu, sellaisen voivat laatia vain koulujen opettajat; huolellisempi tarkastelu vaatisi siihen oman lehtensä ja yleisönsä. Silti emme sulkisi lehtemme palstoja muutamalta perusteellisemmalta arvostelulta, jos jotain sellaista sille tarjottaisiin. Syy siihen...

Henkilöt:

Berlin, Nils Johan

Eukleides

Rudenschöld, Torsten

Murman, Johan Wilhelm

Helander, Anders

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Paikat:

Asiat: