Helsinki

Helsinki

Osakuntien palauttaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 18.11.1857

Päivämäärä: 
18.11.1857
Vaikka opiskelijoiden ryhmittäminen tiedekunnittain on vakaan käsitykseni mukaan periaat­teellisesti edullisempi järjestely kuin perinteinen osakuntajako sekä tieteellisen ja kirjallisen kiinnostuksen virittämisen että ylioppilaskunnan sisäisen kurin kannalta, voitaneen tässä yhteydessä kuitenkin jättää syrjään kaikki perustelut jommankumman järjestelyn suuremmasta suotavuudesta. Esitetyn anomuksen tarkoituksena on kummankin järjestäytymisen tavan säilyttäminen rinnakkaisina määrämuotojen mukaisina laitoksina. Tällainen järjestely näyttää minusta sinänsä ansaitsevan hylkäämisen. Onhan niin ...
Henkilöt: 
Paikat: 
Asiat: 

Erik Rudbeckin lisensiaattityö, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 18.11.1857

Päivämäärä: 
18.11.1857
Lisensiaatin tutkintoa varten esitetyltä opinnäytteeltä ei voida vaatia eikä ole koskaan vaadittu, että siinä pitäisi esittää uusia, omaperäisiä, tieteellisesti hedelmällisiä käsityksiä aiheesta, joka on tarkastelun kohteena. Lisensiaatin opinnäytteeltä voidaan mielestäni vaatia ainoastaan, että kirjoittaja osoittaa siinä kykynsä soveltaa hankkimaansa tietämystä yksittäiseen tapaukseen ja hyväksyttävillä perusteilla osoittaa oikeaksi jokin käsitys ja hylätä vastakkainen kanta vertaillessaan eri tutkijoiden aiheesta esittämiä mielipiteitä. Maisteri Rudbeckin kyseessä oleva opinnäyte vastaa t...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Thomas Babington Macaulayn teoksesta ”History of England” on, sitten kun teos ensimmäisen kerran tässä lehdessä mainittiin, ilmestynyt vielä viisi osaa, siis yhteensä kahdeksan osaa. Silti nämä kahdeksan nidettä tai vihkosta käsittävät, jos ei oteta huomioon johdantokatsausta Englannin vanhempaan historiaan, vain 12 vuoden ajanjakson, Jaakko II:n valtaistuimelle noususta 1685 Ryswickin rauhaan 1697. Luulisi että niin pikkutarkalla ja perusteellisella historiankirjoituksella voisi kiinnostaa vain historiantutkijaa ex professo [asiantuntijana] ja sen ohella korkeintaan siihen maahan syvemmin ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Lause ja arvostelma

Päivämäärä: 
1.12.1857
Ne lukijat, joita tällaiset kysymykset jollain tapaa kiinnostavat, muistavat ehkä sen sanasodan, johon lehtemme joutui julkaistuaan moittivan arvostelun vasta ilmestyneestä ns. ”Yleisestä kieliopista”. Kirjaa ja sen määritelmiä ryhtyi kirjeenkirjoittaja B–r [E. J. W. af Brunér] innolla puolustamaan H:fors Tidningarissa. Puolustukseen, jossa olemme mieluusti jättäneet hra B–r:lle viimeisen sanan, meillä ei liioin ole muuta muistuttamista. Kyseisen kirjan laadusta ei voi olla muuta kuin yksi ajatus, kun myös maan koulumiehet tietääksemme lienevät täysin yhtä mieltä siitä, ettei kouluille sove...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Suomen heimon rodusta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Mr. d’Omalius Halloy on Belgian Akatemiassa julkaissut tutkimuksen joka koskee myös Suomen heimon luokittelua rotuerojen suhteen. Julkaisua selvitetään l’Institut-lehdessä. Hra d’Omalius lukee Cuvierin mukaan Suomen kansan kaukasialaiseen [valkoiseen] rotuun kuuluvaksi. Hän pitää hiusten ja silmien väriä vakiotunnusmerkkinä. Samoin hän pitää tosiasiana, että rodunsekoituksessa musta väri voittaa. Varsinaiset suomalaiset, kveenit (?), ostjakit ovat vaaleatukkaisia ja vaaleasilmäisiä. Lappalaiset ja samojedit mustatukkaisia ja tummasilmäisiä. Edellisiä hän pitää siksi sekoittumattomina ”kauka...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1858: 1858

Päivämäärä: 
2.1.1858
Uudenvuoden toivotus lehden kunnioitetuille lukijoille tulee vastoin tapaa myöhässä. Vuoden jokainen päivä on kuitenkin myös uudenvuodenpäivä, eikä paljon auttaisi, jos ihminen vain kerran vuodessa katuisi virheitään ja päättäisi tehdä parannuksen. Vain ihmiselämän väistämättömillä vaiheilla on määrätyt suuren ilon tai suuren surun vuosipäivänsä, joista ihminen pakotetaan ajoittamaan uusi aika. Juuri nämä surun aikaa jakavat päivät ihminen ymmärrettävää kyllä niin mielellään sysää luotaan; ja tavanmukaiset uudenvuodentervehdykset kai toivottavat onnea juuri siihen. Mutta toivotukset ovat vo...
Paikat: 

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä: 
10.1.1858
[1]   Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lukijaa ehkä hämmentävä otsikko saa selityksensä alempana. Kun saimme tässä numerossa julkaistut säkeet Nervanderin kuolinpäivänä, ensimmäisenä tunteena niitä lukiessamme oli luonnollisesti henkiin herännyt suru ja kaipaus. Siihen sekoittuivat mietteet siitä, miten vähän jopa lahjakkaimman yksilön elämällä ja pyrinnöillä on merkitystä siellä, minne Kaitselmus on sijoittanut hänen kehtonsa ja hautansa ja niiden väliin viitoittanut lyhyen uran maankamaralla, joka vielä kuuluu erämaahan, ja kansassa, jolle hengen työ on vielä lapsen heikkoa yritystä nousta omille jaloilleen, missä yleinen henk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lehtemme ei voi vaieten sivuuttaa niitä kuluneen vuoden kotimaisia painotuotteita joiden ilmoittamisen se on toistaiseksi laiminlyönyt. Niihin kuuluvat ensisijaisesti:   Finlands minnesvärda män, andra bandets 3:e häfte. H:fors [Suomen merkkimiehiä, toisen niteen 3. vihko. Helsinki.]   On kuulunut moitteita siitä, että toimitus asiasta innostuneena on luvannut tämän teoksen julkaisemisen edistyvän nopeammin kuin olosuhteet sittemmin ovat osoittaneet voivan antaa periksi. Tällaisten moitteiden sadellessa voisi todella uskoa elävänsä maassa, missä kirjallisuudella on runsaasti suosijoita, har...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: T*** Helsingfors Tidningarissa

Päivämäärä: 
10.2.1858
Täyttääksemme palstan, joka täytyy täyttää, puhumme asiasta, jossa tuskin on siihen aihetta. Hra T*** [C. W. Törnegren] valistaa ja sivistää yleisöä muutamilla vuodatuksilla jotka koskevat Litteraturbladia vuodelta 1857. Se ei ole kritiikkiä lehden ohjelmasta – mitään sellaista monitähtinen T. ei tunne – eikä mistään erityisestä artikkelista. Jos se olisikin kritiikkiä, meillä ei olisi mitään kirjoitettavaa sitä vastaan. Sitä vastoin tekijä pitää sopivana poimia muutaman ankaramman lausuntomme, jotka eivät ole moraalisesti halventavia vaan korkeintaan kiistävät ymmärryksen ja arvostelukyvyn...
Paikat: