Helsinki

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä:

20.12.1856

[joulukuussa 1856] Parahin Veli! Olipa ikävää, ettet tarjonnut minulle tätä herkkua aikaisemmin. Nyt minun arvosteluni Herthasta [Fredrika Bremerin romaanista] on jo ladottu marraskuun numeroon, ja siinäkin on muutamia ruotsalaiseen arvostelijaan kohdistuvia kolhaisuja. Kaksi kirjoitusta tästä aiheesta on selvästikin liikaa samassa numerossa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että voisit säästää oman kirjoituksesi joulukuun numeroon, kun saisin nyt valmistumassa olevassa numerossa valmistella yleisöä siihen, mitä tuleman pitää. Joulukuun numero ilmestyy tammikuun puolivälissä. Olen lisäksi s...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Muistio kenraalikuvernöörille joulukuussa 1856

Päivämäärä:

30.12.1856

[saksaksi] Teidän Ylhäisyytenne osoittama luottamus velvoittaa minut ilmaisemaan kaihtelemattomasti mielipiteeni yliopiston tulevaisuudesta; pidän velvollisuutenani myös tämän tekemistä lyhyesti ja selkeästi, jotta en saisi tätä suuresti arvostamaani luottamusta uupumaan pitkäveteisellä todistelulla. ––– Ensiksi. Rohkenen uskoa, että Teidän Ylhäisyytenne on saanut sangen hyvät selvitykset maan tuomareiden ja pappien koulutustasosta. Tuomareiden osalta jo heidän lahjomattomuutensa on osoitus heidän saamansa koulutuksen laadusta. Vain harvoin on tuotu julki tuomarin virkatoimissaan noudattama...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Calonius, Mathias

Nordström, Johan Jakob

Nervander, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Wallin, Georg August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Helsingfors Tidningar nro 3 ja 4, 10. ja 14.1.1857: Huomautuksia artikkeliin ”Rautatiestä Suomessa”

Päivämäärä:

10.1.1857

Ensimmäinen rautatie Suomessa on Suomen kansalle niin ratkaiseva askel kohti tulevaisuutta, että jokaiselta tässä kysymyksessä mielipiteensä esittävältä voidaan syystä vaatia ainakin malttia ja harkintaa. Haluaisin mielelläni vielä lisätä että myös näkemystä, mutta sellaisen hankkimiseen yleisiä asioita koskevissa kysymyksissä on ollut niukasti tilaisuuksia ja vielä vähemmän siihen on rohkaistu. Jokaisen meistä tulisi siis oman heikkoutensa tuntien miettiä, miten toisilta voidaan lainkaan vaatia varmoja tietoja. Mutta harkintaa, joka todistaa kunnioituksesta asiaa kohtaan ja toisin ajattele...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Litteraturbladet 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

Toimitus on todella iloisesti yllättynyt voidessaan käyttää tätä otsikkoa, sillä lehden ensimmäinen vuosiluku oli 1847, ja se on siten vaihtelevissa kohtaloissa vienyt olemassaoloaan eteenpäin kokonaisen pitkän vuosikymmenen. Se todistaa epäilemättä, että tällainen ja tätä tarkoitusta varten toimitettu lehti on maan sivistyneistön todelliseen tarpeeseen, vaikka se tosin ei todista, että tarve on tyydyttävästi tullut täytetyksi. Sillä siellä missä on tarve, mutta kaikki kilpailu puuttuu, yleisön on luonnollisesti pakko pitää sille tarjottu hyvänään. Varsinkin yhdessä suhteessa on myös toimit...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Augustus (Gajus Octavius)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Eläinrääkkäystä vastustavat yhdistykset

Päivämäärä:

15.1.1857

Useimmat lukijat lienevät jotain kuulleet tai lukeneet yhdistyksistä sekä laeista ja poliisiasetuksista, joita viime aikoina on säädetty Euroopan eri maissa kotieläinten rääkkäystä vastaan. Mutta tavallisesti niiden annetaan sananlaskun mukaan mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Varsinkin maassa, missä on niin viisaita henkilöitä, että he selvästi pitävät tälle maalle turmeluksena kaikkea sitä, mikä vuosikymmeniä on ollut sivistyksen kantavana voimana Euroopassa, täytyy tätä eläimistä huolta kantavaa humaanisuutta varmaankin pitää lapsellisuutena. Huomattakoon kuitenkin, että tä...

Henkilöt:

Perner, Ignatz

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857 Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...

Henkilöt:

Aristoteles

Michelet, Karl Ludwig

Feuerbach, Ludwig Andreas

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Voltaire, François Marie Arouet de

Helvétius, Claude Adrien

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Fichte, Immanuel Hermann von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Spinoza, Baruch de

Cicero, Marcus Tullius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Helsingfors Tidningar nro 10, 4.2.1857: Vastaus hra v. B:n kirjoituksiin Helsingfors Tidningarin numeroissa 7 ja 8

Päivämäärä:

4.2.1857

Allekirjoittanut on halukkaasti tunnustanut tietojensa vähäisyyden kysymyksessä, joka koskee niin rautateiden kuin kanavienkin rakentamista, ylläpitoa ym. Olen kuitenkin uskonut voivani ymmärtää ja yrittänyt myös kykyni mukaan osoittaa (Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1856 nro 5), että rautatie on yleisesti kanavia parempi pohjoisessa ilmastossa. Jokainen sen käsittää, sillä on helppo nähdä, että kanavat, jotka maassamme jäätyvät varhain ja avautuvat myöhään, ovat verrattain hyödyttömiä maanviljelys- ja teollisuuselinkeinoille. Hieman tutkimalla olosuhteita voidaan vakuuttua...

Henkilöt:

Bonsdorff, Johan Gabriel von

Rydqvist, Carl Magnus

Chevalier, Michel

Teisserenc de Bort, Pierre Edmond

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1857: Tuleva rautatiejärjestelmä

Päivämäärä:

5.2.1857

Hämeenlinnan ja Helsingin välistä rautatietä koskeva ehdotus, jonka kohtalo pian tulee ratkaistavaksi, on tämän päivän suuri kysymys. Omasta puolestamme emme ole katsoneet voivamme arvioida, milloin rautatiet maassamme tulevat kannattaviksi ja tuleeko näin tapahtumaan. Vaatimuksemme kysymyksessä eivät ole menneet sen pitemmälle mitä oikeellisuuden olemme katsoneet voivan todistaa. Olemme nimittäin yrittäneet tehdä selväksi että rautatiet ovat kanavia parempia erittäinkin pohjoisessa ilmastossa, ja vaatineet, että milloin vain uusia kulkuyhteyksiä maassamme avataan, ei valtion varoja tule pa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1857: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1857

Viime aikojen ruotsalaisen tieteellisen kirjallisuuden tuotteiden joukosta löydämme erään teologiselle tieteelle arvokkaan ja jokaista tieteellisesti sivistynyttä suuresti kiinnostavan teoksen. Tämä teos on: Samlade skrifter af theologiskt och religiöst innehåll af C. A. Agardh. H. I. Sthlm 1855. H. II Sthlm 1856. [C. A. Agardhin teologiaa ja uskontoa käsittelevä kirjoituskokoelma. 1. ja 2. vihko. Tukholma 1855 ja 1856.] Nerokas piispa, kasvitieteilijä, matemaatikko ja kansantaloustieteilijä lausuu esipuheessa avoimesti koonneensa nämä kirjoitukset ”rauhoittaakseen mielensä soimaukselta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Oikeustieteen ja kansantalouden professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

Päivämäärä:

7.2.1857

Kun en ole havainnut aihetta luopua aiemmin esittämästäni yliopiston ohjesäännön 211. §:n sisältämän säännöksen tulkinnasta, että siis vain suoritettu lisensiaatin tutkinto ja väitöskirjana hyväksytty opinnäyte oikeuttavat ottamaan professorin viran hakijan huomioon ehdollepanossa, mutta eivät velvoita asettamaan häntä ehdolle, vaikka ehdokassija olisikin vapaana, ja tämä vakaumukseni on päinvastoin vahvistunut verratessani mainittua pykälää aiempien ohjesääntöjen vastaaviin pykäliin, voin mielestäni esteettömästi ilmaista käsitykseni hakijoiden tieteellisestä ansiokkuudesta ja tämän riittä...

Henkilöt:

Lagus, Knut Ferdinand

Liljenstrand, Axel Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto