Rein, Gabriel

1800–1867. Helsingin yliopiston historian professori 1834–61, yliopiston rehtori 1848–58. Aateloitu 1856. Valtiopäivillä aatelissäädyn edustaja. Lauantaiseuran jäsen, Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajia.

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1859

Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta. Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.] Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvollisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Grubbe, Samuel

Rousseau, Jean-Jacques

Rein, Gabriel

Lenngren, Anna Maria

Knös, Thekla Levinia Andrietta

Franzén, Frans Mikael

Choraeus, Michael

Runeberg, Johan Ludvig

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1860

Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860. Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Nylander, Fredrik

Saelan, Anders Thiodolf

Rein, Gabriel

Akiander, Matthias

Frenckell, Otto Reinhold

Slöör, Karl Alexander

Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Uhland, Johann Ludwig

Wecksell, Josef Julius

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä:

1.9.1861

Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...

Paikat:

Asiat:

Gabriel Reinille

Päivämäärä:

23.9.1861

23.9.[1861] Parahin Veli! Lönnrot kävi täällä ja toi terveisiä Geitliniltä, joka kutsuu meidät luokseen täksi illaksi. Otin tehtäväkseni välittää kutsun Veljelle ja täytän täten lupaukseni. J. V. S:n .

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1861

Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861. Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Hallituksen ohjelma vuodelta 1856

Päivämäärä:

1.7.1862

Tänä vuonna on julkaistu painettuna ”Kertomus Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnosta vuodesta 1855 vuoden 1862 alkuun” . Kertomuksen on laatinut Suomen historiankirjoituksen palveluksessa ansioitunut veteraani Gabriel Rein, jota isänmaan historian ja tilastotieteen tuntemus saa kiittää monista arvokkaista, vaivalloiseen tutkimukseen perustuvista tiedoista ja jonka huulilta yliopiston nuoriso on lähes neljännesvuosisadan ajan saanut isänmaan menneisyyttä koskevan tietämyksensä. Suomea koskevia tilastotietoja ei ole ollut olemassa ennen hänen tähän aihepiiriin kuuluvia töitään. Hra Rein on ny...

Henkilöt:

Rein, Gabriel

Aleksanteri II

Cygnaeus, Uno

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Asiat:

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä:

20.9.1862

20.9.1862 Kun tapasin eilen Lillen ja Reinin, puheeksi tuli päivällisen tarjoaminen Antellille vain meidän kesken. Oletko asiassa mukana? Arppenkin arveltiin voivan osallistua. Lönnrot pitäisi kutsua. Antell lähtee matkalle tiistaina. Päivällinen olisi sen takia järjestettävä huomiseksi. Ajattelimme, että hänen mieltään keventäisi tämä vanhojen ystävien myötämielisyyden osoitus, ja se sopisi meille hyvin, kun hän nyt on sortunut suuruus. Lähetä vastaus lähetin mukana. J. V. S:n

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Lille, Bengt Olof

Rein, Gabriel

Antell, Samuel Henrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Samuel Henrik Antellille

Päivämäärä:

20.9.1862

20.9.1862 Kunnioitettu Veli! Yritin tavoittaa Sinut päivän puolimaissa kahdesti, sekä korjatakseni viime hetkessä aikaisemman laiminlyöntini – eli osoittaakseni katumusta ja hyvää tahtoa – että etenkin kutsuakseni ystävällisesti Sinut, ellei Sinulla ole estettä, vanhojen ylioppilastovereittemme Reinin, Lillen ja Cygnaeuksen puolesta sekä omasta puolestani syömään seurassamme vaatimattoman päiväaterian Kaisaniemessä huomenna sunnuntaina klo 3 – lisäksi mukaan tulee Arppe, ellei hänen jo sopimastaan mineralogisesta retkeilystä tule mitään. Muuten ei ketään meidän lisäksemme paitsi Lönnrot. ...

Henkilöt:

Antell, Samuel Henrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

G. Reinin vaakunapiirros (esimerkki), lausunto senaatin täysistunnossa 13.7.1863

Päivämäärä:

13.7.1863

...tällöin senaattori Snellman lausui ensimmäisenä [istumajärjestyksessä] mielipiteensä – ja totesi, että Hänen Keisarillisen Majesteettinsa valtiosihteeristön kirjeellä 13. helmikuuta (1. helmikuuta) 1850 keisarilliselle senaatille ilmoitetun armollisen käskyn mukaisesti on yllä mainittu vaakunapiirros jätettävä alamaisuudessa Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti tarkistettavaksi ja vahvistettavaksi.

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kertomus tilastollisen viraston perustamisesta, konsepti

Päivämäärä:

15.2.1865

Vuonna 1861 laati tarkoitusta varten asetettu komitea ehdotuksen tilastollisen viraston perustamiseksi maahan. Ehdotus painettiin ja sitä levitettiin, jotta paitsi asianomaiset viranomaiset, myös yksityiset asiantuntijat saisivat tilaisuuden lausua siitä mielipiteensä ja esittää huomautuksiaan. Kun niitä oli saatu, ei kuitenkaan ryhdytty muihin toimiin, koska samoihin aikoihin maan säädyt antoivat asiasta anomusesityksen, ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätöstä sen johdosta tuli odottaa. Armollisimmin asiasta kuultuna senaatti puolsi anomusesitystä, minkä jälkeen talousosastoa valtio...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: