Aleksanteri I

Aleksanteri I

1777–1825. Venäjän keisari 1801–25 ja Suomen suuriruhtinas 1809–25.

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä: 
1.12.1861
Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1862: Lehden lukijoille

Päivämäärä: 
2.1.1862
Lehden kunnioitetut lukijat tietävät, ettemme ole koskaan puolustautuneet mitään tämän lehden kirjallista arvoa koskevaa arviointia vastaan. Tämä on johtunut periaatteesta, koska mielestämme kirjailija toimii sekä epäasiallisesti että naurettavasti, jos hän istuutuu todistelemaan oman neroutensa tuotteiden ansioita. Samoin kuin olemme jättäneet tuollaiset arvioinnit omaan arvoonsa olemme myös enimmäkseen olleet piittaamatta siitä, että maassa on olemassa sanomalehdistö. Jos lukija suvaitsee vilkaista menneiden vuosikertojen sisällysluetteloita, hän voi vakuuttua tästä. Hän havaitsee, että o...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1862
H. G. Porthans skrifter. 2:a delen [H. G. P:n teokset 2]. H:ki 1862.   Tämä Suom. Kirjallisuuden Seuran kustannuksella julkaistun laitoksen toinen osa sisältää Chronicon Episcoporumin [Suomen piispain kronikan] jatko- ja päätösosan. Edellisessä osassa käsiteltiin aika maan ensimmäisestä valloituksesta vuoteen 1412 eli Henrik-piispasta Turun 16. piispan Bero II:n kuolemaan; toinen osa jatkuu vuoteen 1576 ja kattaa seuraavien yhdentoista piispan virkakaudet. Mikael Agricola on kahdeskymmeneskuudes, ja hänen aikaansa asti Porthanilla on ollut Juustenin niukkasanainen kronikka runsaiden huomaut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1863: Viipurin läänin lahjoitusmaista

Päivämäärä: 
1.3.1863
Aloitamme tässä numerossa erään valkjärveläisen lahjoitusmaatalonpojan kertomuksen siitä, millaisia kohtaloita osa tämän pitäjän asukkaista on joutunut kokemaan siitä lähtien kun Viipurin lääni joutui Venäjän valtaan. Emme välitä tätä kertomusta siksi, että haluaisimme kuohuttaa mieliä kuvaamalla noiden olojen kovuutta. Kertomuksen tarkoitus on vain osoittaa, miten rahvas siellä on itse oman asemansa ymmärtänyt. Myös tämä tieto on nimittäin tarpeellista silloin kun halutaan ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen muuttamiseksi. Tiedon puuttuminen johtaa siihen vaaraan, että luullaan toimittavan ra...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1863: Valtiopäivät

Päivämäärä: 
1.6.1863
Tämän muiden tehtäviensä ohella hoidettavan sivutyön rasittama toimittaja oli jo kauan sitten asettanut valtiopäivien lopettamisen oman sanomalehtikirjoittelunsa päättymisajankohdaksi. Ennalta arvaamattomat, runsaasti työtä ja vaivaa aiheuttaneet olosuhteet ovat nyt saaneet aikaan sen, ettei tämä toiminta jatku edes valtiopäivien alkuun saakka. Toimittaja ei kuitenkaan halua lopettaa ilman että hän muutamalla sanalla käsittelisi tätä isänmaalle niin tärkeää tapahtumaa. Olemme eräässä tämän numeron aiemmassa artikkelissa tavalliseen tapaan avoimesti lausuneet julki totuuden, että valtiopäivä...
Paikat: 

Säätyesitys Suomen Pankin hallinnosta, konsepti 12.8.1863

Päivämäärä: 
12.8.1863
Säätyjen Porvoon valtiopäivillä 1809 tekemän alamaisen anomuksen ja niiden tarjoaman takuun johdosta suvaitsi autuaasti edesmennyt Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksanteri I antaa Venäjän valtion varoista lainaa miljoona ruplaa pankin perustamiseksi Suuriruhtinaskuntaan. Näillä rahoilla perustettiin ns. alkuperäisrahasto, jota edelleen hoidetaan erillisenä rahastona Suomen Pankissa. Kun saatu laina on vähitellen tullut Suomen valtion varojen säästöillä maksetuksi, on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa 13. huhtikuuta 1859 armollisimmin säätänyt, että sen rahamäärä, miljoona pankkiassig...
Paikat: 

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä: 
12.10.1863
Ratulassa 12./24.10.1863   Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori ym.    Tuhannet kiitokset Herra Senaattorin kuluvan lokakuun 17. päivän kirjeestä, joka minulla oli kunnia saada viime tiistaina. En saa tänne Helsingin sanomalehtiä enkä siis ole lukenut professori Schaumanin artikkelia, jolla hän luultavasti pyrkii kalastelemaan kansansuosiota. Pappimme näyttävät tavoittelevan tätä kansansuosiota äärettömän innokkaasti. Suokoon Jumala heille siunauksensa! Olen täysin samaa mieltä Herra Senaattorin esittämästä ajatuksesta, että senaatti olisi valtuutettava tekemään sovitteluehdotuksia suoraa...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 80: Puhe Vilhelmin päivänä 7.4.1873

Päivämäärä: 
7.4.1873
Olisin toki hartaasti toivonut, että viimeiset vuoteni olisivat kuluneet maallemme joka suhteessa iloisemmissa oloissa. Mutta katsellessani mennyttä elämääni ja mittaillessani nykyisiä oloja lohduttaudun ajatuksella, että kun on päästy näin paljon eteenpäin varsin lyhyessä ajassa – ovathan muutamat vuosikymmenet kansan elämässä vain silmänräpäys – sillä, mikä on näin edistynyt, on todellakin tulevaisuus edessään. Kirkkaat ja pilviset päivät vaihtelevat kansojen kuten yksityisen ihmisenkin elämässä. Herroja nämä hetkelliset huolet eivät masenna; nuorison edessähän loistaa aina iloinen tuleva...
Paikat: 

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Morgonbladet nro 303, 29.12.1877: Asevelvollisuuslaki ja perustuslait

Päivämäärä: 
29.12.1877
Kysymys, pitäisikö jostain asevelvollisuuslain määräyksestä tulla perustuslaki, näyttää olevan täysin teoreettinen tehtävä, siinä tapauksessa että säätyjen tarkoituksena ei ole anoa, että Hänen Majesteettinsa antaisi asiasta armollisen esityksen valtiopäiväjärjestyksen §:n 71 mukaan. Itse esitys ”Määräykseksi yleisestä asevelvollisuudesta Suomen Suuriruhtinaskunnassa” ei mainitse perustuslakiehdotuksesta sanaakaan. Jos tämä esitys kuitenkin sisältäisi määräyksen, jonka säädyt katsovat sotivan perustuslakia vastaan, näyttää valittavana olevan vain kaksi ratkaisua: toinen: hylätä määräys, toi...
Paikat: