Suomen kieli

Valtionkalenterin julkaiseminen suomen kielellä, lausunto senaatin talousosastossa 17.3.1868

Päivämäärä:

17.3.1868

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: Koska maassa on suomalaisen rahvaan lisäksi myös suuri joukko pelkästään suomea puhuvia kaupan ja teollisuuden harjoittajia, ja koska sekä näille että kunnanhallituksille suomalaisissa seurakunnissa olisi hyötyä siitä, että heidän ulottuvilleen tulisivat yhteenvedot tietyistä säädöksistä, kuten karta sigillata- [leimapaperi-], toimitus- ja postimaksuista ja monista muista kalenteriin painetuista, samoin kuin monet tiedot, varsinkin alempien virkamiesten nimet ja osoitteet, voisivat olla heille hyödyksi, halusi senaattori omasta puolestaan puoltaa, että ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Suomen kieli

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

30.12.1870

Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...

Paikat:

Asiat:

Frans Wilhelm Rothstenille

Päivämäärä:

15.3.1871

15.3.1871 Ellei mikään estä Hra Maisteria kunnioittamasta minua vierailullaan tänä iltana, pyydän kohteliaimmin, että Hra Maisteri tulisi käymään ja että saisin samalla apua Hra Maisterilta sen [suomenkielisen] juhlapuheen kieliasun korjailussa, jonka joudun huomenna pitämään. Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Rothsten, Frans Wilhelm

Asiat:

Ystäväpiiri

Suomen kieli

Kirjeenvaihto:

Frans Wilhelm Rothsten

Kielikiista (1873), muistiinpanokatkelma

Päivämäärä:

30.12.1873

On tarpeetonta toistaa, että julkaisen vastahakoisesti mitään painettua, varsinkin kun näin kuitenkin tapahtuu. Muistutus tästä olkoon siten vain viittaus siihen, että tämän kirjoituksen aihe ja aikaisempi suhteeni siihen tekee vaikenemisen vaikeaksi, tai jopa sopimattomaksi. Kysymys opetuskielestä on ensi sijassa täysin käytännön kysymys. Sillä kysymykseen, mikä kieli kansan opetuskielenä tulee olla, ei voi vastata muutoin kuin: kansan oma kieli! Jos on olemassa mahdollisuus kohottaa kansa sivistykseen käyttämällä opetuskielenä vierasta kieltä, niin vastauksen oikeellisuus voidaan kyseenal...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Asiat:

Opettaja

Suomen kieli

Kansallisuusaate

Morgonbladet nro 78, 7.4.1875: Puhe Vilhelmin päivänä 1875

Päivämäärä:

7.4.1875

Kiitän kohteliaimmin tästä vierailusta; jälleen saan toistaa kuten joka vuosi ennenkin, ettei ole minun vikani, että vaivaan herroja näin kauan, vaikka en tietenkään ole siitä myöskään kovin huolissani. Otan uuden päivän vastaan kuten jokainen, jolla on rakkaita yhteyksiä muihin ihmisiin. Elämän jatkumisen lahja otetaan harvoin vastaan kiittämättömästi. Elän nykyisin niin eristynyttä elämää, että tiedän vain kuulopuheiden perusteella, mitä maailmassa tapahtuu. Niinpä en myöskään tiedä paljonkaan yliopiston sisäisessä elämässä tapahtuneista muutoksista – vain sen verran kuin julkisuuteen saa...

Paikat:

Asiat:

Ylioppilaan velvollisuuksista. Pohjalaiselle osakunnalla omistettuja sanoja. Finska Studenten, Helsingfors 1875

Päivämäärä:

30.5.1875

Tervehdys uusille tulokkaille. Pohjalaiselle osakunnalle omistettuja sanoja. Ylioppilaaksi tulo on aina täyttänyt entisen koulupojan mielen ilolla, joka on sitä voimakkaampaa ja puhtaampaa, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään tuntee, että hän on täyttänyt velvollisuutensa. Siirtymän merkitys on tunnettu ja tunnustettu. Se on siirtymistä pakosta vapauteen. – Koulussa on läksyjen ja kurin pakko, yliopistossa opintojen vapaus, yhtä lailla niiden kohteen valinnan kuin niiden järjestyksen ja ajoituksenkin määräämisessä; samoin siellä voi väljissä rajoissa päättää myös omasta elämäntavastaan...

Henkilöt:

Franzén, Frans Mikael

Cicero, Marcus Tullius

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Bulwer, Edward George

Thackeray

Scott, Walter

Dickens, Charles

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 81, 7.4.1876: Puhe Vilhelmin päivänä 1876

Päivämäärä:

7.4.1876

Kiitän herroja nöyrästi ja kohteliaasti jälleen tästä ystävällisestä muistamisesta. Herrat ovat osoittaneet minulle tätä hyväntahtoisuutta jo kauan, muistuttaneet minua aina luonnon kevään aikana hyväntahtoisesti meidän suomalaisen nuorisomme keväästä ja joka kerran elvyttäneet ja lujittaneet isänmaamme tulevaisuuteen kohdistuvaa iloista toiveikkuuttani. Luonnon keväässä ei herää uutta; se on aina saman vanhan paluuta. Hengen keväässä asia ei ole näin, hengen valtakunnassa jokainen uusi kevät tuo esiin jotakin uutta, jotakin, mitä maailmassa ei ole ennen ollut. Suomen nuorison näkeminen elv...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 139, 19.6.1876: Dagbladet & kumpp.

Päivämäärä:

19.6.1876

Helsingfors Dagblad aloitti 16. huhtikuuta I:n allekirjoittaman artikkelin ”Meidän rahanparantajamme”. Kirjoittaja itse näytti väsyneen valtio-oikeutemme uuden periaatteen puimiseen, koska jatkoa seurasi vasta 24. huhtikuuta. Olemme jättäneet lehden uudet sepustukset omaan arvoonsa, koska useimpien tarkoituksena on, kuten sanotaan, ”valehdella omaan pussiin”. Niinpä Dagbladet kertoo lukijoilleen Morgonbladetin vain kiistäneen sen esittämän väitteen, että vuoden 1865 rahauudistus tapahtui valtiopäiväpäätöksen nojalla. Kuten joku lukija muistanee, tämä valtiopäivätoimi sisältyi koko muun ihm...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 231, 5.10.1876: Yhteiskunnalliset ja kansalliset edut

Päivämäärä:

5.10.1876

Yliopiston hra rehtorin puhetta avajaisjuhlallisuuksissa ei ole julkaistu. Sen sisällöstä on vain lehtien yhteenvetoja. Mutta ne ovat yhtäpitäviä siinä, että puhe kosketteli lähinnä yliopiston nuorison kiistoja ruotsin- ja suomenkielisen väestön ja kielten molemminpuolisista oikeuksista maassa, ja että hra rehtori korosti sitä, että jos kysymys käsitetään vain yhteiskunnalliselta kannalta, ei ole mitään syytä puoluesotaan, mutta että kansallisuuskysymyksen eli suomalaisen tai ruotsalaisen kansallisuuden sekoittaminen siihen saa aikaa puolueintoa ja katkeruutta. Siksi voi olettaa, että tämä ...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Runeberg, Johan Ludvig

Frese, Jakob

Creutz, Gustaf Filip

Franzén, Frans Mikael

Paikat:

Asiat:

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

12.10.1876

12.10.1876 Parahin Veli Minun mielestäni on suomen kielen asialle suunnattoman suuri onni, jos ystävämme A. Meurman ottaa hoitaakseen Morgonbladetin, joka näyttää muuten kuolemaan tuomitulta, koska nuori sukupolvi on niin kyvytöntä tekemään kelvollista työtä. Olen tarjonnut vähäpätöistä puumerkkiäni ollakseni avuksi – sekä lisäksi [apua] ilman puumerkkiä ad libitum [aivan vapaasti]. Lisäksi laaditaan ehdot vakinaisten avustusten saamiseksi muilta, joista olen puhunut hankkeeseen mukaan Z. Topeliuksen, Reinin ja veljesi. Olen pohtinut juuri A. Meurmanin, Granfeltin, Donnerin saamista mu...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Meurman, Agathon

Topelius, Zacharias

Rein, Karl Gabriel Thiodolf

Granfelt, Axel Fredrik

Paikat:

Asiat: