Suomen kieli

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lehdistökatsaus

Päivämäärä:

1.9.1849

Saamme varmaan vaikeuksitta tämän lehden lukijat uskomaan, että kohdistamme huomiomme maan sanomalehdistöön pikemminkin velvollisuudesta kuin mielihalusta. Näin sanoessamme emme silti tarkoita, että kotimainen journalismi olisi poikkeuksetta niin kehnoa, ettei siihen kannattaisi luoda silmäystäkään. Pidämme päinvastoin kiinni aiemmin lausumastamme vakaumuksesta, että se nykyasussaankin eroaa edukseen omasta lähimenneisyydestään, vaikka tätä ei sijoitettaisi sen kauemmaksi kuin kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Mutta jos sen arvon mittapuuksi otetaan se, mitä sanomalehdistö on Euroopan sivi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Carl Robert Ehrströmiltä

Päivämäärä:

8.12.1849

Tornio 8.12.1849 Veli Janne! Et Sinä itse, vaan Sinun persoonassasi asustava filosofi, joka ei myönnä ihmiselle muuta elämää kuin sen, mitä hän ilmaisee sanoilla tai suorittaa teoillaan, on varmaan jo voinut huomauttaa, että viimeksi matkaan laittautunut torniolainen ajattelee perin hitaasti tai pikemminkin ei ajattele lainkaan, kun hän ei ole vielä ehtinyt saada paperille riviäkään kuopiolaisia ystäviään varten. Enpä kiistele siitä, miten oikeassa olet. Haluaisin kuitenkin, että jonkinasteinen elävyys tunnustettaisiin niidenkin ajatusten ominaisuudeksi, jotka eivät yllä elämään sanois...

Henkilöt:

Ehrström, Carl Robert

Ehrström, Erik Gustaf

Nylander, Oscar

Borg, Fredrik Adolf

Bergstedt, Carl Gustaf

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Ei ole huolta

Päivämäärä:

5.1.1850

[alun perin suomeksi kirjoitettu] Tyttäriä Suomenmaan Ei oo tämmöstä monta. Huolta ej oo ollenkaan, Ej syäntä onnetonta! Lepikössä mä laulelen Linnut ääneni kuulee Kukkaisill’ naureskelen Mitä hän nuotkin luulee? Äiti kyllä on sanonut ”Pojat sulle pahaa tekee”! En oo heistä huolinut Kuka heit’ täältä näkee. Jos tulisi pojkanen Ej tuo minua söijsi. Mitäs kiherrät lintunen? Kas minkä kukan löysin!

Asiat:

Kirjailija

Suomen kieli

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1855: Anders Johan Sjögren

Päivämäärä:

1.6.1855

Kun tässä esitämme muutaman sanan kyseisestä kuuluisasta suomalaisesta, on velvollisuutenamme sekä hänen muistoaan että lukijoitamme kohtaan pyytää anteeksi pitkää viivästymistä. Syynä on ollut se, että saimme luvan käyttää professori Lönnrotin keräämää aineistoa Sjögrenin muistokirjoitukseen eikä olisi ollut soveliasta hyödyntää niitä ennen kuin Lönnrot oli lukenut esitelmänsä Suomalaisen tiedeseuran viimeisessä vuosikokouksessa. Valitamme sitä, ettei vallitseva käytäntö ole sallinut prof. Lönnrotin kaunistaa tätä lehteä niillä kauniilla muistosanoilla jotka hän mainitussa tilaisuudessa es...

Henkilöt:

Sjögren, Anders Johan

Rask, Rasmus Kristian

Rumjantsev, Nikolai

Nordblad, Anders Gustaf

Stråhlman, Arvid

Castrén, Mathias Alexander

Brosset, Marie Félicité

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Suomen heimon rodusta

Päivämäärä:

1.12.1857

Mr. d’Omalius Halloy on Belgian Akatemiassa julkaissut tutkimuksen joka koskee myös Suomen heimon luokittelua rotuerojen suhteen. Julkaisua selvitetään l’Institut-lehdessä. Hra d’Omalius lukee Cuvierin mukaan Suomen kansan kaukasialaiseen [valkoiseen] rotuun kuuluvaksi. Hän pitää hiusten ja silmien väriä vakiotunnusmerkkinä. Samoin hän pitää tosiasiana, että rodunsekoituksessa musta väri voittaa. Varsinaiset suomalaiset, kveenit (?), ostjakit ovat vaaleatukkaisia ja vaaleasilmäisiä. Lappalaiset ja samojedit mustatukkaisia ja tummasilmäisiä. Edellisiä hän pitää siksi sekoittumattomina ”kauka...

Henkilöt:

Omalius d'Halloy, Jean Baptiste Julien d'

Castrén, Mathias Alexander

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Suomen kieli

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1858: 1858

Päivämäärä:

2.1.1858

Uudenvuoden toivotus lehden kunnioitetuille lukijoille tulee vastoin tapaa myöhässä. Vuoden jokainen päivä on kuitenkin myös uudenvuodenpäivä, eikä paljon auttaisi, jos ihminen vain kerran vuodessa katuisi virheitään ja päättäisi tehdä parannuksen. Vain ihmiselämän väistämättömillä vaiheilla on määrätyt suuren ilon tai suuren surun vuosipäivänsä, joista ihminen pakotetaan ajoittamaan uusi aika. Juuri nämä surun aikaa jakavat päivät ihminen ymmärrettävää kyllä niin mielellään sysää luotaan; ja tavanmukaiset uudenvuodentervehdykset kai toivottavat onnea juuri siihen. Mutta toivotukset ovat vo...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1858: Työ suomen kielen ja kirjallisuuden hyväksi yliopistossa

Päivämäärä:

1.3.1858

Kirjoituksemme suomalaisten maastamuutosta Ruotsiin kosketteli lyhyesti yliopiston tunnettuja oloja ottaen huomioon suomalaiskansalliset intressit. Oli odotettavissa, että sellainen sytyttäisi tulen. Helsingfors Tidningarissa onkin ilmestynyt ns. ”protesti”. Se olisikin ollut kunnioitettavaa, huolimatta helposti ymmärrettävästä turhamaisuudestaan, jos sen tarkoituksena olisi ollut vain suojella toveria. Olisimme siinä tapauksessa jättäneet siihen vastaamatta ja antaneet sen vaikuttaa minkä voi. Mutta tuollaisena on toveri siinä sivuseikka ja protestoivien nuorten miesten omat kunnioitettava...

Henkilöt:

Wetterhoff, Carl Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Suomen kieli

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä:

1.2.1859

Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Törnegren, Carl Wilhelm

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Haller, Carl Ludwig von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Kansallisuus; kansan lait, laitokset ja yhteiset kohtalot

Päivämäärä:

1.4.1859

Vähän yli kymmenen vuotta takaperin voitiin sanomalehdistä lukea hyvinkin monia kirjoituksia, joissa maalailtiin pelkoa siitä, että suomesta joskus tulee sivistyksen kieli tähän maahan. Mutta niin pitkälle kuin muistamme, yksikään julkinen ääni ei koskaan mennyt niin pitkälle, että olisi leimannut suomenkielisen kansallisuuden Suomen asukkaiden tulevaisuudelle yhdentekeväksi asiaksi. Siihen aikaan kaikki Euroopan sivistyneet antoivat ”kansallisuuksille” kannatuksen, joka koitui myös suomenkielisen kansallisuuden hyväksi. Toiset intressit ovat sittemmin vallanneet oman aikamme ajatukset ja p...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Mehiläinen ja Papperslyktan asiasta ”Yksi kansakunta, yksi kieli”

Päivämäärä:

1.4.1859

Litteraturbladin viime vuosikerroista lukija löytää harvoin mainintaa mistään maan sanomalehdistä tai muista aikakausjulkaisuista. Vain muutamaa lukijan kirjettä, jossa on tätä lehteä vastaan suunnattuja väitteitä tai sen toimitusta vastaan heitettyjä halveksivia syytöksiä emme ole katsoneet voivamme sivuuttaa. Papperslyktanin suhteen tekemämme poikkeuksen syynä on niiden käsitysten tärkeys, joiden oikeellisuutta mainittu sanomalehti on epäillyt julistaessaan saksalaisten filosofien mielettömäksi päähänpistoksi, että kielen yhtenäisyys kuuluu välttämättä yhtenäiseen kansallisuuteen. Juuri s...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat: