Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Suomen olot ja Ruotsin lehdistö

Päivämäärä:

2.5.1861

Kukaan ei nykyisin kiistä sitä, että yleinen mielipide on mahti Euroopassa. Kukaan ei myöskään väitä, ettei yleinen mielipide ilmene tavallisissa oloissa lehdistön välityksellä. Jos sanomalehtiä ryhdytään tarkastelemaan yksitellen, voidaan varmaankin usein olla sitä mieltä, ettei ole juuri syytä arvostaa tätä mielipidettä. Mutta ajatellaanpa tai sanotaanpa yksittäisestä lehdestä mitä tahansa, hallitsijat kuten hallitutkin loppujen lopuksi saavat niistä tietonsa yleisestä mielipiteestä ja toimivat sen mukaisesti. Kiinnostus kohdistuu tietysti suurten lehtien välittämiin tietoihin, ja niitä u...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Artikkelin ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” johdosta

Päivämäärä:

1.7.1861

Tämä artikkeli on nostattanut sanomalehtikritiikin myrskyn, joka kuten tavallista perustuu väärinkäsityksiin, vääristelyyn, kieroihin tulkintoihin ja valheisiin. Ei kannata nähdä vaivaa niiden takia, jotka vielä tavailevat historian ymmärtämiseksi välttämättömiä aakkosia, niiden takia, jotka eivät ymmärrä, että historia on kansakuntien historiaa ja että syyllisyys lankeaa silti yksilöiden kannettavaksi. Litteraturbladetin lukijat lienevät vakuuttuneita siitä, ettemme me koskaan voisi kunnioittaa sitä nurinkurista oppia, ettei julkisuuden henkilöiden julkisia toimia saisi arvostella. Olemme ...

Henkilöt:

Arwidsson, Adolf Ivar

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Pufendorf, Samuel von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Vastauksia

Päivämäärä:

1.8.1861

Hra Q. [C. I. Qvist] on kerran kuussa ilmestyvässä Mehiläinen-lehdessä esittänyt muistutuksena meidän artikkelimme ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” sisällöstä. Nämäkin hra Q:n muistutukset perustuvat osaksi sanojemme omavaltaiseen, tekstin sanamuotoja ja asiayhteyksiä vastaan sotivaan tulkintaan. Kirjoittaja on kuitenkin rehti vastustaja. Hän jättää motiivit rauhaan. Hän ei pane suuhumme muita sanoja niiden lisäksi, jotka ovat nimenomaisesti lehdestämme luettavissa. Hän ei valehtele eikä solvaa, niin kuin muuan tunnoton kopla. Niistä viidestä kohdasta, joihin hra Q. ryhmittää muistutuksens...

Henkilöt:

Lillja, Johan Wilhelm

Bergh, Johan Herman Edvard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä:

1.9.1861

Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä:

1.12.1861

Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...

Henkilöt:

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Porthan, Henrik Gabriel

Arwidsson, Adolf Ivar

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1862: Uusivuosi 1862. Suomi

Päivämäärä:

1.2.1862

Kenenkään mielikuvitus ei vuoden 1861 alussa kyennyt hahmottamaan kuvaa siitä, mitä tuona vuonna Suomessa tapahtui. Uskottiin, että keis. senaatin ehdotus valtiopäiville annettavista esityksistä esiteltäisiin Hallitsijalle varsin pian vuoden alkupuolella – ja oli aivan luonnollista, että tämän ehdotuksen perusteella hyväksyttyjen esitysten toivottiin olevan vuonna 1862 valmiita säädyille annettaviksi. Vaikka aika-arvio oli väärä, vuosilukuun ei pitäisi tuijottaa liikaa. Suomen kansan asemassa oleva kansa unohtaa helposti, että sen toivomusten toteutuminen riippuu menneisyyden luomista olois...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Sananvapaudesta

Päivämäärä:

15.3.1862

Joka kauan sitten on oivallettu ja selvästi havaittu, että Euroopan kansojen historiassa viimeksi kuluneiden kolmen neljännesvuosisadan luonteenomaisin piirre on ollut pyrkimys poliittiseen vapauteen. Ja yhtä varmana voidaan pitää sitä, että tämä ajanjakso päättyy pian, koska useimmat Euroopan kansat ovat pian saavuttaneet tavoitteen. Pääasiahan on, että on syntynyt valtiojärjestys, joka antaa hallituille oikeuden osallistua lakien säätämiseen ja hallitustoimiin. Itseverotusoikeus merkitsee tätä osallistumista hallitustoimiin. Monia toivottavia säädöksiä saattaa siellä täällä ja kaikkialla ...

Henkilöt:

Ptolemaios, Klaudios

Kopernikus, Nikolaus (Mikolaj Kopernik)

Paikat:

Asiat:

Suometar nro 20, 23.5.1862: On malja juotu kunniaksi miehen

Päivämäärä:

23.5.1862

[suomeksi] On malja juotu kunniaksi miehen, joka meistä eroavi, mutta joka, niinkuin toivomme, vielä monet vuodet on kansallisuuttamme henkensä töillä valaiseva, edistävä. Seisoi ei monta aikaa sitten hänen rinnallansa mies toinen, osallisena hänen vaikutuksessansa, meidän rakkaudessa hänen vertaisensa. Eli meidän keskellä Castrén. Hänen muistonsa kyllä on meissä niinkuin koko Suomen kansassa pysyvä. Sopii tätä kuitenki tässäkin tilassa sanalla, kahdella todistaa. Suomen kansa on vähänen: vähälukunen, vähillä maansa ja taivaansa avuilla varustettu, kovilta elämänsä vaiheilta vähäksi ahdis...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Kansallisuusaate

Kansallisuus ja kansallisuusaate, artikkelikonsepti Der Gedanke-aikakauskirjaa varten 1862

Päivämäärä:

30.12.1862

Minua ilahdutti kovin havaita, että Filosofisessa Yhdistyksessä oli otettu käsiteltäväksi kysymys, joka nykyaikana tunkee jokaisen sivistyneen ihmisen ajatteluun – nimittäin kysymys kansallisuuden merkityksestä. Annan tunnustuksen sille taidolle ja kyvylle, jolla kysymystä on yhdistyksessä käsitelty, mutta luulen silti, että asiasta voidaan löytää vielä uusiakin puolia. Sallikaa siis minun vielä palata siihen. Pyydän heti saada ilmaista olevani täysin samaa mieltä herra Lassallen kanssa, kun hän sanoi, että kansallisuutta on tarkasteltava oikeusprinsiippinä. Tässä hän minun kantani mukaan p...

Henkilöt:

Cieszkowski, August

Vico, Giovanni Battista

Grotius, Hugo (Huigh de Groot)

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1863: Sota vai rauha Suomelle

Päivämäärä:

1.5.1863

Kun isänmaan tulevaisuus monella taholla asetetaan hirvittävän kevytmielisesti alttiiksi, pitäisi jokaisen rehellisen miehen velvollisuus olla yrittää kykyjensä mukaan estää uhkaavia onnettomuuksia. Kirjoitan sanani siinä uskossa, että ne kykenevät valaisemaan maanmiehiäni maamme tämänhetkisestä tilanteesta. On ihmisiä, jotka tulevat selittämään ne milloin minkin kunniattomien vaikuttimien aiheuttamiksi. Mutta heidän alhainen ajattelutapansa ei estä kunnian miehiä ajattelemasta, että olen sanonut sen, mitä pidän totuutena. Maamme tämänhetkinen tilanne on lyhyesti sanoen seuraava: Sota vai r...

Henkilöt:

Qvanten, Emil von

Wetterhoff, Carl Gustaf

Cavour, Camillo Benso di

Paikat:

Asiat: