Kansallisuusaate

Kansallisuusaate

Morgonbladet nro 80: Puhe Vilhelmin päivänä 7.4.1873

Päivämäärä: 
7.4.1873
Olisin toki hartaasti toivonut, että viimeiset vuoteni olisivat kuluneet maallemme joka suhteessa iloisemmissa oloissa. Mutta katsellessani mennyttä elämääni ja mittaillessani nykyisiä oloja lohduttaudun ajatuksella, että kun on päästy näin paljon eteenpäin varsin lyhyessä ajassa – ovathan muutamat vuosikymmenet kansan elämässä vain silmänräpäys – sillä, mikä on näin edistynyt, on todellakin tulevaisuus edessään. Kirkkaat ja pilviset päivät vaihtelevat kansojen kuten yksityisen ihmisenkin elämässä. Herroja nämä hetkelliset huolet eivät masenna; nuorison edessähän loistaa aina iloinen tuleva...
Paikat: 

Kielikiista (1873), muistiinpanokatkelma

Päivämäärä: 
30.12.1873
On tarpeetonta toistaa, että julkaisen vastahakoisesti mitään painettua, varsinkin kun näin kuitenkin tapahtuu. Muistutus tästä olkoon siten vain viittaus siihen, että tämän kirjoituksen aihe ja aikaisempi suhteeni siihen tekee vaikenemisen vaikeaksi, tai jopa sopimattomaksi. Kysymys opetuskielestä on ensi sijassa täysin käytännön kysymys. Sillä kysymykseen, mikä kieli kansan opetuskielenä tulee olla, ei voi vastata muutoin kuin: kansan oma kieli! Jos on olemassa mahdollisuus kohottaa kansa sivistykseen käyttämällä opetuskielenä vierasta kieltä, niin vastauksen oikeellisuus voidaan kyseenal...

Ylioppilaan velvollisuuksista. Pohjalaiselle osakunnalla omistettuja sanoja. Finska Studenten, Helsingfors 1875

Päivämäärä: 
30.5.1875
Tervehdys uusille tulokkaille.   Pohjalaiselle osakunnalle omistettuja sanoja. Ylioppilaaksi tulo on aina täyttänyt entisen koulupojan mielen ilolla, joka on sitä voimakkaampaa ja puhtaampaa, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään tuntee, että hän on täyttänyt velvollisuutensa. Siirtymän merkitys on tunnettu ja tunnustettu. Se on siirtymistä pakosta vapauteen. – Koulussa on läksyjen ja kurin pakko, yliopistossa opintojen vapaus, yhtä lailla niiden kohteen valinnan kuin niiden järjestyksen ja ajoituksenkin määräämisessä; samoin siellä voi väljissä rajoissa päättää myös omasta elämäntavastaan...
Paikat: 

Morgonbladet nro 81, 7.4.1876: Puhe Vilhelmin päivänä 1876

Päivämäärä: 
7.4.1876
Kiitän herroja nöyrästi ja kohteliaasti jälleen tästä ystävällisestä muistamisesta. Herrat ovat osoittaneet minulle tätä hyväntahtoisuutta jo kauan, muistuttaneet minua aina luonnon kevään aikana hyväntahtoisesti meidän suomalaisen nuorisomme keväästä ja joka kerran elvyttäneet ja lujittaneet isänmaamme tulevaisuuteen kohdistuvaa iloista toiveikkuuttani. Luonnon keväässä ei herää uutta; se on aina saman vanhan paluuta. Hengen keväässä asia ei ole näin, hengen valtakunnassa jokainen uusi kevät tuo esiin jotakin uutta, jotakin, mitä maailmassa ei ole ennen ollut. Suomen nuorison näkeminen elv...
Paikat: 

Uusi Suometar nro 57, 15.5.1876: Vastauspuheita

Päivämäärä: 
15.5.1876
[suomeksi] Minä en tahdo kiittää niistä sanoista, joita minulle nyt on lausuttu. Olisi sopimatonta, jos niistä kiittäisin. Minä tahdon kätkeä ne sydämmeeni: se olkoon minun ainoa kiitos. Ne olivat, minuun ja minun ansiooni katsoen, ylöllisiä. Minä kuitenkaan en epäile, että ne puhujan puolesta olivat totuutta täynnä. Jos minun vähäisestä vaikutuksestani on seurauksia ollut semmoisia, niin se todistaa vaan, että jokaisessa kansassa löytyy ihmisten rinnassa semmoinen lähde, joka, kun siihen vähääkään koskee, jotta sen suu avataan, se rikkaana tulvaa. Eikä se ole sen ansio, jonka Jumala on vie...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
30.11.1876
1876   H. V.!    Sydämellinen kiitos kirjeestäsi! Kun tuumailen asiaa tarkemmin, saatat olla oikeassa sanoessasi, että nuoriso hälisee kansallisuudesta – ja puhuu sen tähden joutavia, kuten sen tapana aina on. Käsite ja asia ovat tärkeitä; onhan kaikkien kansojen hiljaisella työllä historiansa kuluessa saavutettava kansallinen tietoisuus. Ei ole kuitenkaan helposti sanottavissa, mistä kansan kansallisuus koostuu. Juurensahan sillä toki on tietyssä kansanheimossa tai useammissa yhteen sulautuneissa; kaikkina aikoina se on kuitenkin kansan historian tuote. Millainen se on esim. ranskalaisilla...
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 4, 5.1.1877: Morgonbladetin lukijat

Päivämäärä: 
5.1.1877
Morgonbladetin sisällöstä päätellen lehden julkaisemisella on ensi sijassa pyritty luomaan sanomalehdistöön ruotsinkielinen äänenkannattaja pyrinnöille, joilla edistetään suomalaisen kansan oikeuksia, ja toiseksi antamaan julkaisupaikka myös muille, Dagbladetin normeista poikkeaville mielipiteille maan yleisistä asioista. Kolmanneksi lehdellä näyttää olevan oma tehtävänsä myös uutislehtenä. Sillä on käynyt ilmi, että toisella taholla tietyt tapaukset osaksi itsepäisesti vaietaan, osaksi esitetään yksipuolisesti. Se pätee kai lähinnä kotimaanasioihin; mutta varsinkin tiettyinä aikoina myös u...
Paikat: 

Morgonbladet nro 79, 7.4.1877: Puhe Vilhelmin päivänä 1877

Päivämäärä: 
7.4.1877
Hyvät herrat! Kiitän jälleen nöyrimmästi tästä käynnistä ja laulusta. Olen aiemmin maininnut, että olen hieman hämilläni ottanut vastaan vuodesta vuoteen herrojen ystävyydenosoituksen. Aina tuottaa kuitenkin iloa se, että on säästynyt uuteen auringon aikaan, säästynyt myös näkemään Suomen nuorisoa ja saamaan muistutuksen sen olemassaolosta. Herrat ovat siinä iässä, että auringon palatessa meidän suuntaamme teidän sydämenne täyttyvät pelkästä ilosta ja uudesta elämäntunnosta. Karvas kokemus on opettanut monet – muiden muassa minut – ajattelemaan aikaa, jolloin aurinko palaa kohti sen omiksi ...
Paikat: 

Morgonbladet nro 80, 7.4.1879: Puhe Vilhelmin-päivänä 1879

Päivämäärä: 
7.4.1879
Hyvät herrat! Suurta ystävyyttä tuntien kiitän tästä jälleen uudesta muistamisesta. Kun näen Suomen ylioppilaita koolla jossakin, vaikka tämän kaltaisessa tilaisuudessa, ja ajattelen monia asioita, joita saa lukea muista maista ja joita muissa maissa tapahtuu, olen usein iloinnut tietäessäni, ollessani varma siitä, ettei täällä Suomen korkeimmin sivistyneen nuorison keskuudessa varmastikaan koskaan pääse vallalle sellaisia mielipiteitä, että ihminen elää maailmassa pelkästään käydäkseen olemassaolon taistelua tai, niin kuin toiselta suunnalta väitetään, että ihmiselle on nöyryyttävää, ellei...
Paikat: 

Morgonbladet nro 51, 2.3.1880: 1855–1880. 2. maaliskuuta

Päivämäärä: 
2.3.1880
Kansalla täytyy olla usko tulevaisuuteen, jotta se voisi elää. Jos etsii vastausta kysymykseen, mitä Suomen kansa on saavuttanut neljännesvuosisatana, jonka keisari Aleksanteri II on ollut maan suuriruhtinaana, vastauksen voi tiivistää lausumaan: se on oppinut uskomaan tulevaisuuteen. Yksilön luottamus tai epätoivo voi riippua hänen tunteistaan tai pohdinnoistaan puolesta tai vastaan. Mutta kansan luottamus nojaa yksinomaan ja vain objektiivisiin, oleviin oloihin, yhteiskuntamuodon ja valtioelämän olemassaoloon, joka itsessään sisältää voiman olla ja kehittyä. Tässä esitettäköön lyhyesti ne...
Henkilöt: 
Paikat: