Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Monikielisistä kansakunnista

Päivämäärä:

1.8.1859

On ilo nähdä ihmisen, jolla on uusia totuuksia julistettavana, esiintyvän innokkaasti niiden levittäjänä ja puolustajana, valmiina uhraamaan kaiken sen puolesta mitä on todeksi käsittänyt. Onhan maailmassa tosin sattunut, että uudet opit ovat esiintynyt mitä ihmeellisimpinä sotkuina, sekavina mieleenjohtumina, ilmentäen totuuden hämärää mielikuvaa joka on vallannut julistajan sielun, kun juuri hänen tuntemansa kyvyttömyys selvittää järkevästi sen sisältöä on ajanut hänen subjektiivisen vakaumuksensa mitä villeimpään, kaikkea järjellistä selvitystä halveksivaan innostukseen. Mutta emme voi p...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Shakespeare, William

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Dante (Dante Alighieri)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Vielä vähän monikielisestä kansallisuudesta

Päivämäärä:

1.9.1859

Hra maisteri Schaumanin uusimpiin väitteisiin meillä on tämän asian suhteen aika vähän lisättävää. Hra S. märehtii Papperslyktanin numerossa 41 vanhoja, hänen sekavasta esityksestään poimittuja väitteitä, jotka hän nyt haluaa saada kootuksi yhteen, kykenemättä näkemään niiden sotkuja: Kansallinen tapa ajatella ja tuntea, joka omaksutaan perityn tavan kautta, merkitsee samaa kuin synnynnäiset yhteiset ajatukset, tunteet, intressit ja mieltymykset. Ts. ajatukset ja tunteet tulevat tavasta; ne ovat myös synnynnäiset; mutta tapa on niin varhaista perua, että se edeltää sitäkin, mikä ihmisessä o...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuusaate

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Spinoza, Baruch de

Cartesius

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Papperslyktanin henkilöpolemiikki

Päivämäärä:

1.10.1859

On helppo ymmärtää, kuinka tyytyväisenä jatkamme kirjeenvaihtoa. Mutta emme saa antaa epätosien kirjoittajanluonnettamme koskevien syytösten mennä ohitsemme huomaamatta. Jokainen Litteraturbladetin lukija tietää, ettemme ole esittäneet mitään hra maisteri Schaumanin kunnioitettavasta henkilöstä. Sitä vastoin sekä Papperslyktanin että Litteraturbladetin lukijat tietävät, että hra S. on siirtynyt kansallisuutta koskevassa kirjeenvaihdossa arvioimaan tapaamme käydä kiistakirjoittelua yleensä. Se on tapahtunut seuraavanlaisin hokemin: ”samanlaisella määrällä vilpittömyyttä, jota on aina tottunu...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Duncker, Joachim Zachris

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä:

1.11.1859

Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Henkilöt:

Arppe, Adolf Edvard

Platon

Galilei, Galileo

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Lönnrot, Elias

Castrén, Mathias Alexander

Asiat:

Johan Philip Palménille

Päivämäärä:

10.12.1859

[joulukuussa 1859] Parahin Veli. Jos uskot, että selityksesi voi jollakin tavalla vahingoittaa asiaa siltä kannalta kuin minä sen ymmärrän: rajoittaa sitä oppia Suomen poliittisista tai valtiollisista oloista, jonka olen huomautuksessani tuonut esiin – sen julkaiseminen on varmaankin arveluttavaa. Paljonhan riippuu siitä, millaisen perinteisen oikeuden me näin käsitetylle poliittiselle asemalle kykenemme hankkimaan; ja Nordströmin tavoin voidaan todeta: kaikki perustuu yksipuoliseen lupaukseen ja vakuutuksiin, jotka voidaan peruuttaa milloin tahansa. Uskoisin kuitenkin, ettei tästä tar...

Henkilöt:

Palmén, Johan Philip

Nordström, Johan Jakob

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä:

2.1.1860

Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Kant, Immanuel

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Napoleon I (Bonaparte)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä:

1.2.1860

Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...

Paikat:

Asiat:

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä:

5.6.1860

Hyvä Veli! Olen lukenut Helsingfors Tidningarista kansallisuusväittelyä koskevan artikkelin. Havaitsen sen sekä hyvänsuovaksi että totuudenmukaiseksi. Mutta suo anteeksi! Pelkään, ettei se etene kysymyksen pohjimmaisiin perusteisiin – eihän se voi meillä Suomessa vallitsevissa oloissa mennä perusteisiin saakka. Salli siis minun esittää tulevaa jatkoa varten seuraavat huomautukset. Kysymys on aivan liian tärkeä kevyesti käsiteltäväksi. 1. Mitä on sivistyksen omaksuminen? Ja missä on sivistys, joka on ainoastaan vastaanotettavissa? Nykyajan sivistys jaetaan kahteen suureen ryhmään: romaan...

Henkilöt:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Suuresta maailmasta

Päivämäärä:

1.4.1861

Yksilön elämässä vuorottelevat toiminta ja lepo. Kansojen elämässä tällaista vuorottelua ei ole. Silloinkin kun toiminnan maailma näyttää olevan jonkin aikaa niiden tavoittamattomissa, olojen pakko kypsyttää niiden keskuudessa oppeja ja vakaumuksia, jotka myöhemmin murtavat itselleen tien vakaaseen todellisuuteen. Perin tavallista on, että hetkellisiä ilmiöitä arvioitaessa unohdetaan niiden näennäisesti merkityksettömään menneisyyteen kätkeytyvä perusta. Etsitään nykyajan lähtökohtia ja koska se todetaan täysin erilaiseksi kuin menneisyys, ei kuvitellakaan että sen juuret voisivat olla siel...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: