Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Herra professori Nyblaeuksen lausunnot Suomesta

Päivämäärä:

1.6.1857

Professori Nyblaeus on antanut Svenska Tidningenin julkaista lausunnon kokemuksistaan herra professorin käynniltä tässä maassa. Hän haluaa näin pääasiallisesti kumota muutamia ruotsalaisissa lehdissä esitettyjä perättömiä kertomuksia tapauksista professorin ja Upsalan ruotsalaisten vieraiden oleskellessa Helsingissä viime promootiojuhlallisuuksissa. Tekee todella hyvää nähdä muutamia oikaisuja niihin monituisiin vääriin tietoihin Suomesta, joita Ruotsissa kiertää. Nämä tiedot ja arvelut kulkeutuvat harvoin tänne, ja tavallisesti ne myös liikkuvat alalla, joka täällä ei voi tulla julkisesti ...

Henkilöt:

Nyblaeus, Johan Axel

Cygnaeus, Fredrik

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Ikävää sanasotaa

Päivämäärä:

10.8.1857

Emme voineet evätä ylläolevalta pikku kiistakirjoitukselta paikkaa lehdestä, vaikka olisi ollut toivottavaa, että se olisi auttanut valaisemaan otsikkonsa mainitsemaa asiaa eikä vain tuulettanut haavoitettua turhamaisuutta. Jos meitä vaadittaisiin vain myöntämään, että tekijän järkeily Suomen maaveron kapitalisoinnista on esimerkki, ei ehdotus, olemme siihen sekä halukkaat että velvolliset. Varauksemme ei siis suuntaudu ehdotusta vaan esimerkkiä vastaan, kun se on otettu oman maan oloista ja väittää esittävänsä toivottavan uudistuksen – ottamatta huomioon eri varauksia sen toteuttamisesta. ...

Henkilöt:

Bergh, Johan Herman Edvard

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Say, Jean Baptiste Léon

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1858: 1858

Päivämäärä:

2.1.1858

Uudenvuoden toivotus lehden kunnioitetuille lukijoille tulee vastoin tapaa myöhässä. Vuoden jokainen päivä on kuitenkin myös uudenvuodenpäivä, eikä paljon auttaisi, jos ihminen vain kerran vuodessa katuisi virheitään ja päättäisi tehdä parannuksen. Vain ihmiselämän väistämättömillä vaiheilla on määrätyt suuren ilon tai suuren surun vuosipäivänsä, joista ihminen pakotetaan ajoittamaan uusi aika. Juuri nämä surun aikaa jakavat päivät ihminen ymmärrettävää kyllä niin mielellään sysää luotaan; ja tavanmukaiset uudenvuodentervehdykset kai toivottavat onnea juuri siihen. Mutta toivotukset ovat vo...

Paikat:

Asiat:

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä:

10.1.1858

[1] Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 44, 5.6.1858: Puhe A. I. Arwidssonille

Päivämäärä:

5.6.1858

Lähes neljä vuosikymmentä sitten isänmaassa esiintyi mies, silloin voiman vuosina, miehuuden kynnyksellä, esiintyi puhuen isänmaastaan ja isänmaalleen: kansallisuudesta ja kansallishengestä. Voi sanoa: nämä olivat hänen ensimmäiset julkiset sanansa. Hän ei halunnut määritellä niitä vain tieteellisesti. Hän halusi herättää Suomen kansassa kansallishengen ja tuoda heidät tietoisuuteen. Hän esitti selvästi tämän tietoisuuden merkityksen, rohkeasti ne esteet, jotka estivät sen kehittymisen, lämpimät toiveet sen hyväksi. Rakkaudesta ja työstä suomen kielen hyväksi hän etsi lujaa tukea näille toi...

Henkilöt:

Arwidsson, Adolf Ivar

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuusaate

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: 1859

Päivämäärä:

2.1.1859

Ei kannata puhua siitä, mitä vuodesta tuhatkahdeksansataa viisikymmentäyhdeksän voi tulla Suomelle; sillä vaikka on maailman helpointa puhua sellaisesta, mistä itse tai kukaan muu ei tiedä, ei sellainen puhe kanna hedelmää. Kulunut vuosi ei liioin ole erityisen merkittävä Suomen aikakirjoissa. Mutta se, mitä siitä on puhuttavissa, on ainakin peruuttamattomammin ratkaistu, ja siksi puheella siitä on luja pohja. Aikakauslehteä voisi aiheellisesti epäillä teeskentelystä, ellei se käyttäisi ensimmäisiä rivejään puhuakseen itsestään. Siksi haluamme ensinnä huomauttaa, että menneenä vuonna 1858 p...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä:

1.2.1859

Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Törnegren, Carl Wilhelm

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Haller, Carl Ludwig von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1859: Vastaus Papperslyktanille

Päivämäärä:

1.3.1859

On yhtä mahdotonta kuin hedelmätöntä ryhtyä kiistakirjoitteluun muutaman palstan verran vastustajan kanssa, joka kyseenalaistaa kaiken inhimillisen tiedon – toisin sanoen vaatii kaiken tietämisen tarkistamista perimmäistä pohjaa myöten. Niinpä minulla ei tosiaan ole aikaa eikä tilaisuutta varta vasten Papperslyktanille esittää, mikä on kansakunta. Haluan vain huomauttaa, että sen toimitus on tehnyt väärän sitaatin ”Valtio-opista”. Niin yksinkertaisesti siellä ei puhuta nationaliteetista. Sanan alkuperä ilmaisee jotain syntymisen ja luonnon antamaa. Samoin on kansallisuuden laita. Ihminen sy...

Henkilöt:

Haller, Carl Ludwig von

Bodmer, Johann Jakob

Breitinger, Johann Jakob

Gessner, Salomon

Sulzer, Johann Georg

Zimmermann, Johann Georg von

Lavater, Johann Kaspar

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Kansallisuus; kansan lait, laitokset ja yhteiset kohtalot

Päivämäärä:

1.4.1859

Vähän yli kymmenen vuotta takaperin voitiin sanomalehdistä lukea hyvinkin monia kirjoituksia, joissa maalailtiin pelkoa siitä, että suomesta joskus tulee sivistyksen kieli tähän maahan. Mutta niin pitkälle kuin muistamme, yksikään julkinen ääni ei koskaan mennyt niin pitkälle, että olisi leimannut suomenkielisen kansallisuuden Suomen asukkaiden tulevaisuudelle yhdentekeväksi asiaksi. Siihen aikaan kaikki Euroopan sivistyneet antoivat ”kansallisuuksille” kannatuksen, joka koitui myös suomenkielisen kansallisuuden hyväksi. Toiset intressit ovat sittemmin vallanneet oman aikamme ajatukset ja p...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Mehiläinen ja Papperslyktan asiasta ”Yksi kansakunta, yksi kieli”

Päivämäärä:

1.4.1859

Litteraturbladin viime vuosikerroista lukija löytää harvoin mainintaa mistään maan sanomalehdistä tai muista aikakausjulkaisuista. Vain muutamaa lukijan kirjettä, jossa on tätä lehteä vastaan suunnattuja väitteitä tai sen toimitusta vastaan heitettyjä halveksivia syytöksiä emme ole katsoneet voivamme sivuuttaa. Papperslyktanin suhteen tekemämme poikkeuksen syynä on niiden käsitysten tärkeys, joiden oikeellisuutta mainittu sanomalehti on epäillyt julistaessaan saksalaisten filosofien mielettömäksi päähänpistoksi, että kielen yhtenäisyys kuuluu välttämättä yhtenäiseen kansallisuuteen. Juuri s...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat: