Topelius, Zacharias

Topelius, Zacharias

1818–1898. Kirjailija, historioitsija ja lehtimies. Filosofian maisteri 1840, lisensiaatti 1844 ja tohtori 1847. Pohjoispohjalaisen osakunnan vt. kuraattori 1843–44, Pohjalaisen osakunnan vt. kuraattori 1845–47. Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja 1842–60. Helsingin yliopiston Suomen historian ylimääräinen professori 1854–63. Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professori 1863–76, Yleisen historian professori 1876–78. Yliopiston vararehtori 1872–75, rehtori 1875–78. Valtioneuvos 1878.

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä: 
1.12.1861
Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
1.3.1873
1.3.1873   Parahin Veli.    Olen lähettänyt Sjöstrandille ”Fritjofin tarun” kuvitetun laitoksen. Kirjansitojalla ovat paraikaa ”Saksa, kuvauksia ja arviointeja” ”Neljä avioliittoa” yksi kappale kumpaakin, arpajaisia varten tietysti. Krohnin kautta saamieni terveisten perusteella olen kirjoittanut pienen kirjoitelman aiottuun julkaisuun – jos sitä tarvitaan ja se kelpaa eikä tule liian myöhään. Ystävyydessä veljellisesti J. V. S:n    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 231, 5.10.1876: Yhteiskunnalliset ja kansalliset edut

Päivämäärä: 
5.10.1876
Yliopiston hra rehtorin puhetta avajaisjuhlallisuuksissa ei ole julkaistu. Sen sisällöstä on vain lehtien yhteenvetoja. Mutta ne ovat yhtäpitäviä siinä, että puhe kosketteli lähinnä yliopiston nuorison kiistoja ruotsin- ja suomenkielisen väestön ja kielten molemminpuolisista oikeuksista maassa, ja että hra rehtori korosti sitä, että jos kysymys käsitetään vain yhteiskunnalliselta kannalta, ei ole mitään syytä puoluesotaan, mutta että kansallisuuskysymyksen eli suomalaisen tai ruotsalaisen kansallisuuden sekoittaminen siihen saa aikaa puolueintoa ja katkeruutta. Siksi voi olettaa, että tämä ...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
12.10.1876
12.10.1876   Parahin Veli    Minun mielestäni on suomen kielen asialle suunnattoman suuri onni, jos ystävämme A. Meurman ottaa hoitaakseen Morgonbladetin, joka näyttää muuten kuolemaan tuomitulta, koska nuori sukupolvi on niin kyvytöntä tekemään kelvollista työtä. Olen tarjonnut vähäpätöistä puumerkkiäni ollakseni avuksi – sekä lisäksi [apua] ilman puumerkkiä ad libitum [aivan vapaasti]. Lisäksi laaditaan ehdot vakinaisten avustusten saamiseksi muilta, joista olen puhunut hankkeeseen mukaan Z. Topeliuksen, Reinin ja veljesi. Olen pohtinut juuri A. Meurmanin, Granfeltin, Donnerin saamista mu...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselta

Päivämäärä: 
26.10.1876
26.10.1876   J. V. S:lle.    Olen harkinnut asiaa niin tunnontarkasti kuin velvollisuuteni on käsiteltäessä isänmaan kannalta olennaisen tärkeää kysymystä ja Veli Snellmanin ystävällistä suopeamielisyyttä. Älä ymmärrä minua väärin, jos oltuani valmistautumaton ensi kerran asiasta kuullessani päädyn toiseen tulokseen, mitä tulee henkilökohtaiseen myötävaikutukseeni, vaikka en olekaan muuttanut mielipidettäni hankkeesta sinänsä. Niin, lehti on epäilemättä hyvin tarpeellinen, ja toivon, että sitä odottaa turvatumpi tulevaisuus kuin sen edeltäjää. Morgonbladet ei ole ymmärtänyt asemaansa in par...
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
26.10.1876
26.10.1876   Parahin Veli    En voi olla tunnustamatta esittämiesi syiden pätevyyttä, vaikka olenkin joutunut hankalaan tilanteeseen luvattuani jo Sinun apusi. Kirjoitan tämän kirjeen kuitenkin toisen asian takia luottaen siihen, ettet pahastu sekaantumisestani siihen. Älä ryhdy tuomitsemaan osakunnan riidassa. Anna ensin kuraattorin (älä inspehtorin) kutsua koolle kokous ja pakottaa suupalttiherrat tulemaan järkiinsä. 1. On typerää valittaa rehtorille. Näin huonosti eivät asiat ole koskaan ennen olleet pohjalaisten keskuudessa. 2. Enemmistön tahtoa on noudatettava. Jos joku ei tähän suostu...
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Topeliukselta

Päivämäärä: 
30.11.1876
J. V. S.   Kiitän viimeksi saamistani hyvistä neuvoista, jotka jo olenkin ottanut ad notam [huomioon]. Suo anteeksi, että vaivaan oheen liittämälläni konseptilla. Sen kirjoittamisen aiheena on Veljen huomautus, ettei mikään keskusta voi saada mitään aikaan ilman ohjelmaa ja ilman organisaatiota, mikä ei minunkaan mielestäni ole mahdollista. – Lähetän nyt nämä rivit osoitukseksi siitä, että vaikka keskustapuoluetta ei ole, on kuitenkin jo olemassa keskustalainen mielipide kielikysymyksestä. Asiassa on vielä epäselvyyksiä, jotka vähitellen kirkastunevat selvyydeksi, ja tässä esittämäni ohjelm...
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
30.11.1876
1876   H. V.!    Sydämellinen kiitos kirjeestäsi! Kun tuumailen asiaa tarkemmin, saatat olla oikeassa sanoessasi, että nuoriso hälisee kansallisuudesta – ja puhuu sen tähden joutavia, kuten sen tapana aina on. Käsite ja asia ovat tärkeitä; onhan kaikkien kansojen hiljaisella työllä historiansa kuluessa saavutettava kansallinen tietoisuus. Ei ole kuitenkaan helposti sanottavissa, mistä kansan kansallisuus koostuu. Juurensahan sillä toki on tietyssä kansanheimossa tai useammissa yhteen sulautuneissa; kaikkina aikoina se on kuitenkin kansan historian tuote. Millainen se on esim. ranskalaisilla...
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Topeliukselle ja Axel Fredrik Granfeltille

Päivämäärä: 
30.12.1876
 [1876]   Ystäville Z. Topeliukselle ja Granfeltille   Annan toki Morgonbladetin käyttöön vähän merkitsevän nimeni, auttaakseni suomenkielisiä pyrintöjä tukevan ruotsinkielisen äänenkannattajan jatkuvaa ilmestymistä. Lehteä uhkaava haaksirikko olisi mielestäni onnettomuus näiden pyrintöjen lisäksi myös koko maan kannalta. Suomenkieliset lehdet tekevät nimittäin sen jälkeen yksinään maanalaista työtä, joka vakiinnuttaa pysyväksi laajan kuilun kansan ja valtaa pitävän luokan välille. Lehteä on tästä syystä mielestäni tuettava, vaikka aluksi torjuin sen perustamisen, koska tarvittavia henkisiä...