Teollisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä:

1.7.1855

Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Yksityispankeista

Päivämäärä:

1.9.1855

Nykyinen ajankohta maassamme ei todellakaan ole sovelias suuriin teollisiin yrityksiin ryhtymisen kannalta. Mutta sitäkin sopivampi voi aika olla sen miettimiseen, mitä tulisi tehdä sen jälkeen kun rauha antaa teollisuudelle ja kaupalle uutta vilkkautta. Vaikkemme olekaan sen tarkemmin perehtyneet rahalaitosten luonteeseen, olemme kauan olleet vakuuttuneita yksityispankkien tarpeesta ja hyödystä tälle maalle. Vakaumukseemme on ollut kaksi syytä: ensinnäkin se täällä saatu kokemus, että maan olosuhteisiin nähden melkoisen suuria pääomia on teollisuuden kannalta hedelmättömästi sijoitettu pää...

Henkilöt:

Coquelin, Charles

Lallerstedt, Sven Gustaf

Agardh, Carl Adolf

Ljungberg, Carl Eduard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1856: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikertomus

Päivämäärä:

1.3.1856

Tämä vuosikertomus, jonka arvostelusta olemme kohteliaimmin kiitollisia seuran sihteerille, ei tosin sisällä mitään erityisen tunnusomaista seuran toiminnasta, mutta kaikesta huolimatta se esittää, kuten monet edeltäjänsäkin, kauniin luettelon yksityisten rakastavasta uutteruudesta ja yleisestä osanotosta tosi isänmaalliseen pyrintöön. Emme usko sanovamme liikaa, jos julistamme Kirjallisuuden Seuran olemassaolon ja sen toiminnan, sellaisena kuin se on useat vuodet esiintynyt, olevan kauneinta, mitä Suomella on esitettävänä. Kaunis luonto on ihana Jumalan lahja maalle, samoin sitä asuva kärs...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Elmgren, Sven Gabriel

Kiljander, Karl Mårten

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1856: Suomen sisäiset kulkuyhteydet

Päivämäärä:

1.5.1856

Sanomalehtikirjoittajalla ei pitäisi olla koskaan tarvetta vakuuttaa, että hänen väitteitään ei pidä käsittää kyseisen asian järjestämistä koskevana sääntönä. On aivan riittävän selvää, että mikään julkisuudessa lausuttu mielipide ei kasva arvossa julkisuuden takia. Se on ja pysyy yksilön mielipiteenä siitä, mikä tuossa asiassa on oikeaa. Julkisuudesta koituu ainoastaan se hyöty, että se herättää muitakin ajattelemaan asiaa, joitakin myös lausumaan ajatuksiaan julkisuudessa, ja näin muodostuu vähitellen yleinen vakaumus. Jos maassa on vain muutamia, joilla on riittävästi vaikutusvaltaa sa...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Rautatiekysymys sanomalehti Wiborgissa

Päivämäärä:

1.9.1856

Sanomalehti Wiborg on, mikä olikin odotettavissa, tehnyt useita huomautuksia tämän lehden toukokuun numerossa julkaistujen Suomen kulkuyhteyksiä käsittelevien artikkelien johdosta ja niitä vastaan. Suurta painoa ei noilla huomautuksilla kuitenkaan ole. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että edes vähemmän painavia huomautuksia ei jätetä huomiotta. Pääasiassa, kysymyksessä rautatiet vai kanavat, ei nykyään näytä olevan mitään huomattavaa eroa sanomalehti Wiborg’in käsityksen ja meidän käsityksemme välillä. Wiborg väittää kyllä, että ”erityiset olosuhteet” Suomessa tekevät rautatiet vähemmän edul...

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 3 ja 4, 10. ja 14.1.1857: Huomautuksia artikkeliin ”Rautatiestä Suomessa”

Päivämäärä:

10.1.1857

Ensimmäinen rautatie Suomessa on Suomen kansalle niin ratkaiseva askel kohti tulevaisuutta, että jokaiselta tässä kysymyksessä mielipiteensä esittävältä voidaan syystä vaatia ainakin malttia ja harkintaa. Haluaisin mielelläni vielä lisätä että myös näkemystä, mutta sellaisen hankkimiseen yleisiä asioita koskevissa kysymyksissä on ollut niukasti tilaisuuksia ja vielä vähemmän siihen on rohkaistu. Jokaisen meistä tulisi siis oman heikkoutensa tuntien miettiä, miten toisilta voidaan lainkaan vaatia varmoja tietoja. Mutta harkintaa, joka todistaa kunnioituksesta asiaa kohtaan ja toisin ajattele...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Litteraturbladet 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

Toimitus on todella iloisesti yllättynyt voidessaan käyttää tätä otsikkoa, sillä lehden ensimmäinen vuosiluku oli 1847, ja se on siten vaihtelevissa kohtaloissa vienyt olemassaoloaan eteenpäin kokonaisen pitkän vuosikymmenen. Se todistaa epäilemättä, että tällainen ja tätä tarkoitusta varten toimitettu lehti on maan sivistyneistön todelliseen tarpeeseen, vaikka se tosin ei todista, että tarve on tyydyttävästi tullut täytetyksi. Sillä siellä missä on tarve, mutta kaikki kilpailu puuttuu, yleisön on luonnollisesti pakko pitää sille tarjottu hyvänään. Varsinkin yhdessä suhteessa on myös toimit...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Augustus (Gajus Octavius)

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1857: Tuleva rautatiejärjestelmä

Päivämäärä:

5.2.1857

Hämeenlinnan ja Helsingin välistä rautatietä koskeva ehdotus, jonka kohtalo pian tulee ratkaistavaksi, on tämän päivän suuri kysymys. Omasta puolestamme emme ole katsoneet voivamme arvioida, milloin rautatiet maassamme tulevat kannattaviksi ja tuleeko näin tapahtumaan. Vaatimuksemme kysymyksessä eivät ole menneet sen pitemmälle mitä oikeellisuuden olemme katsoneet voivan todistaa. Olemme nimittäin yrittäneet tehdä selväksi että rautatiet ovat kanavia parempia erittäinkin pohjoisessa ilmastossa, ja vaatineet, että milloin vain uusia kulkuyhteyksiä maassamme avataan, ei valtion varoja tule pa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad no 3, maaliskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1857

Förslag och betänkanden rörande folkskoleväsendet i Finland, i underdånighet afgifna af domkapitlen i landet. [Maan tuomiokapitulien alamaisesti esittämä ehdotus ja mietintö Suomen kansakoululaitoksesta.] Vaikka tätä virallista teosta ei varsinaisesti voi pitää kirjallisuutena, sillä on kuitenkin kotimaisten kirjapainotuotteiden joukossa maan ja kansan tulevaisuuden kannalta niin merkittävä asema, että siitä vaikeneminen olisi paitsi asiatonta tämän lehden ohjelman kannalta myös näyttäisi osoittavan puutteellista kunnioitusta teoksen sisältöä ja tarkoitusta kohtaan. Teos sisältää: 1. Turu...

Henkilöt:

Eurén, Gustaf Erik

Renvall, Volmar Teodor

Chydenius, Jakob Gustaf

Böhme, Jacob

Goethe, Johann Wolfgang von

Lilius, August

Murman, Johan Wilhelm

Graser, Johann Baptist

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4 ja nro 7, huhtikuu ja heinäkuu 1857: Yliopisto ja pääkaupunki

Päivämäärä:

1.4.1857

Pelkäämme, että monen mielestä tämä kirjoitus vastaa huonosti otsikkoaan. Odotetaan näet ehkä, että tässä kuvaillaan Suomen yliopiston kolmikymmenvuotisen pääkaupunkielämän vaiheita tai vain luodaan katsaus nykypäivän oloihin tässä suhteessa. Mutta sellainen ei kuulu tämän artikkelin eikä tämän lehden ohjelmaan. Voi olla kiintoisaa kuulla yhtä ja toista päiväntapahtumista. Ajattelevan ihmisen on kuitenkin paljon kiinnostavampaa perehtyä johtaviin periaatteisiin. Sillä vain siten voi yleisissä kysymyksissä täysin vakuuttua siitä, miten on oltava, kun taas tieto siitä, miten nykyään on, jättä...

Henkilöt:

Stein, Heinrich Friedrich Karl vom und zum

Wolf, Friedrich August

Humboldt, Wilhelm von

Paikat:

Asiat: