Teollisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1848: Sanomalehtikatsaus

Päivämäärä:

1.3.1848

Sanomalehtien joukossa on harvoja ikävystyttävämpiä, hengettömämpiä ja hyödyttömämpiä kuin Berliinin päivälehdet. Niiden kaikkien poliittiset näkemykset ovat pakostakin yksipuolisia, mutta tässäkin suunnassa ne pyrkivät harvoin oman mielipiteensä esittämiseen tai uskaltautuvat pitemmälle kuin lainaamaan Österreichische Beobachteria; mutta ne kertovat mitä turhanpäiväisimpiä uutisia näytelmistä, konserteista ja hovivastaanotoista. Näin sanoo John Russell Preussin sanomalehdistä, 25 vuotta sitten. Hän ei ole niin epäoikeudenmukainen, että vaikenisi tämän asiaintilan syistä. Hän hyväksyy myös ...

Henkilöt:

Russell, John

Castrén, Mathias Alexander

Asiat:

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä:

6.3.1848

Kuopiossa 6.3.1848 Kunnioitettu Setä! Olen varmaankin huonon omantuntoni takia käsittänyt eräät Sedän viimeistä edelliseen kirjeeseen sisältyneet ilmaisut kovin henkilökohtaisesti minuun kohdistuviksi. Tämä käsitykseni ei ole kuitenkaan ollut pelkkää luulottelua, sen osoittavat seuraavat Sedän kirjeen sanat: ”Uhmakkuus, asioiden ja niistä puhumisen vaatiman hienovaraisuuden syrjäyttäminen ei ole rohkeutta, vaan ilmaisee usein melkoista rohkeuden puutetta ja toivottomuutta, jotka toki ovat helposti selitettävissä, mutta eivät silti puolustettavissa.” En kuitenkaan lainaa näitä sanoja kä...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Ottelin, Carl Gustaf

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Sirelius, Henrik Alexander

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Tengström

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Sanomalehtikirjallisuutta.

Päivämäärä:

1.2.1849

Sen joka haluaa tietoa päivän ilmiöistä, on vaikea saada niistä luotettavia ja täydellisiä uutisia. Niin runsas kuin päivälehtikirjallisuus Euroopassa onkin, voidaan kuitenkin väittää, ettei löydy ainoatakaan sanomalehteä, joka puoluettomasti esittäisi edes tapahtumien ulkoisen hahmon. Tämä ensi silmäyksellä perin omituinen tilanne on kuitenkin lähemmin tarkasteltuna erittäin luonnollinen seuraus siitä yleisestä, yllä esitetystä asemasta, jossa puolueet joka hetki ovat. Sen selittämiseksi ei tarvitse turvautua siihen aivan tavalliseen väitteeseen, että totuuden tahallinen vääristely olisi p...

Henkilöt:

Dalman, Wilhelm Fredric Achates

Mellin, Gustaf Henrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1849: Lehtikatsaus

Päivämäärä:

1.2.1849

On myönnettävä, että viimeinen lehdistökatsauksemme sai eri tahoilta vastaanoton, joka oli hyvin humaani ja josta kokonaan puuttui tavallinen itsekkyys tai kirjallinen turhamaisuus. Useammalla kuin yhdellä taholla näyttää maan kirjoittajakunta vähitellen tottuneen sietämään kriitikkoja ilman että olettaisivat moitteiden pohjautuvan muille kuin asiasyille. Kun arvostelija ensiksi Saima-lehdessä ryhtyi teroittamaan mieliin vakaumusta kotimaisen lehdistön matalatasoisuudesta, ei asianomaisilla ollut esittää siihen muuta vastausta kuin vakuutteluja Saiman toimituksen omahyväisestä suuriluuloisu...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lehdistökatsaus

Päivämäärä:

1.9.1849

Saamme varmaan vaikeuksitta tämän lehden lukijat uskomaan, että kohdistamme huomiomme maan sanomalehdistöön pikemminkin velvollisuudesta kuin mielihalusta. Näin sanoessamme emme silti tarkoita, että kotimainen journalismi olisi poikkeuksetta niin kehnoa, ettei siihen kannattaisi luoda silmäystäkään. Pidämme päinvastoin kiinni aiemmin lausumastamme vakaumuksesta, että se nykyasussaankin eroaa edukseen omasta lähimenneisyydestään, vaikka tätä ei sijoitettaisi sen kauemmaksi kuin kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Mutta jos sen arvon mittapuuksi otetaan se, mitä sanomalehdistö on Euroopan sivi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.10.1849

Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on: Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849. Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Metsänhoidosta pohjolassa

Päivämäärä:

1.11.1849

En skrift, författad i anledning af den prisfråga H. M. Konungen af Sverige uppgift, om den för Sverige mest tjenliga hushållning med krikets skogar: af C. C. Böcker. 1 D. Åbo 1829. [Kirjoitus, laadittu sen kilpakysymyksen johdosta jonka H. M. Ruotsin kuningas on asettanut, koskien Ruotsille hyödyllisintä taloudenpitoa valtakunnan metsiin nähden; laatinut C. C. Böcker. Osa 1. Turku 1829.] Vaikka meidän täytyy valittaa, ettemme aiemmin ole tutustuneet tämän näkemyksistä rikkaan ja teräväjärkisen tekijän tutkielmiin, olemme kuitenkin tunteneet kenties anteeksiannettavaa iloa, kun olemme man...

Henkilöt:

Böcker, Carl Christian

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Pienten kansakuntien kaupasta ja teollisuudesta

Päivämäärä:

1.12.1849

”Pienet kansat ovat toteuttaneet suurimmat asiat; ne ovat vaatineet ponnistusta” – sanoo Johannes von Müller kuuluisan teoksensa Vier und Zwanzig Bücher allgemeiner Geschichten [24 kirjaa yleisestä historiasta] ensimmäisessä kirjassa. Ja saman työn johdannossa hän sanoo: ”Sivistyskansat joutuivat barbaarien saaliiksi, kun niiden sielulliset ponnistukset loppuivat; missä näet näitä ponnistuksia ilmenee, palvelee kaikki niitä. Missä on eniten elämää, siellä on voitto.” Sekä: ”Vain tavat itse asiassa ylläpitävät yhteiskuntaa.” Tämä mainio tapojen tutkija esittää ensimmäisen lausumansa puhuessa...

Henkilöt:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Suomen talousseuroista

Päivämäärä:

5.1.1855

”Olen niin hyvä taloudenhoitaja, että mieluummin säästän Talousseuralle suoritettavan maksun”, kuului joku vastanneen kun häntä kehotettiin liittymään Suomen Talousseuraamme. Jos vastaus olisi annettu aikana, jolloin seura toi maahan rokotuksen ja perunanviljelyn, alkoi edistää pellavan viljelyä ym. ja jolloin maan etevimmät miehet, Gadolinit, Tengström, Hällström, Wallenius ym. olivat seuran johdossa, olisi tuota vastausta epäilemättä pidetty vain lausujalleen tuskin kunniaa tuottavana kompana. Mutta jos joku toistaa sen nykyoloissa, lienee moni taipuvainen yhtymään siihen. Sietää siis tut...

Henkilöt:

Tengström, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Gadolin, Gustaf

Gadolin, Jacob Algoth

Wallenius, Johan Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1855: Aiheellisia selvityksiä

Päivämäärä:

1.5.1855

Aikomuksenamme ei ole ilman pakottavaa syytä ryhtyä polemiikkiin kyseisten sanomalehtien kanssa, koska sellainen veisi palstatilaamme ja koska lehtipolemiikkia tässä maassa tavallisesti käydään niin kurjasti, henkilökohtaisin hyökkäyksin sen sijaan että esitettäisiin todistuksia. Kunnioitus toisten mielipiteitä kohtaan edellyttää meiltä silti, ettemme täysin sivuuta heidän huomautuksiaan väitteisiimme. Jos selityksemme jäävät lyhyiksi, pyydämme herroja huomauttajia kuitenkin suomaan sen meille anteeksi. Valitamme, että meidän heti aluksi on torjuttava muuan häpeämättömimmistä henkilökohtais...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: