Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Georg Zakarias 1830–1903. Fennomaanijohtaja. Filosofian kandidaatti 1853, tohtori 1860. Toimitti 1863 A. Meurmanin ja veljensä J. Forsmanin kanssa nuorsuomalaisten Helsingin Uutisia -lehteä.

Vuoden 1860 promootion kunniasijat, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 24.5.1860

Päivämäärä: 
24.5.1860
Omasta puolestani en voi pitää historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan lisensiaatin tutkintoa muuna kuin itsenäisiin tutkimuksiin riittävän kyvyn tarpeellisena valvontatoimena niiden osalta, jotka eivät ole julkaisemillaan teoksilla riittävästi osoittaneet suorittaneensa tällaisia tutkimuksia; jo päteviksi tunnustettujen tiedemiesten osalta samaa tutkintoa on pidettävä ja on kiitettävästi pidettykin muotoseikkana. Tästä seuraa, että suurempaa tieteellistä ansioituneisuutta on pidettävä ratkaisevana perusteena myös päätettäessä kunniasijoista tohtorinpromootiossa. En voi myöskään edes kuv...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1860
Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860.   Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1861
Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland af Matth. Akiander. V delen [M. A., Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä. V osa]. H:ki 1861.   Meidän on ilomielin peruutettava tämän teoksen 4. osan esittelyn yhteydessä antamamme tieto, että se olisi sarjan viimeinen. Tämä ilmoitus johtui johdannossa olleen sanonnan väärinkäsittämisestä. Käsillä olevan 5. osan sisällöstä ilmenee, että odotettavissa on vielä yksi osa, 6. sarjassa. Nämä molemmat osat keskittyvät maan pietististen herätysliikkeiden historiaan. Kirjoittajan kuvaus ja asiakirjat, joihin viitataan, yl...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Katsaus

Päivämäärä: 
1.9.1861
Herrat Lillja Åbo Underrättelserissä ja A. Schauman H:fors Tidningarissa ovat tämän lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen osaksi suoranaisesti väärillä väitteillä ja osaksi jättämällä mainittujen lehtien lukijat tietämättömiksi seikoista, jotka voivat kumota heidän väitteensä, jatkaneet järjestelmällisiä ponnistelujaan saattaakseen meidän kunniamme kyseenalaiseksi. Heillä on puolellaan se etu, että vastapainoksi jokaiselle korjaukselle, jonka me tämän lehden jossakin numerossa julkaisemme sen vähäiselle lukijakunnalle, he levittävät toistamiaan syytöksiä viikkokausien ajan tuhansina kap...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
10.12.1861
[1861]   Vaikka minulla ei ole asiasta mitään erityistä esitettävänä, en kuitenkaan halua jättää sanomatta mielipidettäni siitä, miten voisit hyödyllisimmin järjestää matkasi. Ensin minun on kuitenkin mainittava, ettet saa matka-apurahasta virallista ilmoitusta. Ilmoittautuminen matka-apurahaa varten on nimittäin yksityinen hakemus. Sinun ei myöskään tarvitse lunastaa mitään asiakirjaa. Rahat maksetaan rehtorille esitetyn suullisen pyynnön perusteella, luullakseni kahdessa erässä, puolivuosittain etukäteen. Nyt olisi eduksi, jos julkaisisit ennen professuurikysymyksen ratkaisemista tutkimuk...

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1861
Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861.   Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1862
Kotimaista kirjallisuutta on viime kuukausien aikana ilmestynyt sangen vähän, joten ei ole ollut erityistä aihetta täyttää lehden sivuja sitä koskevilla arvioinneilla. Parista koulukirjasta on julkaistu uudet painokset. ”Ny lärobok i geografi” [Uusi maantiedon oppikirja] ja ”Ny lärobok i allmän och fäderneslandets historie” [Uusi yleisen ja isänmaan historian oppikirja] ovat päässeet kuudenteen painokseen. Nämä molemmat oppikirjat ansaitsevat menestyksensä, koska ne ohjaavat oppilaan tutustumaan varsin perusteellisesti isänmaan maantietoon ja historiaan. Silti ne menevät jopa liian pitkälle...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1862
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen [isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja] 1860. H:ki 1862.   Aikakauskirja on valitettavasti jäänyt hieman ajastaan jälkeen. Tätä ei kuitenkaan ole syytä ihmetellä. Siihen kirjoittaminen on kirjoittajille täysin palkatonta työtä, ja sen julkaiseminen tuottaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suoranaista tappiota. Tutkielmilla, joita aikakauskirja pääasiassa sisältää, ei myöskään ole mitään yhteyttä edes tieteen päivänkohtaisiin kysymyksiin. Ne ovat tuloksia kirjoittajien kiinnostuksesta tutkimuksiinsa. Aikakauskirjalla ei ole mitään yleistä j...
Paikat: 

G. Z. Forsmanin suomenkielisen väitöskirjan arviointi, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 11.12.1862

Päivämäärä: 
11.12.1862
Pyydän nöyrimmin saada ilmoittaa pöytäkirjaan vastalauseeni sitä mielestäni väärää asiantilaa kohtaan, että yksi tai useampi tiedekunnan jäsen vetoaa kielitaidon puutteeseen perusteluna sille, että he eivät ryhdy arvioimaan suomen kielellä julkaistun opinnäytteen tieteellistä arvoa. Koska suomi nyt on yliopiston opinnäytteissä laillisesti hyväksytty kieli, niin sen taito tulee olla jokaisella, jonka tehtäviin kuuluu sisään jätettyjen opinnäytteiden arvioiminen.    
Paikat: