Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

1770–1831. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa 1805. Nürnbergin kymnaasin rehtori 1808. Professori Heidelbergissä 1816 ja Berliinissä 1818–.

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä: 
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I   Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...
Henkilöt: 
Fichte, Johann Gottlieb
Bacon, Francis
Cartesius
Spinoza, Baruch de
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Kant, Immanuel
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Locke, John
Hume, David
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Henkilöt: 
Aristoteles
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Spinoza, Baruch de
Cartesius
Malebranche, Nicolas
Tuomas Akvinolainen
Bayle, Pierre
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Platon
Kant, Immanuel
Scaliger, Julius Cæsar
Gellius, Aulus
Christiansen, Johannes
Mackelday, Ferdinand
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia
Teologia

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Henkilöt: 
Aristoteles
Michelet, Karl Ludwig
Feuerbach, Ludwig Andreas
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Aristippos
Locke, John
Reid, Thomas
Ferguson, Adam
Stewart, Dugald
Malebranche, Nicolas
Pascal, Blaise
Voltaire, François Marie Arouet de
Helvétius, Claude Adrien
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Kant, Immanuel
Fichte, Immanuel Hermann von
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Spinoza, Baruch de
Cicero, Marcus Tullius
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä: 
20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...
Henkilöt: 
Tacitus, Publius Cornelius
Lucanus, Marcus Annaeus
Herodotos
Thukydides
Demosthenes
Pindaros
Aiskhylos
Sofokles
Buffon, George Louis Leclerc de
Fénelon, François de Salignac de la Mothe
La Bruyère, Jean de
Pascal, Blaise
Voltaire, François Marie Arouet de
Corneille, Pierre
Racine, Jean
Molière (Jean-Baptiste Poquelin)
Platon
Aristoteles
Bacon, Francis
Descartes, René
Locke, John
Bossuet, Jacques Bénigne
Royer‑Collard, Pierre Paul
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Haartman, Lars Gabriel von
Kothen, Casimir von
Asiat: 
Yliopisto

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Lause ja arvostelma

Päivämäärä: 
1.12.1857
Ne lukijat, joita tällaiset kysymykset jollain tapaa kiinnostavat, muistavat ehkä sen sanasodan, johon lehtemme joutui julkaistuaan moittivan arvostelun vasta ilmestyneestä ns. ”Yleisestä kieliopista”. Kirjaa ja sen määritelmiä ryhtyi kirjeenkirjoittaja B–r [E. J. W. af Brunér] innolla puolustamaan H:fors Tidningarissa. Puolustukseen, jossa olemme mieluusti jättäneet hra B–r:lle viimeisen sanan, meillä ei liioin ole muuta muistuttamista. Kyseisen kirjan laadusta ei voi olla muuta kuin yksi ajatus, kun myös maan koulumiehet tietääksemme lienevät täysin yhtä mieltä siitä, ettei kouluille sove...
Henkilöt: 
Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af
Lavoisier, Antoine Laurent de
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Caesar, Gaius Julius
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä: 
10.1.1858
[1]   Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...
Henkilöt: 
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Rousseau, Jean-Jacques
Stagnelius, Erik Johan
Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Kansallisuusaate
Valtiofilosofia
Perhefilosofia

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä: 
5.1.1860
Psykologia 1 & 2   Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...
Henkilöt: 
Gall, Franz Joseph
Rosenkranz, Johann Karl Friedrich
Benecke, Friedrich Eduard
Carus, Carl Gustaf
Kant, Immanuel
Lotze, Rudolf Hermann
Fortlage, Karl
Jessen, Peter Willers
Erdmann, Johann Eduard
Moleschott, Jacob
Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig
Vogt, Karl
Locke, John
Cartesius
Wallerius, Nils
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Fichte, Johann Gottlieb
Spinoza, Baruch de
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia

Puhe maisteri Bolinin väitöstilaisuudessa 18.4.1860

Päivämäärä: 
18.4.1860
Lectio precursoria 18. huhtikuuta 1860 maisteri Bolinin väitökseen ”Perhekäsitteen kehitys reformaatioon saakka”   Filosofian historiaa tutkaillessa hämmästyy huomatessaan, miten vähän perhe on ollut filosofisen tutkimuksen kohteena. Ihmisen tutkimisen halussa nähdään tosin yleisesti se puute, että katsomme mieluummin mahdollisimman kauas kuin siihen mikä on lähinnä, ja että ihmisen ajatus askartelee mieluummin sen parissa, mitä sanonnan mukaan ei koskaan voida käsittää, kuin sen, mikä on hänen oman päivittäisen kokemuksensa piirissä. Tämä ihmisen halu etsiä, tavoittaa ja käsittää kaikkein ...
Henkilöt: 
Bolin, Andreas Wilhelm
Grotius, Hugo (Huigh de Groot)
Hobbes, Thomas
Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de
Fichte, Johann Gottlieb
Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Perhefilosofia

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Vielä pakosta ja vapaudesta työssä

Päivämäärä: 
2.1.1861
Herra Uno Cygnaeus on ottanut vastatakseen huomautukseen, jonka hra Paulssonin [Paulson] uudistushenkistä esiintymistä koskevassa artikkelissa kohdistimme hra C:tä ja P:tä yhdistävään käsitykseen, että lapsi on ohjattava työhön leikin avulla. Valitamme hra C:n takia sitä, että hän on sekoittanut vastaukseensa asioita, jotka eivät siihen kuulu, ja tehnyt tämän sillä tavalla kuin otsikolla ”Ett sjelfförsvar” [Itsepuolustusta] varustetusta kirjoituksesta H:fors Tidningarin 8. numerossa ilmenee. Kun hra C. sanoo hra Paulssonin kyhäystä ”runsastietoiseksi ja valaisevaksi”, tämä voi vain herättää...
Henkilöt: 
Cygnaeus, Uno
Paulson, Joseph
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Kellgren, Johan Henrik
Benzelius, Jakob
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Filosofia
Kansanopetus

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä: 
10.1.1861
Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4   Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...
Henkilöt: 
Rosenkranz, Johann Karl Friedrich
Müller, Karl Otfried
Röth, Eduard Maximilian
Braun, Julius Franz Siegmund
Schlosser, Friedrich Christoph
Geijer, Erik Gustaf
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Palmer, Christian von
Montaigne, Michel Eyquem de
Charron, Pierre
Rousseau, Jean-Jacques
Bednař, Alois
Tissot, Simon André
Campe, Joachim Heinrich
Rafael (Raffaello Santi)
Thorvaldsen, Bertel
Gyldén, Nils Abraham
Benecke, Friedrich Eduard
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Kansanopetus
Koulufilosofia