Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

1770–1831. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa 1805. Nürnbergin kymnaasin rehtori 1808. Professori Heidelbergissä 1816 ja Berliinissä 1818–.

Carl Robert Ehrströmiltä, luonnos

Päivämäärä:

17.3.1840

[Kevät 1840] Ranskalaiset ampuivat Hegeliä rautakuulilla. hän ei kuullut eikä nähnyt sitä; seuraako tästä nyt välttämättä, että Sinäkin, muuan Hegelin apostoleista, et kuule niitä luoteja, joita sinua vastaan ammutaan, olkoonkin että ne ovat vain musteesta ja paperista tehtyjä. Älä odota, kunnes minäkin tulen ase kädessä, vaan luovuta linnoitus vapaaehtoisesti; Sinä tulet saamaan kunnialliset antautumisehdot – ajan myötä. Mikset ole sanallakaan sanonut minulle, missä olet ja kuinka voit; et ole antanut ainoankaan valosi säteen loistaa minun pimeyteeni. – Vielä pimeämpää! – ja silti kevätaur...

Henkilöt:

Ehrström, Carl Robert

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Carl Robert Ehrström

SPANSKA FLUGAN Sectio penultima 1840

Päivämäärä:

31.12.1840

[viimeistä edellinen osa] Arvostelu: Alexander Blomqvist. De principio methodi ethnographicae in historia litteraria universali adhibendae schediasma. 1838. Typis Frenckellianis - 78 sivua. [Hahmotelma maailmankirjallisuuden historiassa käytettävän etnografisen metodin periaatteesta] Oikeudenmukaiselle arvostelijalle tämä teos tarjoaa monia ongelmia, sillä se on sisällöltään rikas niin hyvässä kuin huonossakin mielessä: jälkimmäistä, koska sisältö on aivan liian monenkirjava ja heterogeeninen, jotta sen voisi yhdessä väitöskirjassa hallita niin että olennainen, sanan varsinaisessa mer...

Henkilöt:

Blomqvist, Alexander

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Argelander, Fredrik Wilhelm August

Struve, Friedrich Georg Wilhelm von

Asiat:

Termit:

FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Kolmas vihko OIKEUSOPPI Tukholma 1840

Päivämäärä:

31.12.1840

ESIPUHE Usein valitetaan sitä, kuinka vaikea hegeliläiseen spekulaatioon on päästä sisälle ja siksi tekijä suositteleekin lukijaa aloittamaan tästä kolmannesta osasta. Oikeusoppi nimittäin koostuu jo tutuista ja objektiivisesti olemassa olevista määrityksistä ja sen vuoksi ajattelu saa niistä lujemman perustan, kun lukija vertaa tässä esitettyä omiin käsityksiinsä asiasta. Tämä Oikeusoppi poikkeaa Hegelin ”Philosophie des Rechts” -teoksesta lähinnä opissa subjektiivisesti oikeasta ja opissa kansalaisyhteiskunnasta. Edellisen suhteen tekijä ei myöskään ole voinut yhtyä Micheletin teoksessa...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Filosofia

SPANSKA FLUGAN Sectio ultima 1841

Päivämäärä:

31.12.1840

[viimeinen osa] Akateemisia teoksia Kevätlukukausi 1839 ei todellakaan ollut hedelmätön ”documenta eruditionis” [opinnäytteiden] suhteen. Käsittelemme tässä ainoastaan niitä, jotka on julkaistu osoittamaan kirjoittajiensa pätevyyttä yliopiston opettajanvirkoihin. Niiltä on myös syytä odottaa enemmän kuin pro gradu- tai pro exercitio -tutkielmilta; vaikka totta puhuen on sekin kelvollinen, mitä akateemisiin väitöskirjoihin sisältyy, varsinkin meillä useimmiten niin omalta ajaltaan kuin jälkimaailmaltakin kätkössä. Onhan tunnettu ja tunnustettu seikka, ettei useimpia näistä töistä yliopis...

Henkilöt:

Wirzén, Johan Ernst Adhemar

Cygnaeus, Fredrik

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Gyldén, Nils Abraham

Thiersch, Friedrich Wilhelm

Asiat:

Sanomalehtimies

Termit:

Spanska Flugan

Freja nro 8 ja 9, 28.1. ja 1.2.1842: Hivenen suolaa kirvelevään silmään

Päivämäärä:

1.2.1842

Vaikka onkin turha odottaa, että mielet olisivat täysin rauhoittuneet Straussin oikeudenkäynnin ja teoksen aiheuttaman yllättävän yhteenoton jäljiltä, voinee silti toivoa, että asiasta sanottu järkevä sana löytää siellä täällä tyyntyneen ja järjellisen lukijan. Jos tarkastelee tapauksesta syntynyttä pienoista kirjallisuutta, ei voine juuri ällistyä, mutta silti voi hiukan ihmetellä kuinka kyseiset kirjoittajat pelkäävät käydä käsiksi asiaan. Sitä enemmän on fanaattista huutoa ja jonkinlaista ylhäistä nenän nyrpistystä. Sillä halutaan suunnilleen sanoa: ”Meidän tietomme eivät suinkaan ole vä...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Nordenson, Erik Jonas

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Teologia

Kirkko

Freja nro 12, 11.2.1842: Kirjallisuutta, ”Morgon-väckter: några ord i anledning af ’Strauss och evangelierna’: trosbekännelse af Fredrika Bremer”

Päivämäärä:

11.2.1842

[Aamuvartioita. Muutama sana ”Strauss och evangelierna” -kirjoituksen johdosta. Fredrika Bremerin uskontunnustus.] Painosta on ilmestynyt tämä yhtä kuuluisan kuin pidetynkin kirjailijattaren teos. Siitä on jo jonkin aikaa puhuttu pääkaupungissa ja sitä on odotettu. Tekijän nimi jo takaa, että teos saa laajan lukijapiirin, siinäkin tapauksessa että aihetta ei voisi laskea päivän puheenaiheisiin. Voi vain arvailla mitä yleisö on tältä kirjalta odottanut. Tuskin on uskallettua olettaa, että monet pettyvät odotuksissaan. Voi nähdä ennakolta, että kirjailijatar ei lisää kiihkomielisten mustama...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Bremer, Fredrika

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Teologia

Jakob Friedrich Reiffilta

Päivämäärä:

27.5.1842

Tübingenissä 27.5.1842 Parahin Ystävä! En tiedä, oletko vielä Tukholmassa. Hyvään onneen luottaen lähetän tämän sinne – näin pitkän vaikenemisen jälkeen sinä varmaan uskot, että olen unohtanut Sinut, ja olet minulle vihainen siitä, että olen jättänyt näin pitkäksi aikaa kirjeesi vastaamatta. En pysty puolustelemaan itseäni enkä yritäkään sitä millään keinotekoisella selittelyllä selvittää; minun on täysin antauduttava armoillesi. Itseään Kornbeckia olen varsin useinkin pyytänyt kirjoittamaan kanssani yhteisen kirjeen, mutta jo kauan hän on suhtautunut pyyntööni, miten nyt sanoisin, väl...

Henkilöt:

Reiff, Jakob Friedrich

Kornbeck, Emil

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Zeller, Eduard

Ruge, Arnold

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Fichte, Immanuel Hermann von

Paikat:

Tübingen

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Jakob Friedrich Reiff

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä:

26.11.1842

Tukholmassa 26.11.1842 Parahin Veli! Mitä pahaa me olimme tehneet ansaitaksemme sen, ettet suonut meidän olla todistamassa viimeisiä hetkiäsi täällä Tukholmassa? Yllätyin sangen suuresti saadessani lämpimästi tervetulleesta kirjeestäsi tiedon, että olit ollut täällä Söderissä koko päivän meidän esittäessämme loputtomiin arvauksia siitä, miten pitkälle olit päässyt eteenpäin silloisessa lumimyrskyssä ja paksussa sumussa. – Olihan Sinun toki pidettävä silmällä lippua; mutta muutaman hetken ajaksi olisit varmaan silti voinut päästä irrottautumaan. – Asiat ovat nyt kuitenkin hyvin niin kui...

Henkilöt:

Haeggström, Zacharias

Haeggström, Eva Fredrika

Marheineke, Philipp Konrad

Afzelius, Fredrik Georg

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hierta, Lars Johan

Hellstén, Anders Gustaf

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Philipp Konrad Marheinekeltä

Päivämäärä:

25.1.1843

Berliinissä 25.1.1843 Sen kiinnostuksen takia, jota Teidän Korkea-arvoisuutenne on suullisesti ja kirjallisesti aina osoittanut filosofiaa, etenkin Hegelin aloittamaa filosofiaa kohtaan, meidän velvollisuutemme on ilmoittaa Teille sellaisen yhdistyksen perustamisesta, joka on ottanut tehtäväkseen tämän filosofian edelleen kehittämisen ja opettamisen. Yhdistyksen tarkoituksena on sen ensimmäisen pöytäkirjan sanojen mukaan: ”että Hegelin oppilaat ja ystävät haluamatta salata suuntaustensa erilaisuutta liittyvät kuitenkin yhteen tietoisina yhteisestä perustastaan, Hegelin aloittamasta filoso...

Henkilöt:

Marheineke, Philipp Konrad

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Benary, Albert Agathon

Paikat:

Berliini

Asiat:

Sanomalehtimies

Filosofia

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä:

1.1.1843

[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia? Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...

Henkilöt:

Tengström, Johan Robert

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Descartes, René

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Locke, John

Kant, Immanuel

Hume, David

Schulze, Gottlob Ernst

Fichte, Johann Gottlieb

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von