Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

1770–1831. Saksalainen filosofi. Professori Jenassa 1805. Nürnbergin kymnaasin rehtori 1808. Professori Heidelbergissä 1816 ja Berliinissä 1818–.

Carl Robert Ehrströmiltä, luonnos

Päivämäärä: 
17.3.1840
[Kevät 1840] Ranskalaiset ampuivat Hegeliä rautakuulilla. hän ei kuullut eikä nähnyt sitä; seuraako tästä nyt välttämättä, että Sinäkin, muuan Hegelin apostoleista, et kuule niitä luoteja, joita sinua vastaan ammutaan, olkoonkin että ne ovat vain musteesta ja paperista tehtyjä. Älä odota, kunnes minäkin tulen ase kädessä, vaan luovuta linnoitus vapaaehtoisesti; Sinä tulet saamaan kunnialliset antautumisehdot – ajan myötä. Mikset ole sanallakaan sanonut minulle, missä olet ja kuinka voit; et ole antanut ainoankaan valosi säteen loistaa minun pimeyteeni. – Vielä pimeämpää! – ja silti kevätaur...
Kirjeenvaihto: 

SPANSKA FLUGAN Sectio penultima 1840

Päivämäärä: 
31.12.1840
[viimeistä edellinen osa]   Arvostelu: Alexander Blomqvist. De principio methodi ethnographicae in historia litteraria universali adhibendae schediasma. 1838. Typis Frenckellianis - 78 sivua.   [Hahmotelma maailmankirjallisuuden historiassa käytettävän etnografisen metodin periaatteesta]   Oikeudenmukaiselle arvostelijalle tämä teos tarjoaa monia ongelmia, sillä se on sisällöltään rikas niin hyvässä kuin huonossakin mielessä: jälkimmäistä, koska sisältö on aivan liian monenkirjava ja heterogeeninen, jotta sen voisi yhdessä väitöskirjassa hallita niin että olennainen, sanan varsinaisessa mer...

FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Kolmas vihko OIKEUSOPPI Tukholma 1840

Päivämäärä: 
31.12.1840
ESIPUHE   Usein valitetaan sitä, kuinka vaikea hegeliläiseen spekulaatioon on päästä sisälle ja siksi tekijä suositteleekin lukijaa aloittamaan tästä kolmannesta osasta. Oikeusoppi nimittäin koostuu jo tutuista ja objektiivisesti olemassa olevista määrityksistä ja sen vuoksi ajattelu saa niistä lujemman perustan, kun lukija vertaa tässä esitettyä omiin käsityksiinsä asiasta. Tämä Oikeusoppi poikkeaa Hegelin ”Philosophie des Rechts” -teoksesta lähinnä opissa subjektiivisesti oikeasta ja opissa kansalaisyhteiskunnasta. Edellisen suhteen tekijä ei myöskään ole voinut yhtyä Micheletin teoksessa...
Paikat: 
Asiat: 

SPANSKA FLUGAN Sectio ultima 1841

Päivämäärä: 
31.12.1840
[viimeinen osa]   Akateemisia teoksia   Kevätlukukausi 1839 ei todellakaan ollut hedelmätön ”documenta eruditionis” [opinnäytteiden] suhteen. Käsittelemme tässä ainoastaan niitä, jotka on julkaistu osoittamaan kirjoittajiensa pätevyyttä yliopiston opettajanvirkoihin. Niiltä on myös syytä odottaa enemmän kuin pro gradu- tai pro exercitio -tutkielmilta; vaikka totta puhuen on sekin kelvollinen, mitä akateemisiin väitöskirjoihin sisältyy, varsinkin meillä useimmiten niin omalta ajaltaan kuin jälkimaailmaltakin kätkössä. Onhan tunnettu ja tunnustettu seikka, ettei useimpia näistä töistä yliopis...

Freja nro 8 ja 9, 28.1. ja 1.2.1842: Hivenen suolaa kirvelevään silmään

Päivämäärä: 
1.2.1842
Vaikka onkin turha odottaa, että mielet olisivat täysin rauhoittuneet Straussin oikeudenkäynnin ja teoksen aiheuttaman yllättävän yhteenoton jäljiltä, voinee silti toivoa, että asiasta sanottu järkevä sana löytää siellä täällä tyyntyneen ja järjellisen lukijan. Jos tarkastelee tapauksesta syntynyttä pienoista kirjallisuutta, ei voine juuri ällistyä, mutta silti voi hiukan ihmetellä kuinka kyseiset kirjoittajat pelkäävät käydä käsiksi asiaan. Sitä enemmän on fanaattista huutoa ja jonkinlaista ylhäistä nenän nyrpistystä. Sillä halutaan suunnilleen sanoa: ”Meidän tietomme eivät suinkaan ole vä...

Freja nro 12, 11.2.1842: Kirjallisuutta, ”Morgon-väckter: några ord i anledning af ’Strauss och evangelierna’: trosbekännelse af Fredrika Bremer”

Päivämäärä: 
11.2.1842
[Aamuvartioita. Muutama sana ”Strauss och evangelierna” -kirjoituksen johdosta. Fredrika Bremerin uskontunnustus.]   Painosta on ilmestynyt tämä yhtä kuuluisan kuin pidetynkin kirjailijattaren teos. Siitä on jo jonkin aikaa puhuttu pääkaupungissa ja sitä on odotettu. Tekijän nimi jo takaa, että teos saa laajan lukijapiirin, siinäkin tapauksessa että aihetta ei voisi laskea päivän puheenaiheisiin. Voi vain arvailla mitä yleisö on tältä kirjalta odottanut. Tuskin on uskallettua olettaa, että monet pettyvät odotuksissaan. Voi nähdä ennakolta, että kirjailijatar ei lisää kiihkomielisten mustama...

Jakob Friedrich Reiffilta

Päivämäärä: 
27.5.1842
Tübingenissä 27.5.1842   Parahin Ystävä!    En tiedä, oletko vielä Tukholmassa. Hyvään onneen luottaen lähetän tämän sinne – näin pitkän vaikenemisen jälkeen sinä varmaan uskot, että olen unohtanut Sinut, ja olet minulle vihainen siitä, että olen jättänyt näin pitkäksi aikaa kirjeesi vastaamatta. En pysty puolustelemaan itseäni enkä yritäkään sitä millään keinotekoisella selittelyllä selvittää; minun on täysin antauduttava armoillesi. Itseään Kornbeckia olen varsin useinkin pyytänyt kirjoittamaan kanssani yhteisen kirjeen, mutta jo kauan hän on suhtautunut pyyntööni, miten nyt sanoisin, väl...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä: 
26.11.1842
Tukholmassa 26.11.1842   Parahin Veli!    Mitä pahaa me olimme tehneet ansaitaksemme sen, ettet suonut meidän olla todistamassa viimeisiä hetkiäsi täällä Tukholmassa? Yllätyin sangen suuresti saadessani lämpimästi tervetulleesta kirjeestäsi tiedon, että olit ollut täällä Söderissä koko päivän meidän esittäessämme loputtomiin arvauksia siitä, miten pitkälle olit päässyt eteenpäin silloisessa lumimyrskyssä ja paksussa sumussa. – Olihan Sinun toki pidettävä silmällä lippua; mutta muutaman hetken ajaksi olisit varmaan silti voinut päästä irrottautumaan. – Asiat ovat nyt kuitenkin hyvin niin kui...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Philipp Konrad Marheinekeltä

Päivämäärä: 
25.1.1843
Berliinissä 25.1.1843   Sen kiinnostuksen takia, jota Teidän Korkea-arvoisuutenne on suullisesti ja kirjallisesti aina osoittanut filosofiaa, etenkin Hegelin aloittamaa filosofiaa kohtaan, meidän velvollisuutemme on ilmoittaa Teille sellaisen yhdistyksen perustamisesta, joka on ottanut tehtäväkseen tämän filosofian edelleen kehittämisen ja opettamisen. Yhdistyksen tarkoituksena on sen ensimmäisen pöytäkirjan sanojen mukaan: ”että Hegelin oppilaat ja ystävät haluamatta salata suuntaustensa erilaisuutta liittyvät kuitenkin yhteen tietoisina yhteisestä perustastaan, Hegelin aloittamasta filoso...
Paikat: 

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä: 
1.1.1843
[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia?   Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...
Paikat: