Armfelt, Alexander

Armfelt, Alexander

1794–1876. Kreivi. Kapteeni 1821. Suomen Pankin johtaja 1827–32. Ministerivaltiosihteerin apulainen 1834–41. Suomen ministerivaltiosihteeri 1841–1876. Yliopiston asiain esittelijä, myöh. Helsingin yliopiston kansleri.

Morgonbladet nro 243, 19.10.1876: Morgonbladetin toimitukselle tammikuun valiokunnasta

Päivämäärä: 
19.10.1876
Pyydän kohteliaasti tilaa Morgonbladetista seuraavalle: Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistopuheen kirjoittaja on pitänyt tarpeellisena esittää kuitenkin tarpeettoman kiivaassa ”vastauksessa” huomautuksia, jotka kohdistuvat Morgonbladetin numerossa 138 [po. 239] esittämiini tietoihin, jotka koskivat muistopuheessa esitettyä ”kuulopuhetta” 10. huhtikuuta 1861 julkaistun manifestin synnystä. Omasta puolestani totean asian lisäselvittelyn täysin tarpeettomaksi. Arvoisa kirjoittaja sanoo olevansa kanssani samaa mieltä paroni Langenskiöldin isänmaallisesta mielenlaadusta ja vihjaa...
Paikat: 

Morgonbladet nro 21. ja 25., 27.1. ja 1.2.1881: J. V. S:n selityksiä

Päivämäärä: 
27.1.1881
I Morgonbladetin numerosta 298, 22. joulukuuta 1880 luettiin kunnioitetun nimimerkin A. M. [Agathon Meurman] kirjoitus: ”Vapaamieliset ajatukset”. Osa kirjoitusta koskee suoraan henkilöäni ja vähäistä julkista toimintaani. Jokainen lausuma siltä osin olisi taholtani tahditon. Vaikka haluaisin torjua jok’ikisen ansion, joka minuun siinä liitetään, olisi se yhtä taitamatonta. Vaikenemiseni ei siksi vahvista siitä mitään eikä merkitse että olen samaa mieltä. Mutta kirjoituksessa viitataan tiettyihin seikkoihin tavalla, joka voisi johtaa harhaan. Pari asiaintilaa mainitaan sanamuodoin, jotka nä...
Paikat: 

Morgonbladet nro 32, 9.2.1881: Vielä attentaatista lehdistönvapautta vastaan vuonna 1867

Päivämäärä: 
9.2.1881
Vakuuttuakseni siitä, mitä minulle on kerrottu Dagbladetin perusteluista sen vaatimalle erolleni 1867, olen hankkinut ja tutustunut kyseiseen Dagbladetin numeroon. Huomaan siitä, että nyt on post festum [jälkeenpäin] löydetty valtiopäivien päätökselle syitä, joista lakivaliokunnan mietinnössä tai, minun muistaakseni, säätyjen käsittelyssä ei esiintynyt sanaakaan. Myöskään valtiopäivät 1863 eivät tienneet mitään siitä. Mutta jos ei voida osoittaa, että säätyjen vastauksessa armolliseen esitykseen päätös perusteltiin perustuslaillisilla arveluttavuuksilla, joita nyt esitetään, niin herrojen n...
Paikat: 

Morgonbladet nro 35, 12.2.1881: ”Elämä on unta!” Puhe Fredrik Cygnaeuksen hautajaisissa

Päivämäärä: 
18.2.1881
”Elämä on unta!” on suuri espanjalainen runoilija [Pedro Calderón] meille sanonut. Ja Vanhan testamentin viisas kuningas sanoo: ”Turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!” Niinpä todellakin! Elämäntaipaleen äärimmäistä rajaa lähestyvästäkin näyttää niin kovin lyhyeltä tämä aika, joka on kulunut siitä, kun hän viattomana lapsena seisoi rakkaan äitinsä vierellä, tähän hetkeen, jona hän jo seisoo hauraana valkohapsisena ukkona. Ja kaikki pyrkimykset ja harharetket ja ilot ja surut, jotka ovat täyttäneet näiden hetkien välisen taipaleen pitkien vuosien päässä toisistaan, näyttävät nyt taaksepäi...
Paikat: 

Aleksanteri II:n muisto, julkaisematon luonnos lehtikirjoitukseksi toukokuulta 1881

Päivämäärä: 
31.5.1881
Arvostelija on tunnetulta tekijältä vastaanottanut alla olevat tiedot. Yhtä vakuuttuneina kuin me olemme siitä, että kaikkien mielet ovat vielä täynnä sitä menetystä, jonka isänmaa on kärsinyt, ja että suuri osa kerrotusta on useimmille lukijoille tuntematonta, julkaisemme kirjoituksen erittäin kiitollisina. Kirjoittaja lausuu: ”On lohduttavaa antaa ajatusten askarrella henkilökohtaisissa muistoissa edesmenneistä rakkaista”, ja hän pyytää meitä antamaan esitetty varsinkin suomalaisten lehtien käyttöön suurelle, jaloon keisari-suuriruhtinaaseen lämpimästi kiintyneelle lukijakunnalle. ––– Ale...

Emil Stjernvall-Walleenille, konsepti

Päivämäärä: 
15.6.1881
Jalosukuinen Herra Paroni.   Minun pitäisi varmaankin pyytää anteeksi, että vaivaan tällä lähetyksellä. Sellainen pyyntö olisi kuitenkin teeskentelyä enkä siis esitä sitä. Otan päinvastoin vapauden kirjoittaa kerran Jalosukuiselle Herra Paronille ennen kuolemaani. Olen jo pitkään lykännyt aikomustani. Syy selviää seuraavasta. Minua on kauan vaivannut se seikka, ettei tässä maassa tiedetä, kuka on ensisijaisesti vaikuttanut kaikkeen siihen hyvään, mikä osaksemme tuli vuosien 62 ja 67 välillä. En ole kuitenkaan voinut kirjoittaa enkä puhua asiasta. Kreivi Armfeltin kuolema antoi minulle hiema...
Kirjeenvaihto: